Saksa pyysi anteeksi kansanmurhaa

Vuosina 1904–1908 tapahtuneen kansanmurhan uhrien jälkeläiset vaativat muutakin kuin anteeksipyyntöä ja näennäiskorvauksia.

Vuosina 1904–1908 tapahtuneen kansanmurhan uhrien jälkeläiset vaativat muutakin kuin anteeksipyyntöä ja näennäiskorvauksia.

Public domain

Jopa 80 000 afrikkalaista menetti henkensä kansanmurhassa Namibiassa 1900-luvun alussa, ja Saksan hallitus on myöntänyt maan syyllisyyden heidän kuolemaansa. Kansanmurha tapahtui vuosina 1904–1908 tuolloisessa Saksan Lounais-Afrikassa.

”Haluamme nyt virallisesti myöntää nuo tapahtumat siksi, miltä ne nykypäivän perspektiivistä näyttävät: kansanmurhaksi”, Saksan ulkoministeri Heiko Maas sanoi.

Kansanmurha alkoi, kun hererokansa nousi kapinaan saksalaisten siirtomaavaltaa vastaan. Saksan joukot kukistivat kapina-armeijan ja ajoivat soturit sekä heimon naiset ja lapset Omaheken autiomaahan, missä suuri osa kuoli janoon ja nälkään.

Saksalaiset lähettivät kuolleiden heimosoturien luita ja kalloja Saksaan, jossa niitä käytettiin valkoisen rodun ylemmyyden osoittamiseksi tehdyissä tutkimuksissa.

Namibian kartta

Omaheken autiomaa sijaitsee nykyisen Namibian itäosassa. Siellä tuhannet hererot nääntyivät janoon.

© Shutterstock, Public domain

Päälliköille pelkkä anteeksipyyntö ei riitä

Ministerin virallisen anteeksipyynnön lisäksi Saksa on luvannut maksaa taloudellista apua 1,1 miljardia euroa kansanmurhan uhrien jälkeläisten yhteisöille muun muassa jälleenrakennus- ja kehityshankkeisiin.

Kansanmurhan kohteeksi joutuneen hererokansan johtajat eivät kuitenkaan pidä summaa riittävänä. He uhkaavat viedä Saksan oikeuteen ja vaativat siltä jopa sadan miljardin euron korvauksia.