Englantilainen piirtäjä ja kartantekijä John White tähyili toiveikkaana laivan partaan yli.
Hiekkasärkkien välissä erottui Roanokesaari, jolla sijaitsevasta tuoreesta siirtokunnasta hän oli lähtenyt vuonna 1587.
Tuolloin siirtokunnassa oli asunut 84 miestä, 17 naista ja yhdeksän lasta, heidän joukossaan Whiten tytär Eleanor, vävy Ananias Dare ja tyttärentytär Virginia, joka oli ensimmäinen Amerikassa syntynyt englantilainen.
Hänet oli nimetty synnyinseutunsa mukaan.
White oli lähtiessään luvannut palata muutaman kuukauden kuluttua tuomaan nälkää näkevälle siirtokunnalle kipeästi kaivattuja täydennyksiä.
Kuukaudet olivat Whitesta riippumattomista syistä venyneet kolmeksi vuodeksi.
Maailmanherruus houkutti Englantia
Englanti oli 1500-luvulla pieni maa oman maanosansa laitamilla. Roanoken siirtokunnan perustaminen oli Englannin ensimmäinen yritys saada jalansijaa uudella mantereella.
Monet sen laivaston aluksista harjoittivat merirosvousta ja ryöstelivät etenkin Espanjan Länsi-Intiasta tulevia laivoja.
Englantilaislaivojen kapteeneilla oli usein hallitsijan myöntämä kaapparikirja. Kaapparikapteeneihin kuului merkittäviä henkilöitä, kuten tutkimusmatkailija Walter Raleigh ja vara-amiraali Francis Drake.
Ryöstöretket toivat laivanvarustajille nopeasti voittoa, ja niiden ansiosta Englantiin saatiin kysyttyjä hyödykkeitä.
Englantilaissiirtokunnan perustamista Amerikkaan alettiin suunnitella, jotta merirosvot saisivat jostain helposti tuoreita elintarvikkeita.
Siirtokunnassa oli tarkoitus myös jossain vaiheessa aloittaa Englannissa kysyttyjen raaka-aineiden, kuten sokeriruo’on ja puuvillan, viljely.
Yksi siirtokuntahankkeen puuhamiehistä oli Walter Raleigh, joka varusti matkaan retkikunnan. Siihen kuului myös John White.
Retkikunta valitsi siirtokunnan paikaksi Roanokesaaren, joka sijaitsi sopivasti espanjalaisten Länsi-Intian purjehdusreitin lähellä.
Ensimmäisen tukikohdan asukkaiksi valittiin pääasiassa sotilaita.