Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kemal Atatürk, Turkki

Sulttaanin jälkeen: Atatürk loi Turkin

Atatürk perusti Turkin kansallisvaltion aseiden voimin ja nykyaikaisti yhteiskunnan pakolla. Oppositiolle ei ollut tilaa.

adoc-photos/Corbis/Getty Images & Shutterstock

Kreikkalaisten tykkien jylinä kuului keskellä Ankaraa. Vihollinen oli ennättänyt pitkälle Turkin sisämaahan. Turkin joukot olivat joutuneet kerta toisensa jälkeen väistymään hyökkääjien edessä, ja nyt vihollinen oli antamaisillaan heille kuoliniskun.

Oli syyskuu vuonna 1921. Turkin armeija oli kokoontunut Sakaryajoelle viimeiseen epätoivoiseen taisteluun. Määrällisesti kreikkalaisia sotilaita oli vain hieman enemmän, mutta heidän sotavoimansa oli merkittävästi suurempi, mikä oli kuluneen vuoden aikana taisteluissa langennut Kreikan eduksi. Nyt ratkaiseva hetki oli käsillä.

Turkkilaisia joukkoja, ensimmäinen maailmansota

Turkkilaiset joukot olivat vuonna 1921 taistelleet lähes keskeytymättä seitsemän vuotta.

© Australian War Memorial

Jo sankariksikin julistettu kenraali Mustafa Kemal, joka jäi historiaan nimellä Atatürk, oli sodan aikana ollut turkkilaisnationalistien poliittinen johtaja. Nyt hän oli myös saanut ottaa sotakomennon, mikä oli uhkapeliä.

Jälkikäteen osoittautui, että useat hänen kilpailijoistaan turkkilaisen vapausliikkeen johdossa todellakin toivoivat hänen epäonnistumistaan, jotta he itse voisivat päästä johtoon.

Atatürkia oli odotettava

Sakaryan taistelussa oli paljon pelissä. Oli kansallisten turkkilaisjoukkojen viimeinen mahdollisuus pelastaa maansa siltä, etteivät ensimmäisen maailmansodan voittajavaltiot pilkkoisi sitä kokonaan. Kreikan armeija hyökkäsi raskaalla tykistöllä. Taistelut olivat väkivaltaisia ja tavattoman verisiä. Turkkilaisten joukkojen oli vähitellen peräännyttävä.

Lopulta kreikkalaiset valloittivat strategisesti tärkeän Calvuoren, ja heidän voittonsa tuntui olevan lopullisen lähellä. Eräiden lähteiden mukaan Mustafa Kemal olisi tässä vaiheessa käskenyt armeijaa jättämään asemansa. Tappio olisi näin ollut varma.

”Hän oli tarpeeksi viisas odottaakseen ja tarpeeksi vahva saadakseen muut odottamaan kanssaan.”
Winston Churchill Kemal Atatürkista

Hän päätti kuitenkin säilyttää asemansa ja käydä sen sijaan varovaiseen vastahyökkäykseen. Kreikan armeija osoittautui itse asiassa täysin uupuneeksi. Sen huoltolinjat olivat levinneet liian etäälle, ja sotilaat kärsivät sekä ruuan että ammusten puutteesta. Näin ollen lopulta perääntyjänä olikin Kreikan armeija.

Useammat olettivat Mustafa Kemalin käyvän heti hyökkäykseen, jotta vihollinen saataisiin kerralla ajettua maasta. Hän päätti kuitenkin odottaa. Varastoja täydennettiin, ja yleinen liikekannallepano alkoi. Yksi hänen aikalaisistaan, Winston Churchill, kehui myöhemmin Mustafa Kemalia tästä strategiasta:

”Hän oli tarpeeksi viisas odottaakseen”, brittipoliitikko kirjoitti, ”ja tarpeeksi vahva saadakseen muut odottamaan kanssaan.”

Kreikan armeija, 1915

Kreikan armeija hyökkäsi vuonna 1919 Ottomaanien valtakunnan jäännöksiin aikeenaan valloittaa länsiosa, joka oli antiikin aikaan kuulunut Kreikalle.

© Australian War Memorial

Kreikkalaiset murskattiin

Vasta vuoden kuluttua 26. elokuuta Mustafa Kemal iski jälleen. Aloitettiin laaja hyökkäys, joka ei päättynyt, ennen kuin kreikkalaisjoukot oli täysin päihitetty.

Eräs propagandakirjoittaja julisti korkealentoisin sanakääntein, että jatkuva peräytyminen, joka oli alkanut turkkilaisottomaanisten joukkojen hävittyä Wienin muurien ulkopuolella 1683, oli vihdoin saatu pysäytettyä.

Viittaus oli selvä. Mustafa Kemal oli sankarina samaa sarjaa kuin Ottomaanien valtakunnan perustajat. Hän oli itse varttunut tässä maassa, mutta hän oli myös ollut mukana näkemässä sen tuhon. Ne, jotka luulivat hänen yrittävän luoda uudelleen entistä imperiumia, tulivat kuitenkin pettymään.

Lahjakas nuorimies

Tuleva sankari syntyi toukokuussa vuonna 1881 virkamiehen pojaksi Selanikin kaupungissa (nykypäivän Kreikan Thessaloniki), joka sijaitsi valtavan Ottomaanien valtakunnan eurooppalaisosassa. Jo pienenä Mustafan tiedettiin olleen itsepäinen, sinnikäs ja vakuuttunut taidoistaan ja merkityksestään.

Hän menetti isänsä varhain ja otti perheenpään paikan jo 10 vuoden iässä. Kysymättä keneltäkään neuvoa hän jätti koulun, johon äiti oli hänet sijoittanut ja aloitti sen sijaan sotilaallisen peruskoulutuksen. Hän osoitti taitonsa pian erityisesti matematiikan saralla.

Tuolloin häntä alettiin kutsua nimellä ”Kemal”, joka voidaan kääntää sanalla ”täydellinen”. Myöhempien ylistyskertomusten mukaan hän oli saanut lisänimen matematiikanopettajaltaan, koska oli niin älykäs. Mustafa Kemal pääsi koulusta yhtenä luokkansa parhaista ja jatkoi edelleen korkeampaan sotilaskoulutukseen.

Ottomaanivaltakunta hävisi pala palalta

300 vuoden laajenemisen jälkeen Ottomaanivaltakunnassa alkoi 1600-luvun lopulla sotilaallinen alamäki. Ilman uusia valloituksia sillä ei ollut rahaa kukistaa kapinoita ja ulkoisia hyökkäyksiä.

Nuorena upseerina Istanbulissa hän joutui nopeasti mukaan dramaattisiin käänteisiin. Suuruutensa aikana isot osat Kaakkois-Eurooppaa, Lähi-itää ja Pohjois-Afrikkaa kattanut Ottomaanien valtakunta oli jo pitkään murentunut.

Valtakunnan ulkopuolelta maata ahdistivat viholliset, jotka askel askeleelta valloittivat sen provinsseja. Sisäpuolella jylläsivät uudistusintoilijat ja vallankumoukselliset. Erityisen merkityksellisiä olivat länttä ihannoivat nuoret. He halusivat päästä vanhasta hallinnosta, jossa tärkeät tittelit perittiin ja Istanbulin sulttaanilla oli kaikki valta. Haluttiin uutta tekniikkaa, tuoretta tietoa, innostuttiin eurooppalaisen valistuksen ihanteista.

Mustafa Kemal oli yksi näistä nopeaa uraa armeijassa tekevistä uudistusintoilijoista, joita maan turvallisuuspoliisi piti silmällä. Nuorille oli selvää, että vanha, laaja ja monikulttuurinen Ottomaanien valtakunta oli tuomittu tuhoutumaan. Mitä tulisi sen tilalle? Monille oli luonnollinen valinta pyrkiä kohti vain Turkin kansaa varten tarkoitettua rajoitetumpaa kansallisvaltiota.

Atatürk, armenialaisten kansanmurha

Yhdysvaltalainen sairaanhoitaja Emma Cushman pelasti yli tuhat armenialaislasta, joiden vanhemmat oli murhattu.

© Bettmann/Getty Images

Kristityllä vähemmistöllä ei ollut sijaa Turkissa

Ensimmäisen maailmansodan puhjetessa kristitty vähemmistö muodosti noin 20 prosenttia kansasta. Rauhan tultua uuteen turkkilaiseen kansallisvaltioon 10 vuotta myöhemmin kristittyjä ei juurikaan enää ollut.

Vuonna 1915 Ottomaanien valtakunnassa vallan ottaneet niin sanotut nuorturkkilaiset aloittivat julman kampanjan kristittyjä armenialaisia vastaan nykyisen Itä-Turkin alueella. He syyttivät armenialaisia vehkeilystä vihollisen kanssa, ja seurauksena oli kansanmurha, jossa murhattiin jopa 1,5 miljoonaa armenialaista. Myös niin sanottuja assyrialaiskristittyjä murhattiin tai siirrettiin joukkosiirroissa muualle itäosista.

On epävarmaa, oliko Kemal Atatürkillä osansa näissä tapahtumissa. Hän tuki tuolloin nuorturkkilaisia, mutta hänellä ei ollut johtoasemaa. Hän oli johdossa kuitenkin vuonna 1920, kun turkkilaiset armeijan yksiköt voittivat ranskalaiset Marashin (nyk. Kahramanmaras) kaupungissa, jossa asui paljon armenialaispakolaisia. Tuolloin murhattiin jopa 12 000 armenialaissiviiliä.

Vuonna 1923 hävitettiin viimeinen suuri kristitty vähemmistö, kun 1,5 miljoonaa kreikkalaisortodoksia karkotettiin Kreikkaan. Näin etnisistä turkkilaisista tuli Turkin ehdottomasti hallitseva kansanryhmä.

Atatürkistä tuli sotasankari

Turkkilaisnationalistinen liike kasvoi. Vuonna 1908 he tekivät vallankaappauksen. Entinen sulttaani heitettiin ulos ja uusi asetettiin valtaistuimelle. Todellisia vallanpitäjiä olivat kuitenkin niin kutsuttujen ”nuorturkkilaisten” johtajat. Mustafa Kemal kuului tähän liikkeeseen mutta ilman johtavaa asemaa, ja hän tuli myöhemmin ottamaan etäisyyttä liikkeeseen.

Nuorturkkilaisten aikana valtakunta heikkeni entisestään samaan aikaan, kun eri poliittiset ryhmittymät taistelivat visiostaan maan tulevaisuuden suunnan suhteen. Mustafa Kemalille ensimmäisestä maailmansodasta tuli mahdollisuus, jossa hän tosissaan saattoi näyttää arvonsa sotilaana.

Koko Ottomaanien valtakunnalle sota oli katastrofi, mutta kaikesta huolimatta he myös saavuttivat voittoja. Yksi merkittävämpiä oli kuuluisa Gallipolin taistelu, jossa suuri liittoutuneiden armeija voitettiin. Tämän taistelun aikana ottomaanien rintamalinja oli Mustafa Kemalin komennossa, ja hän sai voiton ansiosta sotasankarin statuksen.

Turkkilaisten modernisointi

Ensimmäinen maailmansota merkitsi väistämättä Ottomaanien valtakunnan tuhoa. Liittoutuneet olivat tehneet salaisia suunnitelmia jakaakseen valtakunnan keskenään. Sotilaat Englannista ja Ranskasta, sekä perivihollismaa Kreikka valtasivat Istanbulin. Nyt Mustafa Kemal astui esiin armeijoineen.

Alkoivat taistelut, jotka muun maailman suureksi hämmästykseksi päättyivät sodasta rasittuneiden liittoutuneiden häviöön, ja Kreikan joukot heitettiin ulos maasta. Niin kutsuttu vapaussota oli ohitse, ja Mustafa Kemal oli uuden valtakunnan kiistaton johtaja. Hän julisti Turkin tasavallan ja toteutti ripeästi suuren määrän uudistuksia.

Atatürk, latinalaiset aakkoset

Kemal Atatürk (oik.) pyrki nykyaikaistamaan Turkkia länsimaisen mallin mukaan ja vaihtoi muun muassa perinteiset Turkissa käytetyt arabialaiset kirjaimet kaikille pakollisiin latinalaisiin.

© Ullstein Bild/Getty Images

Kenraalina hän oli ollut menestyksekäs, poliittisena johtajana hän osoittautui lähes vallankumoukselliseksi. Mustafa Kemal lakkautti pian sultanaatin ja katkaisi täten kertaheitolla siteet Ottomaanien valtakuntaan. Vielä hätkähdyttävämpää oli radikaali sekularisaatio, jota hän tuki.

Uskonnollinen valtarakennelma, niin kutsuttu kalifaatti, lakkautettiin. Näin tapahtui myös uskonnollisille peruskouluille ja šaria-lainsäädännölle. Inspiroituneena länsimaisesta demokratiasta Mustafa Kemal loi maalle uuden valtiomuodon. Myös uusi siviililainsäädäntö asetettiin. Länsimaiset vaikutteet ulottuivat kuitenkin vielä pidemmälle. Fetsin käyttö kiellettiin valtion työntekijöiltä ja heidät määrättiin pitämään hattua.

Naiset haluttiin vapauttaa, huntukielto otettiin käyttöön ja kaikkia kansalaisia kehotettiin opiskelemaan länsimaisia tapoja. Latinalainen kirjaimisto otettiin käyttöön ja Koraani käännettiin turkiksi. Mustafa Kemalin idea oli ”sivistää” Turkki ja siirtyä moderniin yhteiskuntaan.

Atatürk, moottoripyörä ja sivuvaunu

Ottomaanihallitsijoista poiketen Atatürk korosti kohtuutta ja kulki itse säästösyistä moottoripyörän sivuvaunussa.

© FPG/Archive Photos/Getty Images

Hänen mielestään vain näin Turkki oli pääsevä eroon köyhyydestä ja alikehityksestä. Tahto oppia länsimailta liittyi vahvaan turkkilaisen nationalismin suuntaukseen. Monet ideat tulivat ulkoapäin, mutta ajatuksena oli niiden soveltaminen turkkilaisiin tapoihin.

Vastarinta kukistettiin

Uudistuksia kohtaan luonnollisesti protestoitiin, mutta Mustafa Kemal piti linjansa tiukasti ja diktaattorimaisesti. Eräs kapinayritys lyötiin voimalla, ja murhayritys epäonnistui. Mikään ei rajoittanut uuden tasavallan johtajan uudistusintoa. Intensiivinen sisäpoliittinen työ oli käynnissä samaan aikaan, kun hän sai paljon diplomaattista menestystä.

Mustafa Kemal, jolle parlamentti antoi kunnianimen Atatürk, ”turkkilaisten isä”, solmi rauhan naapurimaiden kanssa. Yksi tärkeimmistä oli sopimus vanhan vihollisen, Kreikan, kanssa. Modernin Turkin rajat olikin pian varmistettu.

Oppositio löytyi myös maan sisältä. Erityisesti uskonnolliset ryhmät reagoivat kauhulla reformeihin. Vahvaa oppositiota ei maassa sallittu, ja separatistikurdeja käsiteltiin voimalla.

Osa Atatürkin kansallisesta ohjelmasta oli jokseenkin naurettavaa, varsinkin hänen tukiessaan tutkimusta, joka väitti Turkin olevan kaiken sivilisaation kehto. Myös turkin vanhinta muotoa väitettiin muiden kielten alkulähteeksi.

Samaan aikaan ilmeni yhä selvemmin, että voimakkaalla johtajalla oli henkilökohtaisia ongelmia. Hän oli naimisissa hetken 1920-luvulla, muttei saanut biologisia lapsia. Sen sijaan hän adoptoi 12 tytärtä ja pojan.

Atatürk, adoptiotytär, Sabiha Gökçen

Atatürk adoptoi 13 lasta. Yksi heistä oli Sabiha Gökçen, josta tuli taistelulentäjä ja jonka mukaan Istanbulin lentokenttä myöhemmin nimettiin.

© Imagno/Hulton Archive/Getty Images

Aikansa hän omisti työlleen, lukemiselle, ratsastamiselle, tanssille ja shakinpeluulle, sekä suurelle heikkoudelleen, alkoholille. Kemal Atatürk oli ollut jo varhaisista vuosistaan saakka alkoholisti, ja juominen lisääntyi iän myötä. Hän mainitsi kerran, että perinteinen turkkilaisviina raki oli ainoa asia, joka sai hänen aivonsa lepäämään.

Marraskuun 10. päivänä 1938 Turkin perustaja menehtyi 57-vuotiaana maksakirroosiin.

”Kansat, jotka eivät löydä kansallista identiteettiään, päätyvät muiden kansojen saaliiksi.”
Atatürkin sanomaksi kerrottua, 1923

Atatürkin mausoleumin seinää Ankarassa koristavat hänen sanoikseen väitetty sitaatti:

”Kansat, jotka eivät löydä kansallista identiteettiään, päätyvät muiden kansojen saaliiksi.”

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota