Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Machiavelli halveksi julmia ruhtinaita

Diplomaatti Niccolò Machiavelli kirjoitti kirjan ”Ruhtinas”, jonka perusteella hänet tunnetaan kyynisenä, vallanpitäjiä imartelevana pragmaatikkona. Todellisuudessa hän haaveili kotikaupunkinsa Firenzen muuttumisesta demokraattiseksi tasavallaksi.

The Picture Art Collection/Imageselect, Look and Learn/Bridgeman Images & Shutterstock

Iloinen puheensorina täytti maa­tilan puutarhan Firenzen ulkopuolella kesäpäivänä vuonna 1520.

Vieraat vaikenivat, kun tilan omistaja, harmaatukkainen ja voimakaspiirteinen mies nousi puhumaan. Kaikki tiesivät, että Firenzen kaupunkivaltion tulevaisuus oli hänen käsissään.

Mies oli Niccolò Machiavelli. Entinen diplomaatti oli työskennellyt 14 vuotta Firenzen kaupunginneuvostossa, kunnes mahtava Medicin aatelisuku oli kaapannut vallan.

Siitä lähtien Machiavelli oli elänyt maanpaossa maatilallaan. Kahdeksan vuoden diktatuurin jälkeen Firenzessä kyti nyt kapina.

Paavi oli siksi Roomasta käsin pyytänyt Machiavellia ehdottamaan uudistuksia kaupungin hallintoon katukahakoiden välttämiseksi.

Vieraat ällistelivät, kun Machiavelli esitteli suunnitelmansa, jonka mukaan tasavalta oli palautettava.

Monet heistä olivat Firenzen virkamiehiä ja tiesivät, etteivät Medicit luopuisi vallasta vapaaehtoisesti, mutta Machiavelli oli päättäväinen.

”Medicit haluavat kestävän hallinnon saadakseen turvaa ja kunniaa. Muut kaupunkilaiset haluavat turvallisen ja kestävän hallinnon, joka sallii heidän osallistua valtion asioihin”, Machia­velli kirjoitti paaville.

Jälkimaailma on leimannut Niccolò Machiavellin kyyniseksi valtateoreetikoksi. Itse asiassa kokenut diplomaatti ja nautiskelija haaveili kuitenkin vapaudesta ja demokratiasta ja oli valmis vaarantamaan uransa sen eteen.

Renessanssin suurin keksijä, Leonardo da Vinci suunnitteli muun muassa riippuliitimen.

© Shutterstock

Machiavelli oli renessanssin lapsi

Antiikin filosofien, historioitsijoiden ja tieteilijöiden uudelleen löytäminen oli leimallista Italian renessanssille. Monet ajan ajattelijoista omaksuivat uuden maailmankuvan, jossa luonto oli keskiössä Jumalan sijaan.

Myös Niccolò Machiavelli innoittui muinaisaikojen suurista ajattelijoista. Firenzeläisdiplomaatti kirjoitti muun muassa teoksen Valtiollisia mietelmiä, jonka innoittajana toimivat roomalaisen historioitsijan Titus Liviuksen (59 eaa.–17 jaa.) jälleen löydetyt kirjoitukset.

Renesanssiajalla ihanteeksi nousi monien kielten, kädentaitojen ja tieteiden hallinta. Niccolò Machiavelli ei koskaan oppinut arvostettua kreikan kieltä, mutta hän opiskeli eri aloja ja hänen kirjoituksensa ulottuivat sotataidoista poliittisiin teorioihin.

Tutkielmiensa lisäksi Machiavelli kirjoitti näytelmiä ja runoja. Komedia nimeltään Lemmenjuoma (Mandragola) oli hyvin suosittu jo syntyaikanaan, ja sitä esitetään edelleen Italiassa.

Diplomaatti peri isänsä kyvyt

Niccolò Machiavelli syntyi vuonna 1469 Italian vauraimmassa kaupunkivaltiossa, Firenzessä. Valtiota hallitsi Medicien upporikas pankkiirisuku.

Niccolòn syntyessä hallitsijana oli Lorenzo Medici, ja Machiavellit olivat vain maalaisaatelinen suku ilman suurta vaikutusvaltaa. Nuoren Niccolòn isällä, asianajaja Bernardo Machiavellilla, oli kuitenkin diplomatian tajua.

Kun perheen palvelustyttö vuonna 1475 väitti Bernardon rikkaan ja merkittävän serkun saattaneen hänet raskaaksi, Ber­nardo kehitti ovelan suunnitelman.

Eräänä iltana Bernardo meni tapaamaan serkkuaan ja kertoi, mitä palvelustyttö oli sanonut. Serkku kielsi kaiken ja sysäsi syyn erään ystävänsä harteille.

Bernardo oli suuttuvinaan serkun ystävälle ja ehdotti, että tyttö naitettaisiin ja maksettaisiin myötäjäiset, jotta tämä ei lavertelisi ja pilaisi suvun mainetta.

Oman maineensa puolesta pelännyt serkku kannatti huojentuneena suunnitelmaa ja lupasi maksaa myötäjäiset.

Sitten serkukset allekirjoittivat asiakirjan myötäjäisten suuruudesta ja summan maksamisesta tytön perheelle.

Lisäksi paikalla oli vain yksi suvun jäsen todistajana, ”jotta kiusallinen asia ei paljastuisi”, Bernardo Machia­velli kirjoitti myöhemmin päiväkirjaansa.

Niccolò Machiavelli oli tapauksen aikaan vasta 6-vuotias, mutta hän kuuli siitä jälkeenpäin isältään. Se oli nuorelle pojalle tärkeä oppitunti.

”Ihmisiä kiinnostaa enemmän vaalia mainettaan ja etujaan kuin toimia oikein”, Niccolò Machiavelli kirjoitti aikuisena viitatessaan tapaukseen. Jo nuorella iällä oli selvää, että Niccolò muistutti paljon isäänsä.

Kun hän alkoi käydä mestari Matteon luona yksityis­opetuksessa, kävi ilmi, että hän oli yhtä lahjakas muotoilemaan ajatuksiaan kirjoitukseksi ja puheeksi kuin Bernardo.

Niccolò oli perinyt myös Bernardon kiinnostuksen historiaan ja sen myötä isänsä vihan hirmuvaltiaita kohtaan.

Italian historia oli tulvillaan tyranneja, jotka kansa oli syössyt vallasta. Opettavainen esimerkki Niccolòlle oli Rooman epäsuosittu kuningas Tarquinius, jonka kaupunkilaiset vuonna 509 eaa. ajoivat maanpakoon. Roomasta tuli tasavalta.

”Tasavallat pitävät tarkemmin kiinni sopimuksista ja tekevät vähemmän virhe­liikkeitä kuin ruhtinaat”, Niccolò Machiavelli totesi havainneensa.

Mediceillä oli varaa ylellisiin esineisiin, kuten kauniisiin lippaisiin, joissa säilytettiin rahaa ja muuta arvokasta.

© Interfoto Hermann Historica GmbH/Imageselect

Mahtava pankkiirisuku piti Firenzeä otteessaan

Medicin suku ansaitsi omaisuuden pankkiiritoiminnalla. Rahat käytettiin muun muassa taiteeseen ja poliitikkojen lahjomiseen.

Medicin dynastian perustaja Giovanni de Medici rikastui 1300-luvulla lainaamalla rahaa etenkin ruhtinaille.

Renessanssiajalla Medicien pankista oli kasvanut Euroopan suurin ja vaurain. Omaisuutensa ansiosta suku oli Firenzen mahtavin, ja monet sen jäsenet istuivat kaupunginneuvostossa.

Medicit lahjoivat tunnetusti neuvoston muita jäseniä, kun äänestykseen oli tulossa sukua hyödyttäviä ehdotuksia.

Jos joku kieltäytyi ottamasta vastaan lahjuksia, Medicit ottivat kovemmat keinot käyttöön. Arvostelijoita löytyi kuolleena ja silmät puhkottuina tai kurkku viillettynä Arnojoesta.

Medicit olivat myös avokätisiä mesenaatteja, jotka tukivat Firenzen taide- ja kulttuurielämää.

Suku rahoitti muun muassa kaupungin tuomiokirkon, joka valmistui vuonna 1436, ja palkkasi taiteilijoita, kuten Leonardo da Vincin ja Donatellon, koristamaan Firenzeä.

Diktaattori ajettiin tiehensä

Noin vuonna 1494 Machiavelli aloitti opintonsa Firenzen yliopistossa ja kävi siellä retoriikan ja historian luennoilla.

Niccolò oli nuori ja nokkela opiskelija. Hänet tunnettiin huumorintajuisena ja innok­kaana keskustelijana, joka kykeni kumoamaan ystäviensä perustelut esimerkiksi sille, että ruhtinaskunnat olivat vakaampia kuin kansanvallat.

Ruhtinaskuntaa riivasivat Machiavellin mukaan alituiset valtataistelut, jotka uhkasivat repiä valtion kappaleiksi.

Firenzessä riitti esimerkkejä sisäi­sistä valtataisteluista. Vuonna 1478 kaupungin hallitsija Lorenzo de Medici meni veljensä Giulianon ja ystäviensä kanssa messuun.

Ennen messua ystävät tervehtivät veljeksiä iloisesti, mutta sen aikana he hyökkäsivät yhtäkkiä veitset käsissään Medicien kimppuun.

Giuliano kuoli, mutta Lorenzo selviytyi naarmuilla välikohtauksesta. Niccolò Machiavelli oli tuolloin 9-vuotias mutta kuuli aikuisten puhuvan murhasta.

”Oli huomattavaa, miten paljon vihaa ja suunnittelua tuo sydämelli­syydeksi naamioitu rikos sisälsi”, Machiavelli kommentoi myöhemmin teoksessaan Firenzeläishistoriat (1520–1527).

Murhaajat otettiin kiinni ja hirtettiin, ja Lorenzo hallitsi Firenzeä kuolemaansa vuoteen 1492 asti. Sen jälkeen valtaan nousi poika Piero, ja valta­taistelu jatkui.

Piero de Medici hallitsi Firenzeä kovalla kädellä, mutta kahden vuoden kuluttua joukko aatelismiehiä sai tarpeekseen. He syrjäyttivät Pieron ja ajoivat Medicit pois kaupungista.

Kaupunkivaltiosta tuli näin jälleen tasavalta sen oltua 60 vuotta pankkiiri­suvun hallinnassa.

Ruhtinaita arvostellut Machiavelli sai vallanvaihdon seurauksena virkamiehen paikan uudessa kaupunginneuvostossa.

Neuvoston johtaja, aatelismies Piero Soderini, käsitti älykkään Machiavellin haaskaavan aikaansa kirjoituspöydän takana.

Vuosi nimi­tyksensä jälkeen, vuonna 1499, Machiavelli sai kaupunginneuvostolta ensimmäisen suuren tehtävänsä, kun hänet lähetettiin diplomaattina tapaamaan Firenzen liittolaista, Forlín pahamaineista kreivitärtä Caterina Sforzaa.

Medicien sukua istui paaveina Roomassa

Kaunotar paljasti häpynsä

Machiavelli tunsi Caterina Sforzan maineen jo ennen saapumistaan Forlín kaupunkiin noin 50 kilometrin päähän Firenzen pohjoispuolelle.

Entiset lähettiläät olivat kuvailleet raporteissaan kreivitärtä ovelaksi ja lujahermoiseksi.

Vuoden 1488 vallankaappauksessa kapinalliset olivat piirittäneet hänet linnaan murhattuaan Caterina Sforzan miehen ja otettuaan heidän lapsensa panttivangeiksi.

Linnan edessä kapinalliset vaativat Caterinaa antautumaan, mutta hän ei taipunut.

”Kun he uhkasivat murhata lapset, hän nosti hameensa ja paljasti häpynsä sanoen: ’Tällä voin tehdä uusia!’”

Vallankaappaus ei kuitenkaan saanut kansan tukea vaan hajosi. Kreivitär käski armotta vangita kapinalliset ja kiduttaa heitä. Heidän talonsa takavarikoitiin tai tyhjennettiin arvoesineistä ja poltettiin.

Machiavelli lähetettiin diplomaatiksi muun muassa Caterina Sforzan hoviin Forlíhin.

© Bridgeman Images

Kreivittären maineesta huolimatta kollegat Firenzessä kadehtivat Machiavellia tehtävän takia, koska Caterina Sforza oli tunnettu kauneudestaan.

”Tuo kreivittärestä paperille piirretty muotokuva, joita siellä myydään. Jos annat sen lähetille, kääri se rullalle, jotta taitokset eivät pilaa sitä”, aneli kollega ja ystävä Biagio Buonaccorsi kirjeessään.

Odottaessaan audienssia kreivittären luo Forlíssa Machiavel­li itse kirjoitti kirjeen Firenzen kaupunginneuvostolle.

Matkallaan halki Romagnan alueen, jolla Forlí sijaitsee, hän oli kuullut huhuja, että Caterina Sforza varusteli armeijaa ja antoi sotilaidensa ryöstellä alueen kyliä.

”Paikalliset eivät kunnioita Caterinaa eivätkä luota häneen, vaan kylien ja maaseudun väestö elää jatkuvassa pelossa”, Machiavelli kirjoitti selonteossaan.

Romagna kuului osin Firenzeen. Jos sotilaat jatkaisivat riehumistaan kylissä, saattaisi Firenzen ja Forlín välille syttyä sota.

Machiavelli nosti asian esiin kohteliain sanakääntein, kun kreivitär otti hänet vastaan palatsissaan.

Caterina Sforza kielsi kylmän rauhallisesti kaiken, vaikka myös Forlíssa kuhisi sotilaita. Tavattuaan kreivittären useita kertoja tilanne valkeni Machiavellille.

Caterina Forza varustautui sotaan, mutta hänen vastustajansa oli Cesare Borgia – Italian mahtavin sotapäällikkö.

Kotiin palattuaan Machiavelli ennusti kaupunginneuvostolle, että myös Firenze oli vaarassa, sillä Cesare Borgia tunnettiin estottomasta vallanhimostaan.

Tutkijoiden mukaan pallot Medicien sukuvaakunassa edustavat kolikoita.

© The Picture Art Collection/Imageselect, Look and Learn/Bridgeman Images & Shutterstock

Tukea haettiin tyhjillä lupauksilla

Machiavellin aikaan kaikki Italiassa olivat kuulleet Cesare Borgiasta. Hänen isänsä, paavi Aleksanteri VI oli nimittänyt hänet kardinaaliksi vain 18-vuotiaana.

Viiden vuoden kuluttua, vuonna 1498, levoton paavinpoika ryhtyi Kirkkovaltion armeijan päälliköksi.

Machiavellin pelko kasvoi, kun Cesare Borgia marssi syksyllä 1499 Romagnaan. Hän valloitti Forlín ja lähetti Caterina Sforzan kahlehdittuna Roomaan.

Firenzessä kaupunginneuvosto kutsuttiin kiireesti koolle. Pakokauhu täytti mielet, mutta neuvoston puheenjohtaja Piero Soderini pyysi malttia.

Firenzen liittolaisen, Ranskan kuningas Ludvig XII:n, armeijassa oli yli 10 000 miestä.

Firenze oli kuitenkin velkaa kuninkaalle. Ludvig XII oli maksanut tuhansia palkkasotilaita Firenzelle naapurikaupunkia Pisaa vastaan.

Sota oli jatkunut vuodesta 1497 lähtien ja tuen hinta oli noussut 12 000 dukaattiin eli noin miljoonaan nykyeuroon. Kuningas oli useita kertoja pyytänyt Firenzeä maksamaan avusta.

Maksun sijaan kaupunginneuvosto lähetti nyt Ranskaan kaksi diplomaattia. Liittoumaa vahvistaakseen heidän tuli vakuuttaa kuninkaalle, että rahat olivat tulossa, mutta lupaamatta, milloin.

Neuvosto palkitsi Machiavellin saavutukset Forlíssa valitsemalla hänet tehtävään. Diplomaattien matka alkoi 18. heinä­kuuta 1500. Machiavellin kertomuksen mukaan se oli täynnä koettelemuksia.

Machiavellin vatsa ei kestänyt Ranskan majatalojen rasvaisia ruokia, ja hänellä oli kelvoton palvelija, joka ei nostanut isäntänsä tavaroita hyllylle vaan jätti ne yöksi huoneen lattialle.

Aamulla Machiavellin saappaat olivat täynnä hiirenjätöksiä, ja matkasäkissä diplomaatin hienot vaatteet oli nakerrettu riekaleiksi. Hiiriperheet olivat jopa tehneet säkkiin pesänsä.

”Tämä voi kuulostaa naurettavalta ja pikkuasialta, mutta puhun kokemuksesta”, kirjoitti Machiavelli varoittaessaan Ranskaan lähteviä majatalojen hiiristä.

Kaupunkivaltiot taistelivat ykkössijasta

Italia oli 1400- ja 1500-luvulla pikkuvaltioiden tilkkutäkki. Ne juonittelivat toisiaan vastaan jatkuvasti avioliittojen, liittoutumien ja sodanjulistusten avulla.

Shutterstock

Veronkanto toi vaurautta

Italian ja muun Euroopan välillä liikkunut kauppatavara kuljetettiin Milanon kaupunkivaltion alueen halki. Se rikastui keräämällä kauppatavarasta tulleja ja veroja.

Shutterstock

Palatsien tuli säväyttää

Genovan kaupunkivaltio kilpaili Venetsian kanssa Välimeren kaupasta. Osoitukseksi vauraudestaan kauppiaat pystyttivät itselleen suuria palatseja.

Shutterstock

Taiteilijoita virtasi kaupunkiin

Taide, tiede ja kulttuuri kukoistivat Firenzessä. Kaupunki houkutti suuria neroja, kuten Leonardo da Vinci ja Filippo Brunelleschi, kaupungin tuomiokirkon kupolin suunnitellut arkkitehti.

Shutterstock

Vahvaa armeijaa pelättiin

Kirkkovaltiolla oli huipputason armeija, jota muut kaupunkivaltiot pelkäsivät. 1500-luvun voitokkailla sotaretkillä paavi Julius II valloitti Roomassa sijainneelle valtiolleen lisää maata.

Shutterstock

Mausteita tuli idästä

Venetsian satamaan saapui kiihkeästi haviteltua tavaraa idästä, kuten silkkiä ja pippuria. Kaupunkivaltion laivasto oli Euroopan suurimpia.

Shutterstock

Diplomaatit mielistelivät kuningasta

Machiavelli osti uudet edustusvaatteet ennen saapumistaan Ludvig XII:n hoviin kesällä 1500.

Hän ei ollut koskaan ennen käynyt Italian ulkopuolella ja imi nyt vaikutteita. Machiavellin korvissa ranska kuulosti murteiselta latinalta.

”He ovat Rooman kielen vihollisia”, Machiavelli totesi kirjoittaessaan ranskalaisten luonteesta vuonna 1503.

Audienssillaan Ludvig XII:n luona Machiavelli kollegoineen ylisti kunin­gasta ja hukutti hänet lupauksiin Firenzen ja Ranskan ikuisesta ystävyydestä. Ludvig kuitenkin keskeytti heidät vaatien rahojaan.

Machiavel­lin oli lähetettävä Firenzen kaupunginneuvostolle rahapyyntö, mikä ärsytti häntä suuresti. Kuninkaan asenne osoitti Machiavellin mielestä röyhkeää ylimielisyyttä.

”Ranskalaiset käyttävät toisia sanoja ja näkevät asian toisella tavalla, koska he ovat valtansa ja välittömän yliotteensa sokaisemia. He kunnioittavat vain niitä, jotka ovat hyvin varustautuneita tai valmiita maksamaan”, kirjoitti turhautunut Machiavel­li kotiin Firenzen kaupunginneuvostolle.

Hänen inhonsa valtapelejä kohtaan vain kasvoi, kun hän kohtasi ja tarkkaili Italian muiden kaupunkivaltioiden lähettiläitä. Ranskan hovissa kaikki ryömivät kuninkaan edessä.

”Alistuvampia kuin heprealaiset, lipevämpiä kuin persialaiset ja erimielisempiä kuin ateenalaiset”, hän kirjoitti.

Rooman valtakunnan romahdettua vuonna 476 jaa. Italia pirstoutui lukuisiksi pikkuvaltioiksi. Kaupunkivaltioiden mahtisuvut liittoutuivat solmimalla avioliittoja keskenään, mutta naimakaupat ja diplomatia eivät taanneet rauhaa. Siksi valtiot kävivät usein sotia maa-alueista tai kauppareiteistä.

© Shutterstock

Oleskelu Ranskassa helpottui hieman, kun ystävät kotoa lähettivät kirjeitä. He kuvailivat usein kauniimpaa sukupuolta, jota Machiavelli arvosti suuresti.

”Näkisitpä heidät [naiset] ikkunoissa huokailemassa perääsi”, kirjoitti esimerkiksi ystävä Biagio Buonaccorsi.

Kaupunkivaltion ja kuninkaan väliset neuvottelut venyivät. Machiavelli käytti odotusajan päivällisillä muiden lähettiläiden kanssa.

Tarjolla oli yllin kyllin viiniä ja prostituoitujen seuraa, mutta silti Machiavelli onnistui aina vaihtamaan tärkeitä tietoja muiden vieraiden kanssa.

”Paras keino saada tietoja on antaa niitä”, oli Machiavellin henkilökohtainen neuvo toiselle lähettiläälle.

Kuukauden kädenväännön jälkeen neuvottelut päättyivät siihen, että Firenzen kaupunginneuvosto sopi Ludvig XII:n kanssa velan takaisinmaksusta. Heti kun sopimus oli solmittu, Machiavelli matkusti kotiin.

Firenze oli tosin edelleen uhattuna, koska keväällä 1501 Cesare Borgia lähti taas sotaretkelle. Firenzessä pelättiin, että sotapäällikkö suuntaisi kaupunkiin.

Yhdysvaltain republikaanisen puolueen tunnuseläin on ollut norsu vuodesta 1874 lähtien.

© Shutterstock

Nykyajan republikaanit pohjaavat Machiavelliin

Suurteoksessaan Valtiollisia mietelmiä Machiavelli analysoi antiikin ajan valtasuhteita lähtökohtanaan Titus Liviuksen kirjoitukset.

Historioitsija eli Rooman tasavaltakaudella ennen keisarikunnan syntyä vuonna 27 eaa. Machiavellin mukaan tasavalta ei kehittynyt hirmuvallaksi, kunhan sen valtasuhteissa kansan ja valittujen poliitikkojen välillä vallitsi tasapaino.

Hänen ajatuksensa loivat kasvupohjan republikaaniselle eli tasavaltalaiselle poliittiselle aatteelle. Tämä suuntaus levisi 1700– ja 1800-luvulla länsimaihin.

Tasavaltalainen liike oli vallalla muun muassa Pohjois-Amerikan siirtokunnissa ennen niiden irtautumista Britanniasta vuonna 1783.

Yhdysvaltain perustuslaki pohjautuu suurelta osin tasavaltalaisuuteen, ja republikaaninen puolue sai alun perin innoitusta Machiavellin ajatuksista.

Röyhkeä ruhtinas oli kerskailija

Monille Italian kaupungeille vuosi 1501 oli kauhujen vuosi. Cesare Borgian armeija jätti jälkeensä poltettuja peltoja ja tapettuja ihmisiä ja kotieläimiä.

Borgian sotilaat hyökkäsivät Italian halki Bolognan, Faenzan ja Piombinon kaupunkeihin. Kun Capua etelässä vallattiin, sotilaat tappoivat 3 000 siviiliä kaduilla.

Maalla armeija ryösteli luostareita. Munkkeja surmattiin miekoilla, ja nunnia raiskattiin ja kidutettiin, kunnes heidät lopulta seivästettiin hilpareilla.

Toukokuussa armeijan ollessa vain kymmenisen kilometrin päässä Firen­zestä kaupungin kauppiaat tyhjensivät liikkeensä ja piilottivat tavarat kotikellareihinsa.

Kaupunginneuvosto määräsi asukkaat sytyttämään valot ikkunoihinsa öisin ja pitämään silmällä epäilyttäviä kadulla kulkijoita, koska Cesare Borgia oli aiemmin lahjonut paikallisia avaamaan yöllä pimeyden turvin kaupungin portin ja päästämään hänen sotilaansa sisään.

Uhka Firenzeä vastaan torjuttiin, kun Ranskan kuningas lähetti 6 000 sotilasta ratsuineen suojelemaan kaupunkia. Palvelus oli kuitenkin kallis.

Ludvig XII vaati avustaan 40 000 dukaattia, mikä oli yli kolme kertaa kaupunkivaltiolle jo kertyneen velan suuruinen summa.

Firenzen asukkaat nurisivat, koska lasku lankesi heille suurempina veroina. Tyytymättömyys ilmeni kaupunginneuvoston jäsenten talojen seinissä, joihin raapustettiin hirsipuiden kuvia.

Kuvien alla luki, että Firenzen tulisi antautua voittamattomalle Cesare Borgialle.

Neuvosto ei taipunut arvosteluun vaan lähetti diplomaatteja, myös Niccolò Machiavellin, valloitushaluisen sotapäällikön luo.

Diplomaattien tuli ”selvittää parhaansa mukaan Borgian aikeet suhteemme ja yrittää pitää hänet loitolla”, kuten virallinen tehtävä kuului kaupunginneuvoston pöytä­kirjojen mukaan.

Machiavelli oli kuullut paljon nousukkaana pidetystä Cesare Borgiasta. Häntä sanottiin suorapuheiseksi ja kopeaksi eli yhtä ylimieliseksi kuin muut ruhtinaat.

Diplomaattien tavattua sotapäällikön ensimmäisen kerran Machiavelli itse arveli Cesare Borgian sokaistuneen sota­onnestaan ja uudesta Romagnan herttuan arvonimestään, jonka hän oli saanut isältään, paavi Aleksanteri VI:lta.

”Herttuan kiivas itseluottamus ottaa hänestä usein vallan”, Machiavelli kirjoitti Firenzen kaupunginneuvostolle.

Muutaman tappion jälkeen Cesare Borgian kenraalit nousivat kapinaan. Raivostunut sotapäällikkö viritti julman ansan. Hän järjesti sovittelukokouksen kapinallisten kanssa, mutta Machiavelli tiesi, mitä oli tekeillä.

”Herttua kostaa niille, jotka saattoivat hänen valtionsa vaaraan. Hän ei halua tosimielellä sovintoa heidän kanssaan”, paljasti yksi Cesare Borgian henkivartijoista firenzeläisdiplomaatille.

© Shutterstock

Siansaksaan kätkeytyi salaisia viestejä

Niccolò Machiavelli vietti suuren osan elämästään Firenzen kaupunkivaltion diplomaattina ulkomailla. Osa hänen työtään oli tietojen lähettäminen Firenzeen paikoista, joihin hänet oli lähetetty.

Diplomaateille tavalliseen tapaan Machiavelli salasi selonteot koodilla, jotta viesti ei paljastunut, jos se joutui vääriin käsiin.

Ensin diplomaatti kirjoitti selonteon normaalisti. Sitten kirjaimet vaihdettiin toisiin kirjaimiin tai merkkeihin niin, että viesti näytti silkalta siansaksalta.

Viestien laatimiseen ja purkamiseen vaadittiin koodiavain eli paperi, jonka avulla viesti voitiin kääntää takaisin ymmärretyksi.

Firenzessä oli käytössä monia koodiavaimia, jotka jaettiin muualle lähetetyille diplomaateille. Käyttöä odottavia koodiavaimia säilytettiin kaupungintalon kassakaapissa.

© Shutterstock

Salakirjoitus estää tietoja päätymästä väärille tahoille

Ensin viesti kirjoitetaan selväkielisesti. Sitten viestin sisältö salataan käyttämällä koodiavainta.

Kun viesti on salattu, sitä on mahdotonta lukea ilman koodiavainta. Esimerkiksi ”Borgia iskee Firenzeen” kuuluu: ”Ofynck cubxx Mcyxwjxxw”.

Kuvernööri löytyi paloiteltuna

Cesare Borgian vieraana Machiavelli näki verisen välikohtauksen läheltä. Ensin herttua houkutteli Romagnan kuvernöörin Ramiro de Lorcan tapaamiseen kanssaan.

Cesare Borgian silmissä kuvernööri oli petturi, koska tämä ei ollut pysäyttänyt kapinaa. Tapaamisessa Borgian sotilaat veivät pahaa aavistamattoman Ramiron selliin.

Kolmen päivän kuluttua Macchiavelli laati raportin kaupunginneuvostolle: ”Tänä aamuna kuvernööri löytyi kahtia paloiteltuna julkiselta paikalta, missä hän yhä lojuu. Herttua on osoittanut, että hän voi halutessaan joko nostaa tai tuhota.”

Sitten herttua tapasi kapinalliset luvattuaan heille esteettömän kulun ja uuden kumppanuuden, mutta kyseessä oli ansa.

”Herttua tervehti heitä sydämellisesti ja vei heidät toiseen huoneeseen”, kertoi Machiavelli kirjeessään Firenzeen.

Huoneessa Borgian sotilaat kävivät aseettomien miesten kimppuun. Seuraavana päivänä kaikki olivat kuolleet.

Kun vastustaja oli niin häikäilemätön, niin Machiavelli huolestui todella, kun Borgia värväsi uusia sotilaita valloittaakseen lisää alueita. Borgian suunnitelmat kuitenkin kariutuivat 18. elokuuta 1503, kun paavi Aleksanteri VI kuoli.

Rooman uusi paavi Julius II oli Borgian suvun vastustaja, ja hän määräsi edellisen paavin pojan vangittavaksi. Cesare karkotettiin lopulta Espanjaan, mistä Borgian suku oli alun perin kotoisin.

Machiavellin Ruhtinas innoitti hyvin paljon natsi-Saksan johtajaa.

Shutterstock

Machiavelli laati käsikirjan hallitsijoille

Kirjassaan Ruhtinas Machiavelli esitti kyynisiä havaintoja vallasta ja politiikasta, mutta hän halusi todellisuudessa varoittaa lukijoita diktaattoreista.

Vallan käytävillä vietetyn pitkän elämänsä aikana Machiavelli tarkkaili aikansa suurimpia tyranneja vallanhimoisista ruhtinaista ylimielisiin kuninkaisiin. Havaintonsa hän kokosi kirjaan Ruhtinas.

Hänen mukaansa vallanpitäjille yhteistä on tunnontuskien puute. Esimerkiksi paavin poikaa Cesare Borgiaa epäiltiin veljensä murhaamisesta oman asemansa varmistamiseksi paavin hovissa.

Todennäköisesti Machiavellilla on ollut mielessään juuri Cesare Borgia, kun hän kirjoitti Ruhtinasta. Teosta voidaan lukea vallankäytön käsikirjana, mutta rivien välissä Machiavelli varoitti lukijoitaan diktaattoreista.

Nykyään jotkut asiantuntijat jopa väittävät, että Machiavelli toivoi kirjan innoittavan firenzeläistä Medicien sukua käyttäytymään niin hirmuvaltiaiden tavoin, että kaupungin asukkaat lopulta nousisivat kapinaan sukua vastaan.

1500-luvulla Ruhtinas kiellettiin monin paikoin Euroopassa, esimerkiksi Englannissa ja Vatikaanissa.

Tuolloiset hallitsijat pelkäsivät, että kirjan sisältö saisi heidät näyttämään epäinhimillisiltä yksinvaltiailta, joilla ei ollut kansan tukea takanaan.

Kiellot eivät kuitenkaan olleet pitkäkestoisia, ja monet johtajat Machiavellin aikojen jälkeen ovat ammentaneet innoitusta firenzeläisen diplomaatin sanoista Ruhtinaassa.

Yksi heistä oli Adolf Hitler, jonka sanotaan pitäneen teosta yöpöydällään.

Paavin kuolema horjutti hallintoa

Kun Borgian suku oli pudotettu vallan huipulta, Medicit äkkäsivät puolestaan tilaisuuden palata taas Firenzeen. Paavi Julius II tuki suvun vaatimuksia kaupunkiin asettumisesta.

Kaupunginneuvostossa monet tosin aavistivat, että Medicien paluu oli vaivoin peitelty yritys syrjäyttää Piero Soderini, mutta neuvoston johtajalla ei ollut paljon tukea.

Soderini oli vihastuttanut monet kaupungin­neuvoston jäsenet muutettuaan ilman lupaa Firenzen upeaan kaupungin­taloon, Palazzo Vecchioon. Neuvoston jäsenet pitivät hänen toimintaansa virka-aseman väärinkäyttönä.

Machiavelli oli Soderinin uskotuimpia virkamiehiä, ja hän koki itse neuvoston vihamielisen tunnelman.

Soderinia vastustanut neuvoston jäsen pommitti Machiavellia kirjeillä, joissa hän alentuvaan sävyyn valitti, ettei tämä antanut hänelle tietoja vireillä olevasta asiasta.

”Olen jo kirjoittanut vastaukseni neuvostolle latinan kielellä, mutta toistan sen kernaasti tässä vielä italiaksi”, kuului Machiavellin pisteliäs vastaus koppavalle kaupungin­neuvoston jäsenelle.

Vastauksellaan Machiavelli vihjasi, että neuvoston jäsenen puutteelliset tiedot johtuivat siitä, ettei hän ollut kyllin sivistynyt ymmärtääkseen latinaa.

© Shutterstock

Machiavellin neuvoja diktaattoreille

  • ”Moraalisesti toimiva ruhtinas vahingoittaa usein valtiota.”

  • ”Kokemus osoittaa, että ruhtinaat, jotka eivät pidä sanaansa, ohjailevat niitä, jotka pitävät.”

  • ”Älä koskaan yritä saavuttaa vallalla sitä, minkä voit saavuttaa petoksella.”

  • ”Ruhtinaan tulee aina esiintyä oikeamielisenä, vaikka hän ei olisi sitä.”

Medicit kaappasivat vallan

Machiavellin ollessa diplomaattisissa tehtävissä muun muassa Ranskassa ja Saksassa vastustus Piero Soderinia kohtaan kasvoi edelleen. Vuonna 1509 Machiavelli joutui itse vaaraan.

Kaupunginneuvosto sai nimettömän kirjeen, jossa häntä syytettiin maksamattomista veloista ja hänen isäänsä väitettiin äpäräksi.

Molemmat seikat olisivat sääntöjen mukaan estäneet Machiavellia saamasta virkaa kaupunkivaltion hallinnosta.

”Asia on nyt julki kaikkialla bordelleja myöten, ja kaikki juoruavat siitä” varoitti ystävä Biagio Buonaccorsi.

Syytökset olivat tekaistuja, mutta Machiavellin vastustajat haistoivat verta. Buonaccorsin mukaan Firenzen sota­neuvoston jäsen oli todistajien kuullen nimitellyt Machiavellia lurjukseksi.

Syyskuussa 1512 Medicien kannattajat kaupunginneuvostossa syrjäyttivät Piero Soderinin. Pankkisuku palasi valtaan ja karkotti Soderinin Sienan kaupunkiin.

Machiavelli joutui vankilaan syytettynä osallisuudesta salajuoneen Medicejä vastaan. Häntä kidutettiin nostamalla hänet ylös taakse sidotuista käsistä niin, että olkapäät menivät sijoiltaan.

Machiavelli huusi kivusta mutta ei tunnustanut, koska salajuoni oli sepitetty.

Machiavellin viruttua kolme viikkoa sellissä hänet vapautettiin. Paavi Julius II oli kuollut, ja seuraaja Leo X armahti kaikki synnyinkaupunkinsa Firenzen vangit.

Medicit halusivat kuitenkin eroon Machiavellista ja lähettivät hänet maanpakoon. Maatilallaan Machiavelli kirjoitti politiikasta, valtateorioista ja historiasta.

Kun paavi vuonna 1520 etsi ehdotuksia Firenzen hallinnon uudistamiseksi, hän kääntyi Machiavellin puoleen.

Vuoden kuluttua Leo X kuoli, ja suunnitelmat hylättiin. Medicit olivat vallassa Firenzessä vielä Machiavellin kuollessa vuonna 1527. Hän haaveili ”aidosta tasavallasta” viimeiseen asti.

Lue myös:

Kirjat

Firenzeläinen kirjoitti raa’an käsikirjan hallitsijoille

10 minuuttia
Historian suurkaupunkioppaat

Historian kaupunkiopas: Medicien Firenze

10 minuuttia
Rikokset

Medicit keplottelivat itsensä Firenzen huipulle

12 minuuttia

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota