Kuka murhasi Olof Palmen: Kolme teoriaa

28. helmikuuta 1986 Ruotsin pääministeri Olof Palme ammuttiin Tukholman keskustassa. Vuosikausia jatkuneista tutkimuksista huolimatta murhaa ei ole vieläkään selvitetty, ja teorioita Palmen murhaajasta riittää.

Oikeistopoliisien salaliitto?

Poliisin toimet murhayönä ovat saaneet monet uskomaan, että kyse ei ollut tavanomaisesta taitamattomuudesta vaan johtavien poliisivirkamiesten salaliitosta, joka oli murhan takana ja yritti toimillaan estää sen selvittämisen.

Perustelu: Poliisi ei juuri mitenkään yrittänyt estää ampujaa pakenemasta. Myöhemmin on käynyt ilmi, että useat tukholmalaispoliisit olivat äärioikeistolaisia tai jopa avoimesti natseja.

Vastaväite: Salaliittoon olisi tarvittu vähintään 15–20 keskeisessä asemassa olevaa poliisivirkamiestä, ja asian peittely pitkään olisi ollut vaikeaa. Joku asiasta tiennyt olisi paljastanut salaliiton viimeistään murhan selvittämiseen johtavista johtolangoista luvatun 50 miljoonan kruunun löytöpalkkiota vastaan.

LUE KOKO JUTTU: Lue koko artikkeli Olof Palmen murhasta

Satunnainen murha?

Monet pitävät murhasta tuomittua mutta sittemmin vapautettua Christer Petterssonia Palmen murhaajana.

Perustelu: Petterssonilla oli äärioikeis­tolaisia ajatuksia, hän oli rikospaikan lähellä murhayönä ja hän sopi rikollisen taustansa vuoksi murhaajan profiiliin.

Vastaväite: Pettersonia ei voitu yhdistää rikospaikalle tai murha-aseeseen. Hän oli heikossa kunnossa oleva narkomaani, joka ei olisi voinut harppoa Tunnelgatanin 89 jyrkkää rappusta niin nopeasti.

Talousrikosvyyhti?

Viimeisenä elinpäivänään Palme oli tavannut Irakin suurlähet­tilään, joka oli tuohtunut ruotsalaisen asevalmistajan Boforsin myytyä luvatta aseita Iraniin.

Palme oli osallisena Boforsin toisessa, paljon suuremmassa kaupassa ja oli varmistanut Intian pääministerin Rajiv Gandhin kanssa Boforsille 8,4 miljardin kruunun tilauksen Intiaan.

Gandhi oli kuitenkin asettanut kaupan ehdoksi, että siihen ei saanut liittyä lahjuksia.

Kun Palme sai tietää Boforsin vieneen luvatta aseita Iraniin, hän pelkäsi yrityksen johdon saattaneen myös turvautua luvat­tomiin lahjuksiin Intiassa.

Myöhemmin kävikin ilmi, että Bofors oli erilaisten välikäsien kautta sotkeutunut useiden miljoonien lahjusvyyhtiin.

Murhan takana saattoivat olla jotkut asekaupan osalliset, jotka halusivat vaientaa Palmen ennen kuin tämä vetäisi tukensa miljardiluokan kauppasopimukselta.

Murhan motiivina saattoi siis olla liiketaloudellinen ahneus.

Perustelu: Palme oli silminnähden hermostunut tavattuaan Irakin suurlähettilään.

Vastaväite: Ei ole voitu todistaa, että Bofors tai välikädet olisivat tienneet Palmen saaneen vihiä asiasta.