​Fidel Castro selviytyi 638 murhayrityksestä ja -suunnitelmasta​

Gottlieb keksi useita mielikuvituksellisia keinoja pilata Castron maine. Hän ehdotti muun muassa rotanmyrkyssäkin käytettävän talliumsulfaatin ruiskuttamista Castron kenkiin, jotta tämän komea parta irtoaisi tuppoina ja tämä joutuisi naurunalaiseksi.

Isku oli tarkoitus toteuttaa Castron ollessa matkoilla, kun tämä jättäisi kenkänsä hotellin käytävään kiillotettaviksi. Suunnitelmasta jouduttiin kuitenkin luopumaan Castron ­peruttua matkansa.

Fidel Castron oli kuoltava

Dulles tajusi pian, ettei nolaaminen riittänyt poistamaan ongelmaa. Castron oli kuoltava, ja mieluiten siten, ettei Yhdysvaltoja voitaisi ­yhdistää murhaan. Valmistelut etenivät monella rintamalla.

CIA:n tekninen osasto rakensi radio-­ohjattavan lentokoneen, jonka piti kuljettaa pommi Kuuban kansalliskirjastoon Castron vieraillessa siellä. Lisäksi CIA suunnitteli ujuttavansa Castron vaatehuoneeseen tappavilla bakteereilla kyllästetyn nenäliinan tai tappavansa ­hänet kranaatti-iskulla hänen pitäessään ­puhetta Havannan stadionilla.

CIA:n suunnitelmat karahtivat kuitenkin kerta toisensa jälkeen kiville Castron tehokkaan turvallisuuspäällikön Fabián Escalanten ansiosta. Tieto hänen tehokkuudestaan levisi kulovalkean ­tavoin ja oli innoituksena muun muassa suositulle kuubalaiselle televisiosarjalle.

Escalante teki kaikkensa suojellakseen Castroa. Tämän matkoista ilmoitettiin vain päivää ennen lähtöä, niin että ­vihollisille ei jäänyt aikaa suunnitella ­iskuja. Matkoilla Castron seurue käytti kolmea täsmälleen ­samanlaista lento­konetta, eivätkä ulkopuoliset tienneet, missä niistä Castro oli.

Escalante piti myös huolen siitä, että Castro nautti matkoilla ainoastaan Kuubasta tuotuja ruokia ja juomia – drinkkien jääpalat mukaan ­lukien – minkä vuoksi tämän myrkyttäminen oli hyvin vaikeaa.

Kuubassa Castro vaihtoi jatkuvasti asuinpaikkaa 60 asunnon välillä, minkä vuoksi häntä oli vaikea löytää. Hänellä oli myös useita ”kaksoisolentoja”, joista yksi oli hänen isoveljensä Ramón. Lopulta turhautunut CIA liittoutui Kuuban demokraattisen vallankumousrintaman­ kanssa.

Organisaatio koostui Castroa vastustavista maan­paossa elävistä kuubalaisista, jotka halusivat Castron kuolevan. Yhteistyö päättyi kuitenkin täydelliseen epäonnistumiseen.

Maihinnousu epäonnistui

Kun John F. Kennedystä tuli Yhdysvaltojen presidentti tammikuussa 1961, hän peri Eisenhowerilta suunnitelman hyökätä Kuubaan. Operaatiossa oli tarkoitus käyttää 1 500:aa CIA:n kouluttamaa ulkokuubalaista, ja sen toivottiin johtavan Kuubassa vastavallankumoukseen ja ratkaisevan siten ”Castro-ongelman”.

Operaatio meni pieleen heti alusta ­alkaen. Ilma­pommitukset osuivat harhaan, laskuvarjojoukot päätyivät vääriin paikkoihin, ja maihinnousualukset törmäsivät koralliriuttoihin ja upposivat. Castron joukot torjuivat niin sanotun ­Sikojenlahden maihinnousun helposti.

Sikojenlahden epäonnistumisesta ja kansainvälisestä arvostelusta huolimatta presidentti Kennedy ei luopunut salaisesta sodasta Kuubaa vastaan. Hän käynnisti operaatio Mongoosen, jossa olivat CIA:n lisäksi mukana Yhdysvaltojen asevoimat, valtiovarainministeriö ja ­kauppaministeriö.

Operaatio Mongoose ei ollut miehitys­operaatio. Sen aseita olivat sabotaasi, psykologinen sota ja propaganda, ja sen tavoitteena oli käynnistää Kuubassa Castron vastainen vallan­kumous lokakuussa 1962.

Operaatiossa oli 33 eri vaihetta, kuten Kuuban satamien miinoittaminen sekä sokeriruokosadon ­tuhoaminen. Osa vaiheista toteutettiin, osaa ei. Yksi toteuttamatta jätetyistä toimista oli hyökkäys yhdysvaltalaiskohteisiin ja Castron syyttäminen iskuista.

Aika kului, ja kun operaatio Mongoosen suunnitellun huipennuksen ajankohta eli lokakuu 1962 koitti, maailman huomio kääntyi Kuubaan aivan muusta syystä.

Ydinsodan partaalla

14. lokakuuta 1962 yhdysvaltalainen U-2-tiedustelukone otti ilmakuvia Neuvostoliiton Kuubaan sijoittamien keskimatkan ydinohjusten laukaisurakenteista. Kuvat kiristivät suurvaltojen välit äärimmilleen, ja ne ajautuivat ydinsodan partaalle. Kriisi ratkesi 28. lokakuuta, kun Neuvostoliitto ilmoitti poistavansa ohjukset Kuubasta, mikäli Yhdysvallat lupaisi olla hyökkäämättä saarelle.

CIA:lle Yhdysvaltojen hallituksen ­lupaus oli pelkkää sanahelinää, sillä ­Yhdysvaltojen ja Neuvostoliiton sopimus koski vain Kuuban miehitystä – ei salamurhia tai muita salaisia operaatiota. Niinpä operaatio Mongoose jatkui.

Vuoden 1962 lopussa Miamin lähistöllä sijaitsevassa entisessä laivastotukikohdassa toimi CIA:n koko organisaation toiseksi suurin yksikkö Virginiassa ­sijaitsevan päämajan jälkeen. Sen palveluksessa oli tuhansia ulkokuubalaisia agentteja, ilmiantajia ja sabotoijia.

Castro oli lannistumaton ja ­arvosteli tiedotusvälineissä kitkerästi Yhdysvaltojen ”terrorismia”. Kaikesta huolimatta hän arvosti silti Kennedyä. ”Se oli surullinen päivä”, Castro totesi 50 vuotta myöhemmin päivästä, jona Lee Harvey Oswald ampui Kennedyn.

Kennedyn seuraaja Lyndon B. Johnson ei poikennut edeltäjiensä Kuuban-politiikasta. Vaikka Vietnamin sota pian veikin Johnsonin huomion, CIA:n sota Castroa vastaan jatkui. Vuosina 1964–65 CIA järjesti välimiesten avulla useita ase- ja räjähdetoimituksia, jotka oli tarkoitettu Castron murhaamiseen.

1960-luvun loppupuolella CIA omaksui neuvojan roolin, ja yhä suurempi vastuu Castron murhayrityksistä siirtyi ulkokuubalaisille. 1970-luvulla murhaajat olivat monta kertaa vähällä onnistua tappamaan Castron, kunnes vuonna 1974 tämä sai tukea yllättävältä taholta.

CIA:n sota Fidel Castroa kohtaan paljastui

Seymour Hersh oli tunnettu yhdysvaltalainen toimittaja. Vuonna 1969 hän oli tuonut julkisuuteen Vietnamissa tapahtuneen My Lain verilöylyn, jossa yhdysvaltalaiset olivat tappaneet lähes viisisataa vietnamilaista siviiliä.

22. joulukuuta 1974 The New York Times julkaisi artikkelin, jossa Hersh paljasti CIA:n yrittäneen 15 vuoden aikana murhata valtionpäämiehiä, kuten Fidel Castron ja Kongon Patrice Lumumban. Artikkeli synnytti valtavan kansainvälisen kohun.

Hershin paljastusten johdosta Yhdysvaltojen senaatti perusti komitean tutkimaan CIA:n laittomia toimia. Niin sanottu Churchin komitea kuuli yhdeksän kuukauden aikana 250:ta todistajaa ja piti 21 virallista kuulemistilaisuutta, joissa yhdysvaltalaiset saivat ensi kerran nähdä CIA:n Castron pään menoksi kehittämiä mielikuvituksellisiakin aseita.

Televisiokameroille esiteltiin muun muassa tappavaa myrkkyä sisältävä täytekynä sekä sähköpistooli, jolla pystyi ­aiheuttamaan sydämenpysähdyksen. Komitea julkaisi yli puolen metrin paksuisen loppuraporttinsa toukokuussa 1976, mutta sekään ei saanut CIA:ta ­lopettamaan.

Presidentti Reaganin kaudella vuosina 1981–89 kuubalaiset saivat ­vihiä 197 yrityksestä tappaa Castro.

”Jos murhayrityksistä selviytyminen olisi olympialaji, minä olisin voittaja”, Fidel Castron kerrotaan todenneen.

Murhayrityksen kohteena Fidel Castro

Fidel Castroa vastaan on tehty vuosien varrella lukuisia murha-yrityksiä. Tässä on muutama poiminta 638 suunnitelmasta.

Hengenvaarallinen nautinto: Sikarit olivat Fidel Castron heikkous

Mitä ilman Kuuban vallankumousjohtaja ei tullut toimeen? CIA tiesi, että vastaus olivat maailmankuulut kuubalaiset sikarit.

• Paikka: YK:n päämaja, New York

• Tekijä: Michael Murphy

• Ase: Räjähteitä sisältävä sikari

Saturday Evening Post -lehti kirjoitti vuonna 1967 yrityksestä murhata Fidel Castro hänen rakastamillaan kuubalaisilla sikareilla. Artikkelin mukaan CIA oli vuonna 1960 antanut New Yorkin poliisipäällikölle Michael J. Murphylle sikarilaatikon ja pyytänyt häntä lahjoittamaan sen Castrolle tämän vieraillessa YK:n päämajassa New Yorkissa.

Jokaiseen laatikon sikariin oli lisätty niin paljon räjähdysainetta, että ne olisivat tappaneet Castron heti. Murphy ei koskaan antanut sikareita Castrolle.

CIA harkitsi vuonna 1960 toistakin tapaa käyttää sikareita: sen laboratoriossa aiottiin lisätä sikareihin harhoja aiheuttavaa ainetta, joka saisi Castron käyttäytymään mielipuolen lailla televisiopuheen aikana ja nolaamaan Kuuban kommunistisen hallinnon.

Suunnitelmasta luovuttiin, mutta pari kuukautta myöhemmin sikarit olivat taas ajankohtaisia. CIA:n raportti vuodelta 1960 paljastaa, että 16. elokuuta eräs laboratorion työntekijä sai tehtävän ruiskuttaa myrkkyä laatikolliseen Castron lempisikareita.

Kyseessä oli hermomyrkky botuliini, joka oli niin voimakasta, että se tappaisi Castron heti, kun tämä panisi sikarin suuhunsa. Myrkkysikarit olivat valmiita käyttöön 7. lokakuuta, ja ne toimitettiin tuntemattomaksi jääneelle henkilölle 13. helmikuuta 1961. Asiakirjoista ei käy ilmi, päätyivätkö myrkkysikarit koskaan Kuubaan asti.

Tappava haastattelu: Fidel Castro piti tappaa lehdistötilaisuudessa

• Paikka: Lehdistötilaisuus Santiago de Chilessä
• Tekijät: Kaksi maanpaossa elävää kuubalaista
• Ase: Elokuvakameraan kätketty konepistooli

CIA tajusi pian, ettei se pääsisi mitenkään käsiksi Castroon tämän kotimaassa, vaan että sala­murha piti toteuttaa Castron ollessa ulkomailla. ­Marraskuussa 1971 tilaisuus viimein koitti, kun Castro vieraili Chilessä tapaamassa maan uutta vasemmistolaista presidenttiä Salvador Allendea.

CIA värväsi välikäsien kautta kaksi maanpaos­sa elävää kuubalaismiestä, joiden piti esiintyä toimittajina ja murhata Castro lehdistötilaisuu­dessa Chilen pääkaupungissa Santiagossa. Isku piti toteuttaa elokuvakameraan piilotetulla konepistoolilla.

Miehet pääsivät lehdistötilaisuuteen ongelmitta, pystyttivät kameran ja suuntasivat sen kohti Castroa. Sitten he huomasivat ovia vartioivat turvamiehet ja jänistivät.

Myös yritys ampua Castro hänen ollessaan lähdössä Chilestä epäonnistui, kun tappaja meni vahingossa väijymään Castroa väärälle lentokentälle.

Myrkyllinen suklaajuoma: Myrkkyä diktaattorin pirtelöön

• Paikka: Habana Libre -hotelli, Kuuba
• Tekijä: Tarjoilija
• Ase: Myrkkykapseli­

Moniin CIA:n 1960-luvun alkupuolella laatimista murhasuunnitelmista liittyi myrkyn käyttö. Castron ­silloisen turvallisuuspäällikön Fabián Escalanten ­mukaan yksi suunnitelmista oli vähällä ­onnistua vuonna 1963.

Yhdysvaltalaisagentit ottivat yhteyttä Kuuban entiseen pääministeriin ­Manuel Antonio de Varonaan, joka asui tuolloin maanpaossa Miamissa. De Varona kertoi tuntevansa henkilökuntaa Habana Libre -hotellissa, ­jossa ­Castro asui ja jonka ravintolassa hän usein söi. De Varona lupasi suos­tutella yhden ravintolan tarjoilijoista pudottamaan myrkkykapselin ­Castron lempijuomaan suklaapirtelöön.

CIA tarttui tilaisuuteen ja toimitti myrkkykapselin hotelliin. Murhayritys meni kuitenkin pieleen, kun ­tarjoilija avasi pakastimen, johon hän oli kapselin pii­lottanut, ja totesi kapselin jäätyneen kiinni pakastimen kylkiä peittävään jäähän.

Kun tarjoilija yritti irrottaa kapselia, se halkesi ja myrkky valui ulos. ”Sen lähemmäs Fidel Castron murhaamista CIA ei päässyt”, Escalante kertoi uutistoimisto Reutersin haas­tattelussa vuonna 2007.

Palkkamurhaajat: CIA palkkasi mafian ottamaan Fidel Castron hengiltä

Kenellä oli motiivi, sopivia miehiä ja tietoa Kuubasta? Vastaus oli päivänselvä: gangstereilla, joille Castron valtaannousu oli maksanut omaisuuksia.

• Paikka: Havanna, Kuuba
• Tekijä: Juan Orta
• Ase: Myrkky

CIA:n varajohtaja Richard Bissell keksi kesällä 1960 keinon päästää Castro päiviltä vähin kustannuksin: murhan tekisi Castroa vihaava ryhmä, jolla oli motiivi, ­luotettavia miehiä sekä yhteyksiä Kuubaan. Kaikista tarjokkaista Yhdysvaltojen mafia täytti kriteerit parhaiten, sillä se oli menettänyt omaisuuksia, kun Castro oli vuonna 1959 sulkenut Kuuban kasinot.

CIA ryhtyi neuvottelemaan salamurhasta useiden FBI:n etsityimpien rikollisten listalla olevien mafiapomojen kanssa, ja pian osapuolet totesivat myrkkypillerin olevan paras tapa tappaa Castro. ­Helmikuussa 1961 myrkky toimitettiin kuubalaiselle virkamiehelle Juan Ortalle, jolle kasinoiden sulkeminen oli merkinnyt sievoisten lahjus­tulojen menetystä.

Orta ei ehtinyt myrkyttää Castroa, sillä hänet erotettiin virastaan. Itse hän väitti, ettei myrkkypillereitä ollut koskaan annettu hänelle.

Lue CIA:n asiakirjasta, jossa kuvataan CIA:n ja mafian sopimusta Fidel Castron tappamiseksi.

Myrkkymuste: Kynä on miekkaa vaarallisempi

• Paikka: Ministeriö Havannassa Kuubassa
• Tekijä: Majuri Rolando Cubela

• Ase: Myrkkyä sisältävä täytekynä

• marraskuuta 1963 CIA:n agentti Desmond Fitzgerald tapasi Pariisissa ­miehen, joka halusi auttaa tappamaan Castron. Majuri Rolando Cubela oli Castron entinen vallankumoustoveri, ja hänellä oli kokemusta salamurhista.

Cubela oli itse ottanut yhteyttä CIA:han ja tarjonnut sille apuaan. Hän kertoi haluavansa kiikari­tähtäimellä ­varustetun kiväärin, jolla hän voisi ampua Castron etäältä, mutta Fitzgerald tarjosi hänelle myrkkyä sisältävää täytekynää.

Cubela torjui myrkytyssuunnitelman, sillä se maksaisi varmuudella hänen oman henkensä, ja ennen kuin hän ehti neuvotella Fitzgeraldin kanssa muista vaihtoehdoista, Dallasista kantautui järkyttävä tieto: Kennedy oli juuri samana päivänä kuollut salamurhaajan luoteihin, jotka oli ammuttu majuri Cubelan toiveiden mukaisella kiikaritähtäimellä varustetulla kiväärillä.

Näkinkenkäpommi: Fidel Castrolla oli "vaarallinen" harrastus

• Paikka: Karibianmeri
• Tekijä: CIA:n sukeltajat
• Ase: Räjähtävä merikotilo

Lokakuussa 1962 tapahtuneen Kuuban ohjuskriisin jälkeen CIA etsi uusia keinoja saada Castro hengiltä. CIA:n­ ­agentit tiesivät, että Castro harrasti vapaa-aikanaan sukeltamista, ja niinpä he päättivät sijoittaa meren pohjaan ­räjähteillä täytetyn merikotilon.

Kotilo oli tarkoitus maalata niin houkuttelevan väriseksi, että Castro poimisi sen käteensä, jolloin räjähdyspanos laukeaisi. Näin vaikuttaisi siltä, että Castro oli kuollut ­vanhan miinan lauettua. Suunnitelma raukesi, kun CIA:lle valkeni, ettei minkäänlaiseen kotiloon mahtuisi riittävästi räjähdysainetta.

Entisen uhka: Hylätty rakastajatar lähetettiin Kuubaan

• Paikka: Castron koti Havannassa
• Tekijä: Marita Lorenz
• Ase: Myrkkypillerit

Saksalaisella Marita Lorenzilla oli suhde Castron kanssa vuonna 1959. Hän oli hyvin rakastunut, mutta Castro hylkäsi hänet. CIA:n mielestä hylätty nainen oli oiva ­valinta tappajaksi, ja Lorenzille annettiin myrkkypillereitä, kun hän jälleen matkusti Kuubaan. ”Tulitko tappamaan minut?” Castro kysyi Lorenzilta, joka murtui ja paljasti juonen.