Miksei Pohjolassa ole ollut keisareita?

Pohjoismaissa on ollut kuninkaita ja kuningattaria muttei keisareita – miksi?

Pohjolan hallitsijat eivät ole kutsuneet itseään keisariksi, sillä nimitys yhdistettiin aiemmin Länsi-Rooman keisarikunnan perintöön ja se saattoi olla kerrallaan vain yhdellä henkilöllä.

Frankkien kuningas Kaarle Suuri loi Eurooppaan suunnattoman valtakunnan ja kruunasi saavutuksensa vuonna 800 huudattamalla itsensä paavin siunaamaksi keisariksi.

Titteli periytyi hänen saksalaisille seuraa­jilleen, ja 1400-luvun puoli­välistä se kulki Habsburgien suvussa. Myös Venäjän hal­litsija alkoi kutsua itseään tsaariksi eli keisariksi, mutta hän teki sen viitaten puolestaan Itä-Rooman perintöön.

Tittelin luonne muuttui, kun Napoleon kruunautti itsensä keisariksi vuonna 1804, vaikka Euroopassa oli tuolloin jo habsburgilainen keisari.

Sen jälkeen Preussin kuninkaasta tuli yhdistyneen Saksan keisari vuonna 1871, eikä Britannian kuningatar Viktoria halunnut jäädä sen heikommaksi, joten hänestä tuli Intian keisarinna. Pohjoismaiden hallitsijat olivat kuitenkin 1800-luvulla enää pikkutekijöitä eurooppalaisessa valtapolitiikassa, joten titteliä ei täällä otettu käyttöön.

Pohjoismaista vain Suomea on hallinnut keisari Suomen suuriruhtinaskunnan aikana 1809–1917.

Joku heistä olisi voinut olla keisari

Knuut Suuri

Tanskalainen viikinkikuningas loi 1000-luvun alkupuolella suuren imperiumin, joka ulottui Pohjanmeren molemmin puolin Englantiin,
Norjaan ja Tanskaan.

Margareeta I

Tanskan kuninkaantytär ja Norjan kuningatar yhdisti. Pohjolan Kalmarin unioniksi 1300-luvulla

Kustaa II Aadolf

Voittoisa soturi­-kuningas teki Ruotsista 1600-luvulla Euroopan suurvallan