Kuka käytti ensimmäisenä talouspakotteita?

Talouspakotteilla on vaikeutettu diktaattorien, valtioiden ja hallitusten elämää tuhansien vuosien ajan – ja kaikki alkoi kiistasta antiikin Kreikassa.

Talouspakotteilla on vaikeutettu diktaattorien, valtioiden ja hallitusten elämää tuhansien vuosien ajan – ja kaikki alkoi kiistasta antiikin Kreikassa.

Shutterstock

Ensimmäiset talouspakotteet asetti vuonna 432 eaa. Ateenan johtaja Perikles pannakseen Megaran kaupunkivaltion kärsimään.

Ateenan ja Peloponnesoksen niemimaan välissä sijaitseva Megara oli merkittävä kauppakeskus antiikin Kreikassa, mutta se oli pettänyt Ateenan solmimalla Korintin ja Spartan kanssa liiton, joka uhkasi Ateenan asemaa kreikkalaisena suurvaltana.

Perikles halusi kostaa petoksen ankarasti, mutta sen sijaan että hän olisi lähettänyt Megaraan sotilaita, hän keksi toisenlaisen keinon.

Erilaisia talouspakotteita on käytetty kautta historian ahkerasti ulkopoliittisena aseena diktaattorien ja vihamielisten valtioiden painostamiseen.

© Museum of Fine Arts Budapest / Wikimedia Commons

Protestantit asettivat kauppakiellon

Vuonna 1531 Sveitsin protestanttiset kantonit kielsivät muun muassa jauhojen, suolan ja viinin myynnin maan katolisille kantoneille näiden rikottua vuoden 1529 rauhansopimuksen ehtoja, joilla pyrittiin protestanttien ja katolisten rauhanomaiseen rinnakkaiseloon.

Valokuva Sharpevillen verilöylystä Afrikassa vuonna 1960
© African National Congress Archives

Pakotteita rotusortoa vastaan

Vuonna 1986 kansainvälinen yhteisö asetti talouspakotteita Etelä-Afrikalle painostaakseen sen hallinnon neuvottelupöytään ja apartheidin purkamiseen. Esimerkiksi Euroopan yhteisö kielsi raudan, teräksen ja kultakolikoiden tuonnin Etelä-Afrikasta.

© Shawshots / Imageselect / Shutterstock / Popperfoto

Länsi rankaisee Putinin hallintoa

Vuonna 2022 Yhdysvallat ja EU asettivat Venäjälle talouspakotteita vastaiskuna Venäjän hyökkäykselle Ukrainaan. Pakotteet kohdistuivat niin tiettyihin venäläisiin rahoituslaitoksiin ja yrityksiin kuin yksityishenkilöihinkin.

Vihollisen talous tukahtui

Perikles julisti kansankokouksen suostumuksella niin kutsutun Megaran asetuksen, joka kielsi Megaran kauppiailta pääsyn Ateenan markkinoille ja sulki heidät pois Ateenan hallitsemista satamista.

Tällaista rangaistusta ei ollut nähty aiemmin, mutta se osoittautui nopeasti toimivan juuri Perikleen toivomalla tavalla: Megaran kasvava talous tukahtui, ja jokaista Ateenan kilpailijan kanssa liittoutunutta kaupunkia odotti sama kohtalo.

Megaran asetus johti seuraavana vuonna peloponnesolaissodan syttymiseen. Se kesti vuoteen 404 eaa. ja aiheutti Ateenan imperiumin hajoamisen.