2. Ylimielistä rehentelyä ja uhkailua
Kreikkalaiset välttivät pitkään painamasta elävien hallitsijoiden kuvia rahoihinsa, sillä he pelkäsivät jumalten kimmastuvan moisesta ylimielisyydestä.
Julius Caesar, Rooman diktaattori, ei pelännyt. Vuonna 44 eaa. Caesar painatti kolikon, jossa oli hänen kuvansa ja sanat ”dict perpetuo” – ikuinen diktaattori.
Ehkä jumalat kuitenkin suuttuivat, sillä samana vuonna joukko korkea-arvoisia roomalaisia solmi salaliiton ja murhasi hänet. Yksi salaliittolaisista oli Caesarin hyvä ystävä Junius Brutus.
Murhaa seuranneessa poliittisessa kaaoksessa Brutus painatti kolikon, jossa oli etupuolella hänen kuvansa ja takapuolella kaksi veistä.
Raha muistutti hänen nykyisiä ja tulevia vastustajiaan siitä, mikä heitä odottaisi, jos he asettuisivat vastustamaan häntä.
3. Ruusu oli vallan symboli
Englannin kuningatar Elisabet I (1533–1603) joutui pitämään kruunustaan kiinni kynsin hampain, kun hän 1559 nousi valtaistuimelle. Hän oli nainen eikä siis suinkaan itsestäänselvä valinta hallitsijaksi.
Lisäksi monet pitivät hänen vanhempiensa avioliittoa kiistanalaisena ja Elisabetia siten äpäränä. Hänellä oli paljon vastustajia hoviväen ja aateliston keskuudessa. Kuningatar tarvitsi kansan tukea.
Pian kruunajaistensa jälkeen Elisabet käynnisti suuren rahauudistuksen. Vanhat kolikot korvattiin uusilla, joita koristivat nuoren kuningattaren kasvot.
Kuvaan lisättiin kuningasperheen symboli, ruusu, korostamaan Elisabetin oikeutta kruunuun.
Kunnianhimoisen ja kalliin rahauudistuksen tarkoitus oli osoittaa, että Elisabet oli vahvasti vallan kahvassa. Samalla hänen edeltäjiensä kuvat saatiin pois kiertämästä.
4. Jumala oli kuninkaan ja Kööpenhaminan puolella
Talvella 1659 ruotsalaiset olivat vallanneet Tanskan – lukuun ottamatta piiritettyä pääkaupunkia Kööpenhaminaa. 11. helmikuuta 10 000 ruotsalaissotilasta hyökkäsi kaupunkiin ja kärsi murskatappion.
Ikuistaakseen yllätysvoiton Tanskan kuningas Frederik III painatti kolikoiden sarjan. Kolikoiden etupuolella oli kuninkaan merkki.
Taustapuolella käsi ojentuu kohti Tanskan kruunua ja pilvestä kurottuu Jumalan pitelemä oikeuden miekka, joka katkaisee ruotsalaisen käden.
Kuvan merkitys ei jäänyt kenellekään epäselväksi, sillä siihen painettiin myös hyökkäyksen päivämäärä. Kuvion ympärillä on teksti ”soli deo gloria” – Jumalalle yksin kunnia.
Kolikon tarkoitus oli osin vahvistaa rankan sodan murjomaa kansallistunnetta. Toisaalta kuningas Frederik halusi vahvistaa suosiotaan edistääkseen yksinvaltaisia aikomuksiaan.
Kööpenhaminan asukkaat pitivät kuningastaan sankarina, koska hän oli kieltäytynyt jättämästä piiritettyä kaupunkia pelastaakseen itsensä.
Raha muistutti kaupunkilaisia tuosta teosta, vaikka Frederik vaatimattomana miehenä antoikin kaiken kunnian Jumalalle.
5. Propagandaseteleitä sodassa
Rahaan painettu propaganda ei ole ollut vallanpitäjien yksinoikeus, vaan sitä on käytetty myös heitä vastaan.
Toisessa maailmansodassa liittoutuneet käyttivät lentolehtisiä saksalaisten sotilaiden taistelumoraalin heikentämiseksi.
Oli kuitenkin keksittävä keino, jolla sotilaat saataisiin poimimaan maasta lentokoneesta pudotetut lentolehtiset. Ratkaisu oli raha, sillä harva jättää maassa lojuvan setelin poimimatta.
Brittien erikoisyksikkö Special Operations Executive valmisti 300 000 väärennettyä seteliä, jotka muistuttivat saksalaisten käyttämiä maksuvälineitä.
Etupuolelta seteli muistutti erehdyttävästi aitoa, mutta taustapuolella oli propagandaa. Lyhyissä teksteissä mm. syytettiin natsijohtoa sotamiesten pettämisestä ja herjattiin joitakuita nimettyjä henkilöitä.