Kolikot sisälsivät hurjaa propagandaa

Rahoja on käytetty propagandan välineenä vuosituhansia, ja ne ovat olleet tärkeitä vallanpitäjien puhetorvia. Rahaa ei kukaan heittänyt hukkaan, ja kolikot kulkeutuivat valtakunnan joka kolkkaan. Tämä teki niistä täydellisen propagandan välineen.

torstai 4. lokakuuta 2018 teksti Stine Grynberg

1. Ateena kerskui voitollaan Persiasta

Ateenan kaupunkivaltion vallanpitäjät olivat ensimmäisiä, jotka julistivat politiikkaa rahoissa.

Vuonna 480 eaa. kreikkalaiset saivat persialaisista murskavoiton Salamiin taistelussa. Kreikkalaiset menettivät seitsemän tuntia kestäneessä taistelussa 40 laivaa, kun taas persialaiset saivat nähdä lähes 300 aluksensa vajoavan syvyyksiin. 

Persian sotajoukot joutuivat luopumaan valloitusaikeistaan, jolloin Ateenan päättäjät ymmärsivät heti tilanteen erikoislaatuisuuden ja painattivat viipymättä juhlarahan.

Toisella puolella kolikkoa oli kaupungin suojelijan Pallas Athenen kuva voitonseppele päässä. Kääntöpuolella on kaupungin viisautta symboloiva pöllö.

Lintu sai seurakseen pienen kuunsirpin, joka oli Persian symboli. Kolikolla muistutettiin vihollisia miettimään kahdesti ennen hyökkäämistä kreikkalaisten kimppuun. 

Kreikkalaiset torjuivat persialaisten hyökkäyksen 480 eaa. Kolikko levitti tietoa voitosta Kreikan siirtokuntiin ja muihin maihin. Kreikan viisautta symboloiva pöllö ja Persian puolikuu. 

© AKG Images

2. Ylimielistä rehentelyä ja uhkailua

Kreikkalaiset välttivät pitkään painamasta elävien hallitsijoiden kuvia rahoihinsa, sillä he pelkäsivät jumalten kimmastuvan moisesta ylimielisyydestä. 

Julius Caesar, Rooman diktaattori, ei pelännyt. Vuonna 44 eaa. Caesar painatti kolikon, jossa oli hänen kuvansa ja sanat ”dict perpetuo” – ikuinen diktaattori. 

Ehkä jumalat kuitenkin suuttuivat, sillä samana vuonna joukko korkea-arvoisia roomalaisia solmi salaliiton ja murhasi hänet. Yksi salaliittolaisista oli Caesarin hyvä ystävä Junius Brutus.

Murhaa seuranneessa poliittisessa kaaoksessa Brutus painatti kolikon, jossa oli etupuolella hänen kuvansa ja takapuolella kaksi veistä. 

Raha muistutti hänen nykyisiä ja tulevia vastustajiaan siitä, mikä heitä odottaisi, jos he asettuisivat vastustamaan häntä.

Caesar halusi Rooman yksinvaltiaaksi. Sanat ”dict perpetuo” – ikuinen diktaattori – kertovat aikeesta peittelemättömästi. Brutuksen rahassa oli kaksi veistä ja Caesarin kuolinpäivä ”eid mar” – 15. maaliskuuta.

© Bridgeman

3. Ruusu oli vallan symboli

Englannin kuningatar Elisabet I (1533–1603) joutui pitämään kruunustaan kiinni kynsin hampain, kun hän 1559 nousi valtaistuimelle. Hän oli nainen eikä siis suinkaan itsestäänselvä valinta hallitsijaksi.

 Lisäksi monet pitivät hänen vanhempiensa avioliittoa kiistanalaisena ja Elisabetia siten äpäränä. Hänellä oli paljon vastustajia hoviväen ja aateliston keskuudessa. Kuningatar tarvitsi kansan tukea.

Pian kruunajaistensa jälkeen Elisabet käynnisti suuren rahauudistuksen. Vanhat kolikot korvattiin uusilla, joita koristivat nuoren kuningattaren kasvot.

Kuvaan lisättiin kuningasperheen symboli, ruusu, korostamaan Elisabetin oikeutta kruunuun. 

Kunnianhimoisen ja kalliin rahauudistuksen tarkoitus oli osoittaa, että Elisabet oli vahvasti vallan kahvassa. Samalla hänen edeltäjiensä kuvat saatiin pois kiertämästä. 

Tuoreen kuningattaren kolikoihin painettiin Englannin kuningashuoneen symboli, ruusu. Elisabet I­ antoi näin ymmärtää olevansa valtaistuimella jäädäkseen.

© Bridgeman

4. Jumala oli kuninkaan ja Kööpenhaminan puolella

Talvella 1659 ruotsalaiset olivat vallanneet Tanskan – lukuun ottamatta piiritettyä pääkaupunkia Kööpenhaminaa. 11. helmikuuta 10 000 ruotsalaissotilasta hyökkäsi kaupunkiin ja kärsi murskatappion.

Ikuistaakseen yllätysvoiton Tanskan kuningas Frederik III painatti kolikoiden sarjan. Kolikoiden etupuolella oli kuninkaan merkki. 

Taustapuolella käsi ojentuu kohti Tanskan kruunua ja pilvestä kurottuu Jumalan pitelemä oikeuden miekka, joka katkaisee ruotsalaisen käden. 

Kuvan merkitys ei jäänyt kenellekään epäselväksi, sillä siihen painettiin myös hyökkäyksen päivämäärä. Kuvion ympärillä on teksti ”soli deo gloria” – Jumalalle yksin kunnia.

Kolikon tarkoitus oli osin vahvistaa rankan sodan murjomaa kansallistunnetta. Toisaalta kuningas Frederik halusi vahvistaa suosiotaan edistääkseen yksinvaltaisia aikomuksiaan. 

Kööpenhaminan asukkaat pitivät kuningastaan sankarina, koska hän oli kieltäytynyt jättämästä piiritettyä kaupunkia pelastaakseen itsensä. 

Raha muistutti kaupunkilaisia tuosta teosta, vaikka Frederik vaatimattomana miehenä antoikin kaiken kunnian Jumalalle.

Jumalan miekka torjui ruotsalaisten hyökkäyksen Kööpenhaminaan.

© Magasinet Før & Nu

5. Propagandaseteleitä sodassa

Rahaan painettu propaganda ei ole ollut vallanpitäjien yksinoikeus, vaan sitä on käytetty myös heitä vastaan. 

Toisessa maailmansodassa liittoutuneet käyttivät lentolehtisiä saksalaisten sotilaiden taistelumoraalin heikentämiseksi. 

Oli kuitenkin keksittävä keino, jolla sotilaat saataisiin poimimaan maasta lentokoneesta pudotetut lentolehtiset. Ratkaisu oli raha, sillä harva jättää maassa lojuvan setelin poimimatta.

Brittien erikoisyksikkö Special Operations­ Executive valmisti 300 000 väärennettyä seteliä, jotka muistuttivat saksalaisten käyttämiä maksuvälineitä. 

Etupuolelta seteli muistutti erehdyttävästi aitoa, mutta taustapuolella oli propagandaa. Lyhyissä teksteissä mm. syytettiin natsijohtoa sotamiesten pettämisestä ja herjattiin joitakuita nimettyjä henkilöitä.

Oletko erityisen kiinnostunut niistä historian tarinoista, joita koulun historiantunneilla ei käsitelty?

Jokaisessa HISTORIA-lehden numerossa sukellamme maailmanhistorian tuntemattomampiin – ja usein kummallisempiin – puoliin, ja nyt meillä on lisäksi esittää sinulle loistotarjous.

3 numeroa HISTORIA-lehteä pilkkahintaan

Ehkä sinua kiinnostaa...