Wikimedia Commons

Ihmisoikeudet ovat uusi keksintö

Monilla valtioilla on historian saatossa ollut luettelo kansalaisten tai eri ihmisryhmien oikeuksista, mutta yleismaailmalliset ihmisoikeudet ovat melko uusi keksintö.

Ihmisoikeuksien katsotaan nykyään käsittävän muun muassa uskonnon- ja sananvapauden. Jo antiikin filosofit totesivat, että ihmisellä on luontaisia oikeuksia.

Tällöin ajatukset jäivät vain teorian tasolle, ja vasta vuonna 1215 otettiin iso askel kohti moderneja ihmisoikeuksia.

Tuolloin Englannin kuningas allekirjoitti Magna Carta -nimellä tunnetun säädöskokoelman, jossa mainittiin muun muassa oikeus puolueettomaan oikeudenkäyntiin.

Oikeudet koskivat vain aatelia, ja vasta 1700-luvulla esitettiin, että kaikilla pitäisi olla tietyt perusoikeudet.

Muun muassa vuonna 1776 annetussa Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksessa todetaan, että ”kaikki ihmiset ovat syntyneet tasa-arvoisiksi” ja että ”kaikilla on luovuttamattomia ihmisoikeuksia”.

Vuonna 1948 tuhoisan toisen maailmansodan jälkimainingeissa 48 maata allekirjoitti YK:n Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen, jossa määritellään nykyiset ihmisoikeudet.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus