RUOTSIN UNELMA
Ruotsin kuningas halusi uudeksi Margareetaksi
Meri- ja kauppamahti Hollanti teki lopun Kaarle X Kustaan (1654–1660) suurvaltahaaveista.
Kauppamahti Hollanti teki lopun Kaarle X Kustaan suurvaltahaaveista. Ruotsin kuningas hyökkäsi Tanskaan vuonna 1658 ja sai mm. Skånen vastineeksi rauhasta. Kuusi kuukautta myöhemmin hän jo piiritti Kööpenhaminaa.
Hollanti esti Ruotsia valloittamasta Tanskaa ja Norjaa, sillä se ei halunnut yhden valtion hallitsevan Juutinrauman laivaväylän molempia rantoja.
OPISKELIJALIIKE
Opiskelijat kannattivat skandinavismia
Ruotsalaisia opiskelijoita Uppsalassa vuoden 1900 tienoilla. Siellä skandinavismin suosio oli laskenut, vaikka itse H. C. Andersen oli kannattanut sitä ja kirjoittanut aiheesta runonkin vuonna 1837.
1800-luvulla opiskelijat ja älymystö vaalivat Skandinavian historiaa ja kulttuuria – ja kannattivat niin sanottua skandinavismia. Jotkut jopa haikailivat uuden Kalmarin unionin perään.
Ajatusta kuitenkin vastustettiin Norjassa, joka oli itsenäistynyt vasta vuonna 1814. Niinpä pohjoismainen yhteishenki ilmeni pitkään vain samannimisenä valuuttana, kun kaikki skandinaavit alkoivat vuonna 1873 maksaa kruunuilla.
POHJOISMAIDEN NEUVOSTO
Sodan jälkeen kaivattiin veljeyttä
Pohjoismaiden neuvoston ensimmäinen kokous pidettiin Kööpenhaminassa 13. helmikuuta 1953. Tanskan kuningas Fredrik IX ja hänen ruotsalaissyntyinen vaimonsa kuningatar Ingrid olivat paikalla.
1940-luvun lopulla poliitikot halusivat perustaa pohjoismaisen puolustusliiton, jonka jäsenvaltiot auttaisivat toisiaan hädässä. Naton perustaminen pani suunnitelmille pisteen.
Vuonna 1951 perustettiin Pohjoismaiden neuvosto, jonka myötä Pohjoismaiden välille muun muassa tuli passivapaus. Ajatus Pohjoismaiden yhteismarkkinoista kuoli, kun Tanska liittyi Euroopan yhteisöön vuonna 1972.
