Diktaattorikoulu: Miten tulla menestyksekkääksi itsevaltiaaksi

Mussolini teki marssista Roomaan vuonna 1922 puheissaan myyttisen. Hän kuvaili 300 000 raskaasti aseistautuneen fasistin vallanneen pääkaupungin ja kumonneen korruptoituneen demokratian.

Tosiasiassa marssille osallistui vain 25 000 ihmistä, ja heidän päästyään perille kuningas oli jo nimittänyt Mussolinin pääministeriksi virallista, rauhanomaista tietä.

Kuningas ei myöskään lähettänyt armeijaa pysäyttämään marssia, joka sai siten edetä kenenkään estämättä.

Työläiset todistivat mahtinsa

Neuvostoliiton työläisvaltio syntyi kansan hyökättyä Pietarin Talvipalatsiin lokakuussa 1917, kertoivat Lenin ja Stalin, ja samaa sankarimyyttiä kuvattiin dramaattisesti myös taiteissa.

Todellisuudessa punakaarti eteni käytännössä kohtaamatta vastarintaa, sillä hyökkäystä oli lykätty kokonaisella päivällä suurten tappioiden pelossa ja suurin osa palatsin puolustajista oli jo lähtenyt kotiin.

Porvarillinen ”tilapäishallitus” vangittiin vähin äänin vain muutaman ammutun laukauksen jälkeen. Vallankumouksen jälkeen kommunistit kertoivat tapahtumista sankaruudella ja uhri­mielellä höystettynä.

Natsit kuolivat Saksan puolesta

Vuosi Mussolinin valtaannousun jälkeen Adolf Hitler yritti samaa Saksassa. Oluttupavallankaappaus marraskuussa 1923 kuitenkin epäonnistui ja päättyi ammuskeluun. Luovinkaan propaganda ei pystynyt esittämään huonosti valmisteltua ja johdettua tempausta voittona.

Niinpä Hitler käänsikin tapauksen marttyyri­tarinaksi, jossa yksilöt uhrautuivat Saksan kansan puolesta.

Hitler pystytti hautamonumentin 16:lle ammuskelussa kuolleelle natsille, ja verentahrimasta hakaristi­lipusta tuli natseille pyhäinjäännös.

Kansa nosti Saddamin valtaan

Saddam Hussein väitti koko Irakin kansan nostaneen hänen Baath-puolueensa johtoon vallankumouksessa heinäkuussa 1968.

Se oli luova tulkinta vallanvaihdosta, joka oli tapahtunut irakilaisittain tavanomaiseen tapaan eli sotilasvallankaappauksessa.

Baath kaunisteli asioita niin, että ne sopivat puo­lueen sosialistiseen henkeen.

Vallankumoustarinassa oli vain niukasti draamaa ja sankaruutta.

2. oppitunti: Innosta massat mukaan

Mussolini halusi, että kaikki italialaiset tukisivat valtiota. Kansalaisista piti muovata fasistisia ihanneihmisiä, jotka työskentelivät ja sotivat innoissaan.

Ei riitä, että kansa tottelee nöyrästi diktaattorin hallintoa, vaan ihmiset on saatava kaduille osoittamaan suo­rastaan hillitöntä riemua siitä, että he saavat elää maansa loiston aikaa suuren johtajan alaisina.

Mussolini lumosi italialaiset mahtipontisilla puheillaan maan upeasta tulevai­suudesta. Kansan piti kuitenkin tehdä enemmänkin kuin vain totella, joten lapset liitettiin jo kuusivuotiaina fasistien nuorisoliikkeeseen, jossa he oppivat sotilaallista kuria ja urheilivat vahvistaakseen itseään.

Hallinto puuttui myös perhe-elämään, sillä kansallinen ”taistelu syntymän puolesta” rohkaisi vanhempia aktiiviseen avioelämään ja tuottamaan lisää lapsia Italian hyväksi.

Lue lisää Mussolinin fasistidiktatuurista

Työ riitti kunnon kommunistille

Kommunismin opinkappaleiden mukaan yksilöllä ei ollut merkitystä vaan maailmaa pyörittivät suuret massat.

Stalin halusi kuitenkin kansan palvovan itseään, jotta kukaan ei kyseenalaistaisi hänen asemaansa valtion johtajana.

Neuvostokansalaiset pidettiin kurissa myös työn avulla. Heille opetettiin, että ahkeruus tehtaissa ja tiloilla johtaisi maailmanlaajuiseen kommunismiin ja yhteiskuntaan ilman luokkaeroja.

Hitler tarjosi vapaa-aikaa

Natsit perustivat Hitler­jugend-nuorisojärjestön Mussolinin fasistisen nuorisojärjestön innoittamana. Lisäksi ammattiyhdistykset korvattiin Italian mallin mukaan yhdellä organisaatiolla, jonka tehtävä oli saada ihmiset ahkeroimaan entistä kovemmin.

Vastineeksi Hitler lupasi kaikille halpoja huveja. Vapaa-ajan järjestö Kraft durch Freude (Voimaa ilosta) järjesti ihmisille rantalomia, risteilyjä ja mahdollisuuden ostaa auto edullisesti. Järjestön toiminta lakkasi sodan puhjetessa.

Arabit eivät yhdistyneet

Irakilaiset piti saada Saddamin isähahmon taakse sosialismin ja kaikkien arabien yhdistämisen hengessä. Sodat ja YK:n pakotteet kuitenkin tyhjensivät valtion kassan, jolloin hallinnon aloit­tamat hankkeet pysähtyivät.

Irakissa enemmistönä olevat šiiamuslimit näkivät kaiken hyvinvoinnin ja vaikutusvallan valuvan sunneille eivätkä tukeneet Saddamia.

Saddamia tuki alle puolet kansasta.

3. oppitunti: Luo armeijalle kilpailija

Mussolini ei luottanut Italian armeijaan, joka oli uskollinen kuninkaalle. Hän aseisti fasistiset mustapaitansa, jotta nämä voisivat torjua sotilasvallankaappausyritykset.

Armeija on suurin mahdollinen uhka diktaattorin hallinnolle. Siksi uskollisista puolueen jäsenistä on perustettava uudet joukot, jotka voivat torjua armeijassa mahdollisesti leviävät ajatukset vallankaappauksesta.

Mussolini muodosti mustapaidoistaan yli miljoonan vapaaehtoisen kodinturvajoukot, jotka olivat erillään armeijasta ja vannoivat uskollisuutta Il Ducelle. Mustapaidoilla oli kuitenkin vain alkeellinen taistelukoulutus, kevyt aseistus ja kokemattomat johtajat.

Niinpä he pärjäsivät tais­telussa vielä huonommin kuin heikko Italian armeija. Tuhannet mustapaidat antautuivat briteille vuonna 1940.

Stalin valvoi upseereja kaikkialla

1930-luvulla Stalin teki ”puhdistuksia” kenraalikunnassaan poistaakseen kaikki valtaansa mahdollisesti kohdistuvat uhat. Lisäksi upseerien piti hyväksyttää kaikki käskynsä poliittisella komissaarilla.

Se johti armeijan toimintakyvyttömyyteen toisen maailmansodan puhjetessa. Silloin komissaarit poistettiin ylintä tasoa lukuun ottamatta kaikkialta.

SS päihitti armeijan

Natsit perustivat Saksassa Mussolinin mallin mukaan Sturmabteilung-nimiset (SA) rähinäjoukot. Ruskeapaitaiset SA-joukot kulkivat kaduilla ja pieksivät juutalaisia ja sosialisteja.

Noustuaan valtaan vuonna 1933 Hitler kuitenkin työnsi SA:n syrjään ja tukeutui kurinalaisempaan henkivartio­kaartiinsa Schutzstaffeliin eli SS:ään.

SS-miehet vartioivat keskitysleirejä, jahtasivat poliittisia vastustajia ja taistelivat Hitlerin puolesta toisessa maailmansodassa. Waffen-SS:stä tuli raskaasti aseistettu eliittijoukko, joka toimi tappavan tehokkaasti ja syyllistyi lukemattomiin sotarikoksiin.

Heimouskollisuus auttoi Saddamia

Saddam pelkäsi aina, että upseerit kaappaisivat häneltä vallan. Niinpä hänen tasavaltalaiskaartiinsa otettiin pääasiassa sunnimuslimeja, joihin hän itsekin kuului.

Vuonna 1992 hän perusti lisäksi erityisen tasavaltalaiskaartin oman heimonsa jäsenistä. Nämä molemmat joukot hajosivat pian Yhdysvaltojen iskettyä Irakiin vuonna 2003.

Aate- ja heimositeet turvasivat Saddamia.

4. oppitunti: Pidä ystävät varuillaan

Kun Mussolini oli päässyt vallan huipulle, hän pakotti vahvimmat fasistikilpailijansa eläkkeelle. Lipevät myötäilijätkin pystyivät silti puukottamaan häntä selkään.

Muutkin voivat alkaa elätellä toiveita yksinvaltiaaksi nousemisesta. On siis huolehdittava, ettei kukaan pääse liian lähelle vallan ydintä.

Mussolini piti fasistien johtohahmot lähellään ja irtisanoi heidät surutta saman tien, jos he osoittivat merkkejä itsenäisestä ajattelusta. Hän teki kuitenkin virheen siinä, ettei syössyt kuningasta valtaistuimelta.

Niinpä ne, jotka saivat tarpeekseen Mussolinista toisessa maailmansodassa kärsittyjen lukuisten tappioiden jälkeen, kääntyivät kuninkaan puoleen ja pyysivät heinäkuussa 1943 tätä ottamaan vallan.

Mussolini pidätettiin, ja vaikka saksa­laiset vapauttivat hänet ja palauttivat hänet valtaan, hän oli enää pelkkä nukkehallitsija.

Stalin oli hädän hetkellä yksin

Vainoharhainen Stalin hankkiutui uutterasti – ja arvaamattomasti – eroon kaikista mahdollisista vastustajistaan, kuten kyvykkäistä polii­tikoista ja kenraaleista.

Niinpä kommunistijohtajat olivat vain helpottuneita, kun Stalin sai sairauskohtauksen vuonna 1953, ja pitivät huolen siitä, että lää­käri kutsuttiin paikalle vasta kun oli jo liian myöhäistä.

Hitler ei nähnyt salaliittoa

Hitler loi hajota ja hallitse -periaatteen mukaan vastakkainasettelun Göringin, Himmlerin ja muiden natsijohtajien välille niin, että he pitivät toinen toisensa kurissa.

Hitler tunsi olonsa niin turvalliseksi, ettei hän huomannut upseerien attentaattisuunnitelmaa. Selvittyään täpärästi pommi-iskusta heinäkuussa 1944 hän varmisti, ettei moinen toistuisi, ja teloitutti lähes 5 000 arvostelijaansa.

Kukaan ei pettänyt Saddamia

Saddam rakensi hallintonsa Irakissa perinteisten arabisiteiden varaan. Hän nimitti lähisukulaisiaan tärkeimpiin virkoihin, ja muihin tehtäviin hän sijoitti ihmisiä, joilla oli häneen klaani- tai heimoyhteyksiä.

Niinpä hänen hallintonsa ei välttämättä koostunut tehtäviinsä kaikkein kyvykkäimmistä ihmisistä, mutta Saddamin ministerit ja upseerit olivat hänelle yleensä läpeensä uskollisia. Vastineeksi uskollisuudestaan he saivat suuren palkan, ylellisyystuotteita perheilleen ja arvoautoja.

Saddamin tuki oli niin vankkaa, että hänen kannattajansa piilot­telivat häntä yhdysvaltalaisten jahdatessa häntä vuonna 2003.