Äitienpäivä 2023
Suomessa äitienpäivää vietetään aina toukokuun toisena sunnuntaina, eli vuonna 2023 äitien juhlapäivä on 14. toukokuuta.
Äitienpäivä on tuontitavaraa Yhdysvalloista, josta se rantautui Suomeen vuonna 1918 opettaja Vilho Reiman toimesta. Hän halusi auttaa leskiä ja näiden lapsia sisällissodan jälkimainingeissa. Äitienpäivästä tuli virallinen liputuspäivä vuonna 1947.
Äitienpäivänä juhlitaan äitejä ja heidän merkitystään sekä perheille että koko yhteiskunnalle. Presidentti palkitsee vuosittain ansioituneita äitejä Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan I luokan mitalilla kultaristein.
Lisäksi moni järjestö järjestää äitienpäivän ympärillä keräyksiä äitien ja lasten hyvinvointiin liittyvien aiheiden hyväksi.

Äitienpäivänä juhlitaan äitien merkitystä perheelle ja yhteiskunnalle.
Mistä äitienpäivä on peräisin?
Äitienpäivän keksijänä pidetään yhdysvaltalaista aktivistia Ann Maria Reeves Jarvisia, joka perusti vuonna 1858 Mothers Day Work Club -nimisen järjestön.
Jarvis oli monien muiden aikalaistensa tavoin menettänyt useita lapsia eri sairauksille, ja hän halusi parantaa äitien ja lasten elinolosuhteita ja terveyttä.
Järjestö keräsi rahaa lääkkeisiin ja auttoi perheitä, joiden vanhemmat olivat sairastuneet, etteivät sairaudet tarttuisi lapsiin. Perheille opetettiin myös hyvän hygienian tärkeyttä.
Kolme vuotta Mothers Day Work Clubin perustamisen jälkeen syttyi Yhdysvaltain sisällissota, ja vuoden 1865 loppuun mennessä moni nainen oli jäänyt leskeksi. Sodan jälkeen Jarvis keskittyi auttamaan heikossa asemassa olevia äitejä ja lapsia.
Ann Maria Reeves Jarvis kuoli vuonna 1905, ja vuonna 1908 hänen tyttärensä Anna Jarvis järjesti äidilleen muistotilaisuuden, josta äitienpäivä sai alkunsa.
Vuonna 1914 Yhdysvaltain presidentti Woodrow Wilson julisti toukokuun toisesta sunnuntaista äitienpäivän, jolloin kunnioitettaisiin ja juhlittaisiin kaikkia maan äitejä.

Anna Jarvis perusti äitienpäivän.
Millaisia perinteitä äitienpäivään liittyy?
Anna Jarvis oli tuonut äitinsä hautajaisiin 500 valkoista neilikkaa, ja kukasta tulikin Yhdysvalloissa äidinrakkauden puhtauden symboli.
Euroopassa äideille annetaan äitienpäivänä äidille itselleen mieluisia kukkia.

Valkoisesta neilikasta tuli äidinrakkauden symboli.
1950-luku oli ydinperheen kulta-aikaa, jolloin juhlittiin erityisesti perheensä eteen uhrautuvia äitejä.
Naisten oikeuksien kehitys 1960- ja -70-luvuilla haastoi ajatuksen perinteisestä ydinperheestä, mikä vähensi myös äitienpäivän suosiota.
Viime vuosikymmeninä äitienpäivä on taas kasvattanut suosiotaan, ja äitienpäivänä juhlitaan moderneja äitejä, olivatpa he millaisia hyvänsä.
Äitienpäivää vietetään eri maissa eri päivinä
Vaikka äitienpäivää vietetäänkin useimmissa maissa toukokuun toisena sunnuntaina, poikkeuksiakin on.
Norjassa äitienpäivää vietetään helmikuun toisena sunnuntaina. Norjassa toukokuulle osuu monia muitakin juhlapäiviä, joten siksi äitienpäivä siirrettiin helmikuulle.
Ruotsissa äitienpäivä on toukokuun viimeinen sunnuntai. Äitienpäivän Ruotsiin tuonut kirjailija Cecilia Bååth-Holmberg halusi, että kesäkukat olisivat jo kukassa äitienpäivänä, joten siksi päivä on edelleen toukokuun lopussa.
Kaupallisuus suututti perustajaa
Äitienpäivän suosio herätti nopeasti myös kaupallisten toimijoiden kiinnostuksen. Esimerkiksi valkoisten neilikoiden suosio oli niin suurta, että kukasta kehitettiin myös punainen ja vaaleanpunainen versio.
Kukkien merkitys muuttui niin, että valkoinen neilikka symboloi kuolleita äitejä ja punainen ja vaaleanpunainen eläviä.
Kukkien ja onnittelukorttien lisääntynyt myynti kasvatti tuotteiden hintoja, mikä suututti äitienpäivän perustajaa Anna Jarvisia.
Siksi hän käytti viimeiset vuotensa nykyisenlaisen äitienpäivän vastaiseen taisteluun.
Hänen mielestään äitienpäivän lisääntynyt kaupallisuus kadotti päivän alkuperäisen merkityksen, ja äitienpäivässä oli kyse vain rahan haalimisesta.
Anna Jarvis kuoli vuonna 1948.