Martinpäivän lintupaisti lisukkeineen

Miksi Martinpäivänä syödään hanhea?

Kenen vuoksi vietetään Martinpäivää? Ja miten hanhipaisti liittyy asiaan?

Kenen vuoksi vietetään Martinpäivää? Ja miten hanhipaisti liittyy asiaan?

Shutterstock

Martinpäivää on vietetty Euroopassa jo keskiajalta lähtien. Alun perin Martinpäivä oli 11. marraskuuta, nykyisessä kalenterissamme Martin nimipäivä on 10. marraskuuta. Martinpäivän perinteisiin kuuluu muun muassa hanhen syöminen – Suomessa on syöty Martinpäivän aikoihin vanhastaan etenkin makkaraa.

Perinne ei ole nykyään yhtä yleinen kuin esimerkiksi pääsiäisen tai joulun vietto, mutta joissakin maissa Martinpäivän traditiot elävät vielä vahvana.

Perinteeseen liittyy tarina, jossa pidetty munkki piiloutui hanhitarhaan, jottei joutuisi ryhtymään piispaksi.

Seuraavaksi kerromme koko tarinan ja muita faktoja Martinpäivästä meillä ja muualla.

Miksi Martinpäivänä syödään hanhea?

Martinpäivän traditioihin kuuluu hanhipaistin syöminen. Perinnettä noudatetaan monissa Euroopan maissa.

Tapa juontuu 300-luvulta, jolloin ranskalaisen Toursin kaupungin asukkaat saivat valita uuden piispan.

Valinta osui Martinus Toursilaiseen eli suomalaisittain Marttiin, joka oli harras kristitty, saarnaaja ja köyhien auttaja.

Vaatimaton Martti ei kuitenkaan ollut halukas ryhtymään piispaksi.

Kaakattavat kavaltajat

Kuultuaan valinnastaan Martti piiloutui hanhitarhaan, mutta hanhien kaakatus paljasti hänet, ja hänet painostettiin piispanistuimelle.

Martinhanhi muistuttaa tästä tapahtumasta. Suomeen tapa syödä hanhea ja sen verestä tehtyä mustakeittoa tuli Ruotsista 1900-luvulla.

Sitä ennen martinpäivän vietto liittyi Suomessa kekriin, jolloin teurastettiin sika ja syötiin muun muassa sen verestä tehtyä makkaraa.

Martinpäivän vietto on luterilaisissa maissa yhdistetty myös Martti Lutheriin, joka syntyi 10. marraskuuta.

Kun Ruotsissa ja siihen kuuluneessa Suomessa toimeenpantiin reformaatio 1500-luvulla, katolisten pyhimysten muistelu lakkasi. Jotkin katoliset perinteet silti elävät yhä jossakin määrin myös protestanttisessa Suomessa.

Martinus Toursilaisen eli Pyhän Martin lisäksi juhlitaan esimerkiksi kristityn uskonsa vuoksi kuollutta katolista suojelupyhimystä Pyhää Luciaa Lucia-kulkueella 13. joulukuuta.

Kuka oli Pyhä Martti?

Tarinan Martti oli Martin Toursilainen, joka toimi piispana Rooman valtakunnassa 300-luvulla.

Martinus syntyi vuonna 316 Rooman provinssissa Pannoniassa, joka sijaitsi suunnilleen nykyisten Itävallan, Unkarin ja joidenkin Balkanin maiden alueilla.

Hänen syntymäkotinsa ei ollut kristitty, mutta hän alkoi jo varhain kiinnostua kristinuskosta.

Kun hän 15-vuotiaana joutui vasten tahtoaan sotilaaksi Rooman armeijaan, hän pyysi Rooman keisarilta Julianus Luopiolta (331–363) vapautusta armeijasta, koska sotilaana palveleminen oli ristiriidassa hänen uskonsa kanssa.

Siitä hyvästä roomalaiset syyttivät häntä pelkuruudesta. Aikalaiselämäkerturi Sulpicius Severus kirjoittaa, että Martinus tarjoutui tällöin asettumaan etulinjaan ja suojaamaan itseään ristin merkillä.

Hän ei saanut kuitenkaan siihen tilaisuutta, sillä hänet paiskattiin tyrmään, josta hänet kuitenkin pian vapautettiin.

330-luvulla Martinus erosi Rooman armeijasta ja asettui Galliaan Poitiersiin.

Vuonna 360 Martinus perusti Gallian ensimmäisen luostarin Poitiersiin piispa Hilariuksen käskystä.

Toursin asukkaat pitivät Martinuksesta ja halusivat hänestä piispansa. Kovan painostuksen ja äänekkäiden hanhien tarhassa piilottelun jälkeen hänet nimitettiin kaupungin piispaksi.

Ranskassa Toursin kaupungissa Pyhän Martin haudalle rakennettu kirkko

Martinus Toursilaisen haudalle rakennettiin sittemmin suuri kirkko.

© Shutterstock

Martinus perusti vielä toisen luostarin Marmoutieriin Toursin lähelle.

Piispa Martinus kuoli Candesissa vuonna 397, ja hänet haudattiin Toursiin 11. marraskuuta.

Myöhemmin hänet julistettiin pyhimykseksi, ja hänen päiväänsä vietetään 11. marraskuuta edelleen monin paikoin Euroopassa.

Suomessa Martinpäivää vietetään nykyään 10. marraskuuta.

Piispa Martinuksen elämä

Piispa Martinusta pidettiin armeliaana ja auttavaisena. Tämä näkyy muun muassa tiettyä kohtausta hänen elämästään kuvaavissa lukuisissa keskiaikaisissa maalauksissa ja veistoksissa.

Martinus Toursilainen jakaa viittansa kerjäläisen kanssa.

Piispa Martinus jakaa viittansa kerjäläisen kanssa.

© Shutterstock

Martinuksen palvellessa Rooman armeijassa hän kohtasi kerjäläisen. Muut sotilaat jättivät apua tarvitsevan kerjäläisen oman onnensa nojaan, mutta Pyhä Martti oli toista maata.

Vaikka Martinus oli köyhä itsekin eikä omistanut juuri mitään, hän pysähtyi ja leikkasi viittansa kahteen osaan miekallaan ja antoi puolet siitä kerjäläiselle.

Kolme Pyhään Marttiin liittyvää faktaa

Martti Lutherin muotokuva
© Deutsches Historisches Museum

Tiesitkö nämä?

Martti Luther sai nimensä Martinus Toursilaisen mukaan

Martti Luther nimettiin Martinus Toursilaisen eli Pyhän Martin mukaan. Reformaation käynnistäjä syntyi 10. marraskuuta 1483, ja hänet kastettiin seuraavana päivänä Martinus Toursilaisen pyhimyspäivänä 11. marraskuuta.

Martinus Toursilainen koristaa vaakunoita

Martinus Toursilaisen eli Pyhän Martin kuva koristaa Marttilan ja Raision vaakunoita. Kummassakin vaakunassa hän leikkaa viittaansa antaakseen siitä osan kerjäläiselle.

Martinus Toursilaisesta tuli myyntimenestys Länsi-Euroopassa

Roomalainen lakimies Sulpicius Severus (n. 363–420) oli Martinus Toursilaisen läheinen ystävä ja kirjoitti tästä elämäkerran (Vita sancti Martini). Kirjaa myytiin paljon useilla vuosisadoilla Länsi-Euroopassa.

Näin Martinpäivää vietetään eri maissa

Pyhää Marttia muistetaan monissa Euroopan maissa, joilla on kullakin omat perinteensä:

  • Hollannissa lapset kiertävät ovilla ja saavat karkkia.
  • Puolalaiset syövät erityisiä makeita leivonnaisia.
  • Slovakiassa kaikki Martin-nimiset saavat lahjoja.
  • Saksassa järjestetään kulkueita, sytytetään tulia ja syödään erityisiä leivonnaisia.
  • Irlannissa on perinteisesti teurastettu kukko ja roiskittu sen verta talon seinille.
  • Sisilialaiset syövät aniskeksejä ja juovat viiniä.
  • Maltassa lapset saavat hedelmiä ja pähkinöitä sisältävän pussin.
  • Portugalilaiset syövät paahdettuja kastanjoita.
  • Espanjassa teurastetaan syöttöporsas talveksi.
  • Kroatiassa siunataan uuden sadon viini ja nautitaan sitä.