Miksi martinpäivänä syödään hanhea?

Kenen vuoksi vietetään martinpäivää? Ja miten hanhipaisti liittyy asiaan?

Kenen vuoksi vietetään martinpäivää? Ja miten hanhipaisti liittyy asiaan?

Shutterstock

Martti ei halunnut piispaksi

Martinpäivän traditioihin kuuluu hanhipaistin syöminen. Perinnettä noudatetaan monissa Euroopan maissa.

Tapa juontuu 300-luvulta, jolloin ranskalaisen Toursin kaupungin asukkaat saivat valita uuden piispan.

Valinta osui Martinus Toursilaiseen eli suomalaisittain Marttiin, joka oli harras kristitty, saarnaaja ja köyhien auttaja.

Vaatimaton Martti ei kuitenkaan ollut halukas ryhtymään piispaksi.

Hanhet paljastivat piilopaikan

Kuultuaan valinnastaan Martti piiloutui hanhitarhaan, mutta hanhien kaakatus paljasti hänet, ja hänet painostettiin piispanistuimelle.

Martinhanhi muistuttaa tästä tapahtumasta. Suomeen tapa syödä hanhea ja sen verestä tehtyä mustakeittoa tuli Ruotsista 1900-luvulla.

Sitä ennen martinpäivän vietto liittyi Suomessa kekriin, jolloin teurastettiin sika ja syötiin muun muassa sen verestä tehtyä makkaraa.

Martinpäivän vietto on luterilaisissa maissa yhdistetty myös Martti Lutheriin, joka syntyi 10. marraskuuta.

Keksejä ja kastanjoita

Pyhää Marttia muistetaan monissa Euroopan maissa, joilla on kullakin omat perinteensä:

  • Hollannissa lapset kiertävät ovilla ja saavat karkkia.
  • Puolalaiset syövät erityisiä makeita leivonnaisia.
  • Slovakiassa kaikki Martin-nimiset saavat lahjoja.
  • Saksassa järjestetään kulkueita, sytytetään tulia ja syödään erityisiä leivonnaisia.
  • Irlannissa on perinteisesti teurastettu kukko ja roiskittu sen verta talon seinille.
  • Sisilialaiset syövät aniskeksejä ja juovat viiniä.
  • Maltassa lapset saavat hedelmiä ja pähkinöitä sisältävän pussin.
  • Portugalilaiset syövät paahdettuja kastanjoita.
  • Espanjassa teurastetaan syöttöporsas talveksi.
  • Kroatiassa siunataan uuden sadon viini ja nautitaan sitä.