Naistenpäivän viettoa

Kommunistit loivat kansainvälisen naistenpäivän

Maaliskuun 8. päivä miljoonat ihmiset ympäri maailmaa juhlistavat kansainvälistä naistenpäivää. Yli satavuotisen perinteen juuret juontavat Venäjän vallankumouksesta.

Maaliskuun 8. päivä miljoonat ihmiset ympäri maailmaa juhlistavat kansainvälistä naistenpäivää. Yli satavuotisen perinteen juuret juontavat Venäjän vallankumouksesta.

Shutterstock

Mikä on kansainvälinen naistenpäivä?

Kansainvälistä naistenpäivää vietetään vuosittain maaliskuun 8. päivänä. Vuosipäivällä juhlistetaan naisten taloudellisia, poliittisia ja sosiaalisia saavutuksia ympäri maailmaa.

Vaikka naisten oikeuksien ja aseman parantamiseksi on saatu paljon aikaan eri puolilla maailmaa, etenkin länsimaissa, ei tasa-arvon nimissä ole silti vielä aihetta availla samppanjapulloja.

Sveitsiläinen Maailman talousfoorumi julkaisee vuosittain tasa-arvoa maailmanlaajuisesti tarkastelevan ”Global Gender Gap Report”-raportin, joka keskittyy etenkin talouteen.

Tuoreimman raportin perusteella tasa-arvon eteen on tehtävä edelleen lujasti töitä.

Jos kehitys jatkuu nykyisen kaltaisena, sukupuolten välinen tasa-arvo saavutetaan raportin mukaan nimittäin vasta 135,6 vuoden kuluttua.

Pohjoismaissa naistenpäivänä on kuitenkin syytä juhlaan.

Niin Suomi (2. sijalla), Norja (3. sijalla) kuin Ruotsikin (5. sijalla) ovat päässeet raportissa maailman viiden tasa-arvoisimman maan joukkoon – ykkösenä on Islanti.

Skandinavian maista huonoimmin pärjäsi 29. sijalle jäänyt Tanska, ja Euroopan maista esimerkiksi Hollanti jäi vielä taaemmas 31. sijalle.

Milloin naistenpäivää on alettu viettää?

Mielenosoitukset lähtölaukauksena

Naistenpäivän alkujuuret juontuvat vuodesta 1908.

Tuolloin 15 000 naista osoitti New Yorkin kaduilla mieltään lyhyempien työpäivien, isompien palkkojen ja naisten äänioikeuden puolesta.

Helmikuun 28. päivänä 1909 Yhdysvaltojen sosialistinen puolue julisti päivän kansalliseksi naistenpäiväksi, ja vuotta myöhemmin saksalainen kommunisti ja naisasianainen Clara Zetkin ehdotti, että päivästä tehtäisiin kansainvälinen vuosipäivä.

”Kun miehet ovat hiljaa, on meidän (naisten) velvollisuutemme korottaa ääntämme ja saada aatteemme kuuluviin.” Clara Zetkin, saksalainen kommunisti ja kansainvälisen naistenpäivän perustaja

Clara Zetkins esitti ehdotuksensa Kööpenhaminassa 26.–27. elokuuta 1910 sosialistisen internationaalin, sosiaalidemokraattisten puolueiden järjestön, kokouksen yhteydessä pidetyssä naisten kongressissa.

Kongressiin osallistui yli sata naista 17 maasta. Zetkinsin ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti, ja jo vuonna 1911 ensimmäistä kansainvälistä naistenpäivää vietettiin Itävallassa, Tanskassa, Saksassa ja Sveitsissä.

Vuosipäivän ajankohta sinetöityi lopullisesti maaliskuun 8. päivänä vuonna 1917, kun naistenpäivää vietettiin Venäjällä neljättä kertaa.

Tuolloin tuhannet naiset lakkoilivat ja osoittivat Venäjän toiseksi suurimman kaupungin Petrogradin (nykyinen Pietari) kaduilla mieltään ”leivän ja rauhan” puolesta.

Naiset osoittavat mieltään Venäjällä

Tuhannet venäläiset naiset osoittivat mieltään ”leivän ja rauhan” puolesta 8. maaliskuuta 1917.

© Wikimedia Commons

Maassa kärsittiin nälänhädästä, ja mielenosoitukset sekä maan johtajaa, tsaari Nikolai II:sta kohtaan kytenyt viha johtivat lopulta Venäjän vallankumoukseen.

Muutama päivä mielenosoitusten jälkeen vanha tsaarivalta kaatui ja työläiset ottivat bolsevikkien johdolla vallan Venäjällä. Vuonna 1922 maa syntyi uudelleen kommunistisena Neuvostoliittona.

Milloin kansainvälistä naistenpäivää vietetään?

Venäläisnaiset sinetöivät päivämäärän

Ensimmäisen maailmansodan aikana sosialistisia naiskongresseja ei järjestetty, mutta vuonna 1921 saksalainen naisasianainen Clara Zetkin herätti ne jälleen henkiin.

Tällä kertaa kongressia ei tosin pidetty Kööpenhaminassa vaan Moskovassa.

Venäläisten naisten tsaarinvastaisista mielenosoituksista vaikuttuneina osallistujat päättivät, että kansainvälistä naistenpäivää vietettäisiin jatkossa aina nimenomaan maaliskuun 8. päivänä Venäjän sosialistien taistelujen kunniaksi.

We Can Do It-juliste

Julisteesta on tullut tasa-arvotaistelun symboli. Alun perin julisteella kannustettiin naispuolisia työntekijöitä ahkeroimaan toisen maailmansodan aikana.

© Wikimedia Commons

Ensimmäisinä vuosikymmeninä vuosipäivä liittyi työmarkkinoihin.

Kun naisasialiike voimistui 1960-luvun lopulla, uusi feministien sukupolvi otti naistenpäivän omakseen ja toi mukaan uusia tasa-arvon teemoja, kuten seksuaalisuuden, kehollisen itsemääräämisoikeuden ja kotityöt.

Vuonna 1975 YK vahvisti maaliskuun 8. päivän virallisesti kansainväliseksi naistenpäiväksi.

Millaisia perinteitä naistenpäivään liittyy?

Päivää juhlitaan kukin ja lahjoin

Naistenpäivän viettoon on erilaisia perinteitä eri maissa. Naistenpäivälle on omistettu myös omat tunnusvärinsä.

Kansainvälisen naistenpäivän oman kotisivun mukaan päivän viralliset värit ovat liila, vihreä ja valkoinen.

”Liila merkitsee oikeudenmukaisuutta ja arvoa. Vihreä symboloi toivoa. Valkoinen edustaa puhtautta, vaikka se onkin kiistanalainen käsite. Värit juontuvat naisten äänioikeutta Britanniassa ajaneesta Women’s Social and Political Union -liikkeestä (WSPU)”, sivustolla kerrotaan.

Naistenpäivä on kansallinen vapaapäivä monissa maissa, muun muassa Venäjällä. Kiinassa monet naiset saavat pitää puolet työpäivästä vapaata.

Monissa maissa naisille annetaan naistenpäivänä perinteisesti kukkia ja lahjoja, ja esimerkiksi Venäjällä kukkien myynti kaksinkertaistuu joka vuosi maaliskuun 8. päivänä.

Kansainvälisen naistenpäivän vankimpina perinteitä ovat tietysti myös mielenosoitukset ja poliittiset puheet – muistutuksena vuosipäivän syntyhistoriasta vuosisadan takaa.

Naistenpäivän perustaja, Clara Zetkin, muotoili itse asian seuraavasti:

”Kun miehet ovat hiljaa, on meidän (naisten) velvollisuutemme korottaa ääntämme ja saada aatteemme kuuluviin.”

Naisasiataistelijat Alice Paul ja Helen Gardener

Alice Paul (vas.) ja Helen Gardener (oik.) taistelivat naisten oikeuksien puolesta.

© Library of Congress

5 historiallista naisten oikeuksien edistäjää