Tervalla ja höyhenillä sotkeminen tunnettiin rangaistusmuotona jo 1100-luvun Englannissa.
Richard I Leijonamieli määräsi kuninkaallisella asetuksella vuonna 1189, että sotilas, joka varasti aseveljiltään, piti parturoida kaljuksi ja kieritellä sen jälkeen kuumassa tervassa ja höyhenissä.
Rangaistuksen tarkoituksena ei ollut tappaa, vaikka kuuma terva saattoikin aiheuttaa pahoja palovammoja.
Sen perimmäinen tarkoitus oli nöyryyttäminen, kun tervan ja höyhenten peittämää alastonta uhria kuljetettiin kaupungin katuja pitkin kaikkien pilkattavana.
Terva ja höyhenet olivatkin suosittu rangaistus myös niille, jotka tietoisesti rikkoivat vallitsevia normeja.
Rangaistus kulkeutui englantilaisten siirtolaisten mukana Pohjois-Amerikkaan, missä sitä käytettiin eritoten Yhdysvaltojen vallankumouksen aikana (1775–83).
Britanniaa vastaan kapinoivat amerikkalaiset tervasivat ja sotkivat höyhenillä etenkin Britannian siirtomaavaltaa palvelleita tullimiehiä ja veronkantajia.
Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA rankaisi vielä 1970-luvulla tervalla ja höyhenillä irlantilaisnaisia, jotka seurustelivat brittisotilaiden kanssa.