Miksi vappua juhlitaan?
Vuosittain 1. toukokuuta miljoonat työläiset marssivat eri puolella maailmaa punaliput liehuen, ja ilman täyttävät poliittiset iskulauseet, puheet sekä Kansainvälinen ja muut työväenlaulut.
Vappua eli kansainvälistä työväen juhlapäivää on vietetty jo yli sata vuotta, ja ennen sitäkin mielenosoituksissa on vaadittu tasa-arvoista palkkaa, lyhyempää työaikaa ja parempaa työturvallisuutta.
Työläiset ovat saavuttaneet voittojakin.
Kansainvälistä työläisten päivää, Suomessa vappua, on vietetty vuosikymmeniä. Kuvassa paraati Moskovassa vuonna 1960
Suomessa edettiin vuonna 1917 kuohuvaa aikaa, ja sosiaalidemokraattien 8. marraskuuta 1917 esittämä ”Me vaadimme”-julistus sisälsi muun muassa työväen vaatimuksen kahdeksan tunnin työpäivästä. Seurasi yleislakko, jonka aikana laki hyväksyttiin.
Kansainvälisen työväen päivän juuret ovatkin vaatimuksissa kahdeksan tunnin työpäivästä. Iskulause oli ”kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia virkistystä, kahdeksan tuntia lepoa”.
Vuosien varrella työläiset ovat saaneet toteutettua muitakin uudistuksia.
Vappuna eli kansainvälisenä työväen päivänä työläiset marssivat edelleen, mutta päivä on myös etenkin Suomessa myös opiskelijoiden ja koko kansan yhteinen riehakas juhla.
Milloin kansainvälistä työväen päivää vietettiin ensimmäisen kerran?
Kansainvälinen työväen päivä sai alkunsa sosiaalidemokraattisten puolueiden Toisessa internationaalissa Pariisissa 1. toukokuuta 1889 eli sata vuotta Ranskan vallankumouksen alkamisen jälkeen.
Kokoukseen osallistui sosialisteja kaikkiaan 24 maasta, kuten Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Hollannista.
Kokous päätti, että 1. toukokuuta vietettäisiin työläisten poliittista merkkipäivää, kansainvälistä työväen mielenosoituspäivää.
1800-luvun lopulla työläiset muodostivat suuren mutta heikossa asemassa olevan luokan. Työpäivät saattoivat olla 15-tuntisia, mutta palkka oli surkea ja monet joutuivat elämään kurjuudessa.
Jo vuosi vuoden 1889 internationaalin jälkeen miljoonat työläiset riensivätkin kaduille 1. toukokuuta.
Saksalainen sosialisti ja teoreetikko Friedrich Engels kuvaili Kommunistisen manifestin 4. painoksen esipuheessa 1. toukokuuta 1890:
”Ja tämänpäiväinen näky on avaava kaikkien maiden kapitalistien ja tilanherrojen silmät näkemään, että nyt kaikkien maiden proletaarit ovat todella liittyneet yhteen. Olisipa nyt Marx vielä vierelläni nähdäkseen tämän omin silmin!”
Miksi vappua eli kansainvälistä työväen päivää vietetään 1. toukokuuta?
Taistelu työläisten päästämisestä vapaalle protestoimaan ja marssimaan 1. toukokuuta alkoi jo vuosikymmeniä ennen kuin kansainvälinen työläisten päivä virallisesti julistettiin vuonna 1889.
Ajatus proletariaatin vapaapäivästä keinona saavuttaa kahdeksan tunnin työpäivä lähti Australiasta vuonna 1856.
Saarelle muuttaneet brittityöläiset päättivät pitää vapaata 1. toukokuuta järjestääkseen silloin kokoontumisia ja juhlia lyhyemmän työpäivän puolesta.
200 000 yhdysvaltalaista työläistä noudatti heidän esimerkkiään vuonna 1886 ja vaati kahdeksan tunnin työpäivää mielenosoituksissa monissa Yhdysvaltojen suurimmissa kaupungeissa.
Chicagossa 1. toukokuuta mielenosoitukset johtivat työläisten ja poliisin välisiin yhteenottoihin, ja tilanne laajeni yleislakoksi, jonka poliisi lakkautti väkivaltaisesti.
4. toukokuuta yli 3 000 työläistä kokoontui Haymarket Squarelle, ja 180 poliisia saapui noin kello 22 paikalle tukahduttamaan mielenosoituksen.
Muutaman minuutin kuluttua poliisien lähellä räjähti pommi, joka haavoitti 67:ää poliisia ja surmasi seitsemän.
Poliisi ampui kohti väkijoukkoa ja tappoi jopa kuusi mielenosoittajaa. Poliisin luodit ja väkivaltainen käsittely haavoittivat satoja työläisiä.
Yleislakko vuonna 1886 muuttui poliisin ja mielenosoittajien väliseksi mellakaksi Chicagossa Yhdysvalloissa. Levottomuuksissa kuoli jopa 13 ihmistä.
Todisteiden puuttumisesta huolimatta kahdeksan anarkistia työväenliikkeen piiristä tuomittiin jälkeenpäin syyllisiksi pommin räjäyttämiseen.
Neljä tuomituista hirtettiin seuraavaa vuonna, ja yksi teki itsemurhan vankilassa. Myöhemmin osoittautui, että he kaikki olivat syyttömiä.
Neljä syytöntä ihmistä hirtettiin syyllisinä Chicagossa tehtyyn pommi-iskuun.
Tarina amerikkalaisten työläisten oikeudettomista teloituksista ja vangitsemisista levisi nopeasti työväenliikkeisiin kaikkialla maailmassa.
Sosialistisessa konferenssissa Pariisissa vuonna 1889 päivämäärä 1. toukokuuta valittiin kansainväliseksi työväen päiväksi syyttöminä tuomittujen työläisten kunniaksi.
Mitä perinteitä vappuun eli kansainväliseen työläisten päivään liittyy
Puheet ja kulkueet kuuluvat vappuun eli kansainväliseen työläisten päivään. Kaikkialla Pohjoismaissa ammattiyhdistykset ja vasemmistopoliitikot pitävät palopuheita kuuntelemaan saapuneille työläisille.
Suomessa juhlinta aloitetaan jo vappuaattona 30. huhtikuuta. Vappupäivä alkaa monilla silliaamiaisella, ja sitten riennetään kaupungille ylioppilaslakki päässä – ja jotkut pukeutuvat hassuihin asuihin ja naamareihin.
Hieman erilaisia naamareita nähtiin vappuna eli kansainvälisenä työläisten päivänä 2020 ja 2021, kun suuressa osassa maailmaa piti koronapandemian vuoksi pitää kasvomaskia yleisillä paikoilla.
Kaikilta maski ei kuitenkaan tukkinut suuta.
Vuonna 2020, muutama kuukausi pandemian alkamisesta, tuhannet työläiset lähtivät kaduille eri puolilla maailmaa. Yksi pandemia ei ilmeisesti pysty nujertamaan työläisten taisteluhalua.