© Shutterstock

Halloween – mistä perinne juontuu?

Halloweenille ovat tunnusomaisia kurpitsalyhdyt ja noidiksi, aaveiksi ja muiksi kammotuksiksi pukeutuneet aikuiset ja lapset. Mistä perinne oikein juontuu?

perjantai 26. lokakuuta 2018 teksti Trine Roslev

Halloween on kelttien uusivuosi

Halloweenia vietetään aina 31. lokakuuta, ja tapa tuli Yhdysvaltoihin luultavasti pakanallisten kelttien jälkeläisten mukana. Samana päivänä muinaiset keltit viettivät uuttavuotta, "Samhainia", jo noin 900-800 eaa. Kelttimytologiassa päivää pelättiin ja kammottiin. Kelttien mukaan vuoden viimeisenä päivänä vainajat nimittäin nousivat haudoistaan ja kävivät elävien luona etsimässä tietä kuolleiden valtakuntaan.

Muinaiset keltit tekivät kaikkensa pelottaakseen aaveet pois. Illalla he pukeutuivat valeasuihin petkuttaakseen pahoja henkiä. Naamioiden ja outojen vaatteiden piti uskotella vainajille, että niiden kantajatkin olivat kuolleita, jotka kannatti jättää rauhaan. He käyttivät juurikkaita soihtuina tai lyhtyinä pitääkseen henget loitolla ja veivät ruokaa haudoille, jotta vainajat eivät asettuisi asumaan muualle maan päälle.

Vaikka ilta oli kelteille kammottava, se merkitsi myös juhlaa, jonka aikana heitettiin hyvästit menneelle vuodelle ja toivotettiin tervetulleeksi uusi vuosi, uusi elämä ja valoisammat ajat. Tämän vuoksi sytytettiin isoja kokkoja, joiden toinen tehtävä oli toki myös pelottaa kutsumattomat henget pois.

Etkö vielä ole tilaaja? Näin saat lehden

  • Osta lehtipisteestä 9,95 eurolla.
  • Tilaa lehti. Esimerkiksi 3 numeroa hintaan 4,90 euroa.

Kurpitsa oli korvike

Kelttien jälkeläiset, irlantilaiset siirtolaiset, toivat perinteen mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla. He joutuivat kuitenkin kehittämään vaihtoehdon juurikaslyhdyille. Yhdysvalloissa ei nimittäin viljelty sellaisia juurikkaita, joihin irlantilaiset olivat tottuneet kotimaassaan. Sen sijaan siirtolaiset keksivät, että lyhtyjä voitiin valmistaa myös kurpitsoista.

Joidenkin tarinoiden mukaan kurpitsan valinnalla lyhdyksi oli myös oma merkityksensä. Irlantilaiset uskoivat, että halloweenina päätön mies nousi haudasta ja hakkasi eläviltä päät poikki saadakseen itselleen uuden pään. Haudoille sytytettiin kurpitsalyhtyjä päättömän miehen pelottamiseksi pois.

© Shutterstock

Pyhäinpäivä

Pyhäinpäivä sekoitetaan usein halloweeniin, eikä suotta, sillä halloween-sana juontuu sanoista "All Hallow's Eve", mikä tarkoittaa kaikkien pyhien iltaa. Katolisella keskiajalla kaikkien pyhien ilta edelsi 1. marraskuuta vietettävää kaikkien pyhien päivää ja osui siten samalle illalle kuin halloween nykyisin.

Keskiajan ihmiset olivat vakuuttuneita siitä, että kaikkien pyhien iltana kuolleet lähtivät kiirastulesta käymään maan päällä. Vaikka kaikkien pyhien illalla ja halloweenilla on yhtäläisyyksiä, niitä ei pidä sekoittaa keskenään, sillä halloween on pakanallinen juhla eikä kristillinen.

Lisäksi kaikkien pyhien iltana juhlittiin ja muistettiin myös niitä pyhimyksiä, joilla ei ollut omaa nimikkopäiväänsä. Vuonna 1774 päivä siirrettiin Ruotsissa ja siihen tuolloin kuuluneessa Suomessa marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin ja siitä tuli myös vainajien muistopäivä.

Karkki vai kepponen?

Halloweenina lapset vaeltavat talosta toiseen kerjäämässä makeisia ja huutavat "Karkki vai kepponen?", englanniksi "Trick or treat?". Tämä tapa on ehkä ainoa kristillinen piirre perinteessä, koska se juontuu luultavasti kristittyyn kaikkien sielujen päivään, jonka juhlinta alkoi vuonna 998.

Päivää vietettiin aina 2. marraskuuta ja silloin pidettiin sielunmessuja kristityille marttyyreille. Jotta pakanallisista tavoista päästäisiin eroon eikä kansa enää veisi haudoille ruokaa, kirkko antoi kerran vuodessa kerjäläisille luvan kerjätä kansalta "sielunkakkuja". Joidenkin käsitysten mukaan tapa juontuu kuitenkin muinaisesta kelttiläisperinteestä tai irlantilaisesta keskiaikaisesta tavasta käydä esittämässä temppuja ja kuvaelmia ovella palkkiota vastaan.

Olipa tapa sitten peräisin mistä hyvänsä, ovelta ovelle kiersivät ensin aikuiset, ja lasten hupia siitä tuli vasta myöhemmin. Sama koskee myös tapaa pukeutua pelottaviin asuihin, minkä irlantilaiset toivat mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla.

Tuolloin Yhdysvallat oli jyrkästi jakaantunut yhteiskuntaluokkiin, ja naamiaiset tarjoisivat aikuisille tervetulleen tavan juhlia ja rikkoa normeja. Sitä mukaa kuin Yhdysvalloista tuli tasa-arvoisempi eivätkä aikuiset enää tarvinneet irrotellakseen naamiaisia, halloweenasut yleistyivät lapsilla.

Halloweenista tuli Pohjoismaissa tunnetumpi vasta 1990-luvulla, ja nykyisin sen aikana ei enää karkoteta pahoja henkiä kuten keltit tekivät, vaan se on pääasiassa lastenjuhla.

Halloweenin johdosta olemme täällä HISTORIA-lehdessä laatineet suorastaan karmivan hyvän tarjouksen.

Nyt saat 3 numeroa lehteä järkyttävän halpaan hintaan – ja lisäksi voit valita itsellesi lahjan kaupan päälle.

Ehkä sinua kiinnostaa...