Kummitus valkoisessa lakanassa metsässä

Halloween – mistä perinne juontuu?

Halloween-perinne juontuu kelttien uudestavuodesta. He pukeutuivat pelottaviin valeasuihin karkottaakseen pahat henget.

Halloween-perinne juontuu kelttien uudestavuodesta. He pukeutuivat pelottaviin valeasuihin karkottaakseen pahat henget.

Shutterstock

Milloin halloweenia vietetään?

Halloweenia vietetään joka vuosi 31. lokakuuta, ja alun perin se juontuu kelttiläisestä perinteestä, jonka kelttien jälkeläiset toivat Yhdysvaltoihin.

Mikä halloween on?

Halloween oli kelttien uusivuosi

"Noin 800–900 eaa. keltit viettivät uutta vuotta 31. lokakuuta tienoilla. Samhain-nimistä juhlaa vietettiin satokauden ja kesän päättymisen kunniaksi.

Päivässä oli kelteille paljon pelottavaa. Keltit uskoivat, että vuoden viimeisenä päivänä kuolleet nousivat haudoistaan elävien luo ja etsimään tietä kuoleman valtakuntaan."

Nainen ja kurpitsalyhty

Osa kelttien perinteistä säilyi kun Halloweenia alettiin viettää Yhdysvalloissa 1800-luvulla, osa muuttui hieman. Koverretut kurpitsat liittyvät Halloweenin amerikkalaistumiseen.

© Shutterstock

Muinaiset keltit tekivät kaikkensa pelottaakseen aaveet pois. Illalla he pukeutuivat valeasuihin petkuttaakseen pahoja henkiä.

Naamioiden ja outojen vaatteiden piti uskotella vainajille, että niiden kantajatkin olivat kuolleita, jotka kannatti jättää rauhaan. He käyttivät juurikkaita soihtuina tai lyhtyinä pitääkseen henget loitolla ja veivät ruokaa haudoille, jotta vainajat eivät asettuisi asumaan muualle maan päälle.

Vaikka ilta oli kelteille kammottava, se merkitsi myös juhlaa, jonka aikana heitettiin hyvästit menneelle vuodelle ja toivotettiin tervetulleeksi uusi vuosi, uusi elämä ja valoisammat ajat.

Tämän vuoksi sytytettiin isoja kokkoja, joiden toinen tehtävä oli toki myös pelottaa kutsumattomat henget pois.

Kurpitsa oli korvike

Kelttien jälkeläiset, irlantilaiset siirtolaiset, toivat perinteen mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla.

He joutuivat kuitenkin kehittämään vaihtoehdon juurikaslyhdyille. Yhdysvalloissa ei nimittäin viljelty sellaisia juurikkaita, joihin irlantilaiset olivat tottuneet kotimaassaan.

Sen sijaan siirtolaiset keksivät, että lyhtyjä voitiin valmistaa myös kurpitsoista.

Kurpitsa ovella Halloweenin kunniaksi

Irlantilaissiirtolaisilta vaadittiin kekseliäisyyttä, sillä Yhdysvalloissa ei ollut samanlaisia juurikkaita kuin kotimaassa. Siksi alettiin käyttää kurpitsoita juurikkaiden sijaan. Nykyään moni koristelee sisäänkäyntinsä kurpitsoilla Halloweenina.

© Shutterstock

Joidenkin tarinoiden mukaan kurpitsan valinnalla lyhdyksi oli myös oma merkityksensä. Irlantilaiset uskoivat, että halloweenina päätön mies nousi haudasta ja hakkasi eläviltä päät poikki saadakseen itselleen uuden pään.

Haudoille sytytettiin kurpitsalyhtyjä päättömän miehen pelottamiseksi pois.

Mikä on pyhäinpäivän ja Halloweenin ero?

Pyhäinpäivän ja halloweenin nimissä on samaa

Pyhäinpäivä sekoitetaan usein halloweeniin, eikä suotta, sillä halloween-sana juontuu sanoista "All Hallow's Eve", mikä tarkoittaa kaikkien pyhien iltaa.

Katolisella keskiajalla kaikkien pyhien ilta edelsi 1. marraskuuta vietettävää kaikkien pyhien päivää ja osui siten samalle illalle kuin halloween nykyisin.

Keskiajan ihmiset olivat vakuuttuneita siitä, että kaikkien pyhien iltana kuolleet lähtivät kiirastulesta käymään maan päällä.

Vaikka kaikkien pyhien illalla ja halloweenilla on yhtäläisyyksiä, niitä ei pidä sekoittaa keskenään, sillä halloween on pakanallinen juhla eikä kristillinen.

Lisäksi kaikkien pyhien iltana juhlittiin ja muistettiin myös niitä pyhimyksiä, joilla ei ollut omaa nimikkopäiväänsä.

Vuonna 1774 päivä siirrettiin Ruotsissa ja siihen tuolloin kuuluneessa Suomessa marraskuun ensimmäiseen sunnuntaihin ja siitä tuli myös vainajien muistopäivä.

Halloween-perinteitä

Halloweenista tuli lasten juhla

Halloweenina lapset vaeltavat talosta toiseen kerjäämässä makeisia ja huutavat "Karkki vai kepponen?", englanniksi "Trick or treat?".

Tämä tapa on ehkä ainoa kristillinen piirre perinteessä, koska se juontuu luultavasti kristittyyn kaikkien sielujen päivään, jonka juhlinta alkoi vuonna 998.

Päivää vietettiin aina 2. marraskuuta ja silloin pidettiin sielunmessuja kristityille marttyyreille.

Jotta pakanallisista tavoista päästäisiin eroon eikä kansa enää veisi haudoille ruokaa, kirkko antoi kerran vuodessa kerjäläisille luvan kerjätä kansalta "sielunkakkuja".

Joidenkin käsitysten mukaan tapa juontuu kuitenkin muinaisesta kelttiläisperinteestä tai irlantilaisesta keskiaikaisesta tavasta käydä esittämässä temppuja ja kuvaelmia ovella palkkiota vastaan.

Lapset leikkivät omenoilla Halloweenina

"Karkki tai kepponen" -leikin lisäksi Halloweeniin kuuluu muitakin leikkejä. Esimerkiksi 'apple bobbing' -nimisessä leikissä suuri sanko täytetään vedellä ja omenoilla ja osallistujat yrittävät poimia omenoita suullaan.

© Shutterstock

Olipa tapa sitten peräisin mistä hyvänsä, ovelta ovelle kiersivät ensin aikuiset, ja lasten hupia siitä tuli vasta myöhemmin.

Sama koskee myös tapaa pukeutua pelottaviin asuihin, minkä irlantilaiset toivat mukanaan Yhdysvaltoihin 1800-luvulla.

Tuolloin Yhdysvallat oli jyrkästi jakaantunut yhteiskuntaluokkiin, ja naamiaiset tarjoisivat aikuisille tervetulleen tavan juhlia ja rikkoa normeja.

Sitä mukaa kuin Yhdysvalloista tuli tasa-arvoisempi eivätkä aikuiset enää tarvinneet irrotellakseen naamiaisia, halloweenasut yleistyivät lapsilla.

Halloweenista tuli Pohjoismaissa tunnetumpi vasta 1990-luvulla, ja nykyisin sen aikana ei enää karkoteta pahoja henkiä kuten keltit tekivät, vaan se on pääasiassa lastenjuhla.