Kuva ruudulla on rakeinen ja ääni rätisee, mutta miljoonien ihmisten huomio ympäri maailman on kiinnittynyt kömpelöön valkoiseen avaruuspukuun pukeutuneeseen hahmoon ihmisen ensimmäisellä kuukävelyllä.
Laskeutumismoduulin tikkaista tukea ottaen Neil Armstrong astuu historiallisen askelen Kuun pinnalle.
Kello on 4.56 aamulla Suomen aikaa 21. heinäkuuta 1969, kun Armstrong lausuu kuuluisat sanansa:
”Pieni askel ihmiselle, suuri askel ihmiskunnalle.”
Hetki on lähes harras. Ihminen on astunut ensimmäistä kertaa Kuun kamaralle, ja uusi aika on alkanut.
Siltä se ainakin näyttää tuolla käänteentekevällä hetkellä.
Jotkut salaliittoteoreetikot väittävät kuitenkin, että ihminen ei ole koskaan käynyt Kuussa.
Heidän mukaansa kyseessä on vain suuri huijaus, jonka takana on salaliitto.
Salaliittoon kuuluvat muun muassa Yhdysvaltojen hallitus, avaruushallinto Nasa, tiedotusvälineet ja elokuvateollisuus.
Kaiken tarkoitus on ollut vain vakauttaa Yhdysvaltojen mahtia ja lisätä sen arvovaltaa.
Kukaan ei vielä epäillyt huijausta ja salaliittoa, kun astronautit kolme päivää Armstrongin kuukävelyn jälkeen palasivat Maahan.
Vietnamin sodan valtavien tappiolukemien ja kotirintaman rotulevottomuuksien piinaamassa Yhdysvalloissa Kuussa käynti oli odotettu tapahtuma, joka voisi yhdistää kansaa.
Apollo 11 -lennon kolme astronauttia Neil Armstrong, Edwin ”Buzz” Aldrin ja Michael Collins otettiin riemuiten vastaan ja heille järjestettiin juhlakulkue konfettisateineen Broadwayllä New Yorkissa – kunnia, joka aikaisemmin oli suotu muun muassa sellaisille merkkihenkilöille kuin Charles Lindbergh ja Albert Einstein.