Galmandakh Amarsanaa/Christina Warinner/The DairyCultures Project
Xiongnu-kansa.

Naiset hallitsivat monietnistä paimentolaisvaltiota

Uudet dna-tutkimukset osoittavat, että 2 000 vuotta sitten Aasian aroja hallitsivat lukemattomien miespalvelijoiden ympäröimät naiset. Tutkimus antaa uutta tietoa monietnisestä Xiongnu-valtakunnasta.

Uusi tutkimus paljastaa, että kiinalainen Xiongnu-paimentolaiskansa, joka hallitsi Keski-Aasian aroja ajalla 300 eaa.–100 jaa., oli tiukan matriarkaalinen.

Tutkimuksen toteutti kansainvälinen ryhmä, jossa oli tutkijoita muun muassa Yhdysvalloista ja Saksasta. He analysoivat lukuisista Xiongnu-haudoista löytynyttä dna:ta ja saivat selville, että Xiongnu-yhteiskuntaa hallitsivat naiset.

”Havaitsimme, että ylhäisten hautoihin oli haudattu naisia”, kertoo Harvardin yliopiston antropologian professori Christina Warinner.

”Päättelen siitä, että kun Xiongnu-soturit lähtivät laajentamaan valtakuntaa, yhteisöä hallitsivat ylhäisöön kuuluvat naiset.”

Xiongnu-kansan leluja.

Arkeologit ovat löytäneet haudoista muun muassa pienikokoisia jousia ja nuolia, jotka olivat todennäköisesti Xiongnu-lasten leluja.

© Bryan K. Miller

Monietninen paimentolaisvaltio

Lukuisien Xiongnu-hautojen dna-tutkimukset paljastivat muitakin yllätyksiä.

”Tähän asti on uskottu, että Xiongnu-valtakunta koostui useista melko homogeenisista klaaneista”, Warinner toteaa. ”Havaitsimme, että niin ei ollut. Xiongnut olivat geneettisesti hyvin erilaisia myös yksittäisten yhteisöjen ja ryhmien sisällä.”

Warinner ja hänen kollegansa muun muassa saksalaisesta Max Planck -instituutista ja Harvardin yliopistosta totesivat, että geneettistä vaihtelua oli vähiten valtakuntaa hallinneiden ylhäisten naisten keskuudessa. Se kertoo siitä, että naiset säilyttivät valta-asemansa luomalla eliitin, joka avioitui keskenään.

Ylhäisten naisten ympärille oli haudattu useita miehiä, joiden arkeologit uskovat olleen palvelijoita. Heidän perimänsä oli hyvin vaihteleva, ja he vaikuttavat olleen peräisin eri puolilta valtakuntaa.