ARISTOTELES JA PLATON, 350 EAA.: Mies hallitkoon
Filosofi Aristoteles selitti vuonna 350 eaa., miksi miehen pitää hallita naista: ”Kaikille kesytetyille eläimille on parasta, että ihminen hallitsee niitä.
Samoin nainen on luonnostaan miestä alempi, ikään kuin viallinen mies”, hän pohdiskeli.
Myös filosofi Platon piti naista alempiarvoisena kuin miestä. Hän päätteli vuonna 360 eaa., että naiset olivat pelkurimaisia miehiä, jotka olivat syntyneet uudelleen naisiksi.
Platon toki arveli, että naisia oli oltava, jotta yhteiskunta toimisi kitkattomasti.
GALENOS, 200 JAA.: Nainen on kehittymätön mies
Kreikkalainen lääkäriGalenospäätteli muinoin, että nainen oli ikään kuin kehitykseltään kesken jäänyt mies.
Hän vertasi naisten sukupuolielimiä kontiaisen silmiin, jotka olivat ulkoisesti kuin muilla eläimillä mutta eivät toimineet kunnolla.
”Naisten sukupuolielimet ovat kehittymättömät eli epätäydellinen versio siitä, mitä ne olisivat, jos ne olisivat kehon ulkopuolella”, Galenos kirjoitti.
Hänen päätelmänsä perustui hänen tekemiinsä anatomisiin havaintoihin, joiden mukaan nainen oli periaatteessa samanlainen kuin mies, mutta sukuelimet olivat naisella jääneet kehon sisäpuolelle.
Galenos kierteli aikansa yliopistoissa keräämässä tietoa lääkärinammattiaan varten. Hän kuitenkin asui pääosin Roomassa, jossa ihmisruumiiden leikkely oli kielletty.
Perehtyäkseen sisäelimiin ja sukupuolten välisiin eroihin hänen piti opiskella anatomiaa eläimillä, kuten magoteilla.
Gladiaattorikoulussa hän pääsi tutustumaan miehen anatomiaan.
Hän kutsui haavoittuneiden vammoja ”ikkunoiksi kehoon”, joiden kautta hän sai tietoa ihmisen luustosta ja kudoksista.
KIRKKOISÄ AUGUSTINUS, 400 JAA.: Naiset ovat vaarallisia
Vuonna 400 kristillisellä kirkkoisällä ja filosofilla Augustinuksella oli selvä käsitys naisista.
”Olipa kyseessä sitten äiti tai vaimo, meidän tulee kuitenkin jokaisessa naisessa varoa viettelijätär Eevaa”, hän kirjoitti.
Augustinuksen mielestä naiset ja miehet olivat periaatteessa yhtä järkeviä, sillä järki asui sielussa, joka oli kaikilla samanlainen.
Munkinkammiossaan hän oli kuitenkin tullut siihen tulokseen, että naiset olivat vaarallisia seksuaalisen vetovoimansa vuoksi.
Siksi nainen tarvitsi itseään hillitsemään ja ohjaamaan miestä, joka Augustinuksen mukaan oli luotu Jumalan kuvaksi.
TUOMAS AKVINOLAINEN, 1200-LUKU: ”Nainen on kehittymätön mies”
Keskiajalla kirkko vastusti ruumiinavauksia ja anatomisia tutkimuksia. Niinpä (mies)kirjanoppineiden piti pohdiskelemalla löytää vastaus siihen, mistä naisessa oli oikein kysymys.
Vaikutusvaltainen kirkonmies ja filosofi Tuomas Akvinolainen kirjoitti 1200-luvulla naisen olevan selvästikin osoitus siitä, että suvunjatkamisessa oli tapahtunut jokin virhe:
”Nainen on viallinen olento, sillä siemenen aktiivinen voima pyrkii aina luomaan miehen omaksi kuvakseen. Jos syntyy nainen, sen täytyy johtua siitä, että siemen on heikko tai (äidin tuottama) materiaali sopimatonta tai ulkoiset tekijät, kuten ilmankosteutta lisäävä etelätuuli, ovat vaikuttaneet asiaan.”
MARTTI LUTHER, 1500-LUKU: Naiset on luotu istumaan”
Luther mullisti kirkon opit. Hän muun muassa nai nunnan ja luopui pappien selibaattivaatimuksesta.
Naisista hän totesi seuraavaa: ”Naisten paikka on kotona – heidän rakenteensa viittaa siihen, sillä heillä on leveät lanteet ja suuri takalisto istumista varten. Miehillä taas on leveät hartiat ja kapeat lanteet, mikä viittaa älykkyyteen.”
LÄÄKÄRIT, 1500- JA 1600-LUKU: Nainen voi muuttua mieheksi”
Ranskalaislääkäri Ambroise Paré kertoi 1500-luvulla naispuolisesta vuohipaimenesta, jolle kasvoi penis hänen hypättyään ojan yli.
Parén virkaveljet ottivat hänen tarinansa täydestä, ja monet kollegat vahvistivat, että kyseinen potilas oli nyt mies.
Oli yleinen uskomus, että naisesta voisi tulla mies, jos hän tekisi miehelle kuuluvia töitä.
JEAN-JACQUES ROUSSEAU, 1700-LUKU: Kasvata nainen miellyttämään”
Kasvatusfilosofi Jean-Jacques Rousseau oli yksi valistusajan edistyksellisimpiä ajattelijoita:
”Naisen koulutus pitää aina suhteuttaa mieheen. Hänet pitää kouluttaa miellyttämään, olemaan avulias, saamaan meidät rakastamaan ja arvostamaan häntä, opettamaan meitä lapsina, huolehtimaan meistä aikuisina, neuvomaan, lohduttamaan ja tekemään elämästämme helppoa ja miellyttävää.”
VIKTORIAANINEN AIKA, 1800-LUKU: Nainen voi kuolla häpeään
Brittilääkäri William Acton kuvaili vuonna 1828, kuinka eräs nainen oli menettänyt järkensä vietettyään hääyötä vastavihityn miehensä kanssa.
”Valtaosalla naisista ei ole onnekseen minkäänlaisia seksuaalisia tuntemuksia”, hän kirjoitti.
Ajan moraali oli tiukkaa, ja naisen tehtävänä pidettiin synnyttää lapsia ja olla vain uskollinen vaimo ja äiti, vapaana henkisistä pohdinnoista.
Kuningatar Viktorian väitetään sanoneen ”sulje silmäsi ja ajattele Englantia”, kun hovinainen valitteli miehensä öisiä vierailuja hänen vuoteessaan.
Rajansa toki silläkin, mitä kaikkea isänmaan ajattelemisen avulla saattoi kestää: kahden nuorimman lapsensa synnytyksessä Viktoria sai lääkäriltään John Snowlta uutta kipuja lievittävää ainetta, eetteriä.
Suostuessaan lääkitykseen Snow hylkäsi vanhan käsityksen, että naisen piti ”synnyttämän kivulla”, kuten eläinten.
Viktoriaanisella ajalla naisella ei ajateltu olevan seksuaalisia tuntemuksia.
CHARLES DARWIN, 1800-LUKU: Naiset kuuluvat alempaan rotuun
Tutkiessaan lajien syntyä Charles Darwin tuli siihen tulokseen, että naiset olivat biologisesti miehiä alemmalla tasolla.
Naisten erityisominaisuudet olivat Darwinin mukaan ”tyypillisiä alemmille roduille ja kertovat siten naisten edustavan varhaisempaa ja alempaa sivilisaation astetta”.
Sosiologi Gustave Le Bon jatkoi Darwinin viittoittamaa polkua ja väitti, että ”monien naisten aivot ovat kooltaan lähempänä gorillan kuin kehittyneempiä miehen aivoja.
Tämä heikkous on niin selvä, että kukaan ei voi väittää muuta.
Vain ilmiön laajuudesta voidaan keskustella.
Naiset edustavat ihmisen kehityksen kaikkein alinta muotoa ja ovat lähempänä villi-ihmistä kuin aikuista sivistynyttä miestä". Le Bon oli myös sitä mieltä, että naisten pienemmät aivot selittävät näiden ”hysteerisen ja epärationaalisen käytöksen”.
FREUD, 1930-LUKU: Naista vaivaa peniskateus”
Psykoanalyysin isä Sigmund Freud ei omien sanojensa mukaan ymmärtänyt naisia: ”Kysymys, johon en ole 30 vuoden tutkimuksistani huolimatta saanut vastausta, on: mitä naiset haluavat.”
Freudin mukaan naisten psyykkiset ongelmat johtuivat pitkälti peniskateudesta, naisten halusta olla miehiä. Peniskateudesta seurasi toki se hyvä, että se saattoi motivoida naisia menemään psykoanalyysiin.
Terapian avulla nainen saattoi päästä kaipuustaan älylliseen työhön, mikä oli hänelle parasta, koska Freudin mukaan naisilla ei ollut älyllisesti mitään uutta annettavaa.
Freudin oma tytär Anna ei kuitenkaan seurannut isänsä oppeja tässä suhteessa, sillä hänestä tuli lastenpsykologian uranuurtaja.
FRIEDRICH NIETZSCHE, 1800-LUKU: Älä unohda piiskaa!
1800-luvulla naisasialiike alkoi taistella naisten oikeuksien puolesta.
Saksalaisfilosofi Friedrich Nietzschen mielestä naisia, jotka eivät hyväksy asemaansa miehen alamaisena, piti kurittaa.
Teoksessaan Näin puhui Zarathustra hän muistutti: ”Menossa naisen luo? Älä unohda piiskaa!”
Nietzschen mukaan oikea mies kaipaa vaaraa ja leikkiä, ja mikä olisi vaarallisempi leikkikalu kuin nainen?
Nietzsche myönsi, että naisilla voi olla hyviä ominaisuuksia, ja hänen suhteensa äitiinsä Franziskaan oli tiettävästi hyvä.
NATSIT, VUOSI,1932: Ole kaunis ja synnytä
Nietzschen innoittamana natsit ryhtyivät kampanjoimaan naisten kotiinjäännin puolesta.
Vaalikampanjassaan vuonna 1932 Hitler lupasi mm. poistaa 800 000 naista työmarkkinoilta.
”Naisilta on sosialistien ja juutalaisten tapaan otettava pois heidän oikeutensa ansaita rahaa”, Hitler totesi.
Naiset menettivät myös oikeutensa osallistua lautamiehistöön, sillä Hitlerin mukaan heitä ohjasivat tunteet, joten he olivat kykenemättömiä ajattelemaan loogisesti tai tekemään objektiivisia päätöksiä.
Kansanvalistus- ja propagandaministeri Joseph Goebbels oli samoilla linjoilla Hitlerin kanssa:
”Naisen tehtävä on olla kaunis ja synnyttää lapsia. Naaraslintukin koristautuu uroslintua varten ja hautoo tälle munia.”
Natsien naisten tehtävä oli huolehtia kodista.