THOR oli viikinkien mahtavin jumala

Pohjolan mytologian vasaraa heiluttava Thor piti yllä maailmanjärjestystä, varmisti sadot ja suojeli viikinkien riimukiviä. Sen sijaan ei ole varmaa, oliko hänellä mitään tekemistä ukkosen kanssa.

Pohjolan mytologian vasaraa heiluttava Thor piti yllä maailmanjärjestystä, varmisti sadot ja suojeli viikinkien riimukiviä. Sen sijaan ei ole varmaa, oliko hänellä mitään tekemistä ukkosen kanssa.

Thor oli Odinin poika

Thor oli jumalista voimakkain. Hän taisteli jumalien vihollisia vastaan ja turvasi järjestyksen.

Thor-jumala tunnetaan viikinki­aikaisista riimukirjoituksista sekä 1200-luvun saagoista. Thorin isäksi mainitaan jumalien kuningas,
yksi­silmäinen Odin, ja vuoden 1220 tienoilta olevassa Nuoremmassa Eddassa islantilainen Snorri Stur­luson kuvailee Thoria seuraavasti:

”Thor on Odinin jälkeen aasoista kuuluisin. Hän on voimakkain kaikista jumalista ja ihmisistä. Thorilla on kaksi pukkia, joiden nimet ovat Tandgniostr ja Tandgrisner, ja niiden vetämät vaunut.”

Valtavien voimiensa vuoksi juuri Thorin tehtävänä oli puolustaa Asgårdin jumalia ja Midgårdin ihmisiä kaaosta edustavia jättejä vastaan.
Perinteisesti Thoria on pidetty myös viikinkien ukkosen­jumalana, joka synnytti salamat ja ukkosenjylyn ajellessaan vaunuillaan.

Piirros Thor-jumalasta

Snorri Sturlusonin muistiin merkitsemän tekstin mukaan ukkosenjylyn aiheuttivat Thorin vaunut.

© AKG-Images

Thor vaikutti satoon

Kun Odin oli ensisijaisesti soturien jumala, riimukivien ja saagojen perusteella Thor vetosi enemmänkin maata viljelevään kansanosaan. Yksi esimerkki tästä on norjalaisesta Vellekla-runosta 900-luvulta.

Siinä kerrotaan, miten kristinuskon alettua levitä Norjassa sadot pienenivät. Vasta kun Norjan hallitsija Haakon Jaarli avasi uudestaan Thor-kultin pyhät paikat, ”maa kasvoi niin kuin ennenkin”.

Saksalainen kronikoitsija Adam Bremeniläinen yhdistää Thorin maanviljelykseen myös Ruotsissa noin vuodelta 1071 olevassa kirjoituksessaan.

Adam kertoo kansan kaataneen juomaa maahan väkevän jumalan patsaan edessä Uppsalan temppelissä nälänhädän ja sairauksien uhatessa. Uhrin oli määrä varmistaa hyvä sato.

Lehmiä lypsetään

Thor oli viikinki­ajan viljelijöille tärkeä jumala.

© Robin Carter

Viikingit uhrasivat Thorille pukkeja

Tutkijat uskovat, että viikingit uhrasivat Thorille, sillä tästä kerrotaan muun muassa norjalaisessa Vellekla-runossa. Siinä ylistetään Norjan hallitsijaa Haakon Jaarlia Thorille pyhitettyjen paikkojen ottamisesta jälleen käyttöön. Thorille uhrattiin myös sekä kotona että pyhissä lehdoissa.

Vaikka uhriksi valittiin usein pukkeja tai muita kotieläimiä, ihmisuhritkaan eivät ilmeisesti olleet tavattomia. Saint-Quentinissa pappi nimeltä Dudo kirjoitti vuoden 1000 tienoilla, että Normandiaan saapuneet viikingit uhrasivat Thorille miehen varmistaakseen muutto-onnen.

Väkevän jumalan nimi suojeli useita paikkakuntia

  • Thorshavn – Färsaarten pääkaupunki.
  • Thorsø – järvi Jyllannissa Tanskassa.
  • Torsjön – järvi Etelä-Ruotsissa.
  • Torsbjerg – paikannimi Tanskassa.
  • Torsberg – paikannimi Ruotsissa.
  • Þórshöfn, Þórsnes, Þórsmörk, Þorsá (”þ” lausutaan ”th”) – paikannimiä Islannissa.

Thor suojeli riimukiviä

Noin vuonna 900 Tanskassa Fynillä nainen nimeltä Ragnhild pystytti riimukiven miehensä Allen muistoksi. Kiven teksti loppui sanoihin ”þur uiki þasi runaR” – ”Thor vihkiköön (pyhittäköön) nämä riimut”.

Vastaavia sanamuotoja tunnetaan myös muista tanskalaisista ja ruotsalaisista riimu­kivistä. Jumalan mainitsemisella on ilmeisesti suojeltu muistomerkkejä tihutöiltä.

Osaan kivistä on myös hakattu Thor kalastamassa Maailmankäärmettä. Kuva-aiheet todistavat, että Thor tunnettiin jo viikinkiajalla.

Öölannista on löydetty myös amuletti, jossa vedotaan Thoriin. Todennäköisesti amuletin on ollut määrä suojata kantaja sairauksilta.

© Imageselect

Thor oli viikinkien suosikki

Thor lienee ollut pohjolan suosituin jumala. Saagan mukaan Norjan kuningas Olav Tryggvenpoika eli Olav I yritti 990-luvulla käännyttää Trøndelagenin alueen kristin­uskoon, mutta väki kieltäytyi luopumasta Thorin palvonnasta, sillä Thor oli ”arvostetuin kaikista jumalista”.

Trøndelagenin temppelissä Thorin patsas oli koristeltu kullalla ja hopealla toisin kuin muut jumalhahmot, ja Olav I joutui omin käsin hakkaamaan patsaan hajalle.

Adam Bremeniläisen mukaan Thor oli myös suosituin Uppsalan temppelissä, missä hän istui valtaistuimella Odinin ja Freijan patsaiden seistessä vieressä.

Thoria kuvaava ryijy

Englantilainen apotti Ælfric kirjoitti 900-luvulla Thorin olleen ”daanien eniten rakastama jumala”.

© Imageselect

Thor tappoi jättejä

Viikinkiajan pojat ihannoivat Thoria ja yrittivät kasvaa yhtä voimakkaaksi ja miehiseksi.

Thor edusti viikingeille ihanteellista soturia. Toisin kuin ystävänsä Loki, jota pidettiin heikkona ja naismaisena, Thor käyttäytyi yltiömiehekkäästi: hän toimi eikä jaaritellut, hän oli määrätietoinen ja taisteli viimeiseen veripisaraan.

Thor ei kavahtanut haasteita edes ilman kuuluisaa vasaraansa Mjölneriä, ja häntä oli vaikea saada vangiksi. Erään tarinan mukaan Thor oli kuolla mennessään tapaamaan ilman vasaraansa Geirröd-jättiä, jonka tyttäret litistivät Thorin tuolin ja katon väliin.

Viime hetkellä Thorin onnistui työntää itsensä irti katosta sauvalla, ja hän tappoi jättinaiset. Taivutellakseen viikingit hylkäämään Thorin kristityt kuvasivat Jeesuksen lihaksikkaaksi soturiksi esimerkiksi Harald Sinihampaan Jellingin kivessä vuonna 965.

Thor pyytää maailmankäärmeen vasaran päällä

Thorin arkkivihollinen oli Maailmankäärme, jota hän yritti pyydystää koukkuun ripustetulla häränpäällä.

© Imageselect

Thorin vasarasta tuli muotia

  • Useissa viikinkiajalta olevissa kuvakivissä esiintyy Thorin tärkein tunnus eli vasara. Edda-runoelmien mukaan sen nimi oli Mjölner, ja kun Thor heitti sen, se osui aina maaliinsa. Se oli siksi korvaamaton taistelussa Udgårdin jättejä vastaan.

  • Viikingit kantoivat usein pieniä vasaranmuotoisia koruja. Thorin vasaraa kuvaavien amulettien uskottiin suojaavan kantajaansa. Tällaisia koruja on löydetty puolisen sataa, ja niitä on valmistettu muun muassa kullasta, hopeasta, pronssista ja raudasta. Monet niistä ovat peräisin 900-luvulta, ja osa arkeologeista uskookin niitä aletun valmistaa kristittyjen ristiriipuksien vastineeksi.

  • Jotkut tutkijat arvelevat kuitenkin, ettei vasara-amuleteilla ole mitään tekemistä Mjölnerin kanssa. Vastaavia rautakautisia vasarakoruja on löydetty muun muassa Ranskasta, Saksasta ja Romaniasta. Viikinkikaupunki Hedebystä on lisäksi löydetty rautanauloja, joiden toinen pää on terävä mutta toinen muistuttaa usein vasaraa.

Thorin vasara

Nuoremman Eddan mukaan Mjölnerin takoi Brokkur-niminen kääpiö.

© Museum Replicas, Museumreplicas.com

Hymnejä Thorin kunniaksi

On väitetty, että viikingit lausuivat tai lauloivat uskonnollisissa tilaisuuksissa hymnejä Thorin kunniaksi. Tähän viittaa tosin vain kaksi 900-luvulta peräisin olevaa muinais­runon pätkää, joissa puhutellaan Thoria suoraan ja ylistetään häntä jättien voittamisesta: ”Katkaisit Leiknin jalat, murskasit Thrivaldin, kaadoit Starkadin, tapoit Gjalpin.”

Teoriaa on kritisoitu, koska suora puhuttelu on yleinen muissakin mytologisissa runoissa.

Musiikkiriimu

Thorin palvontatavoista on olemassa hyvin vähän suoraa tietoa.

© Shutterstock

Romantiikka ammensi Thor-mytologiasta

Thor sai väistyä, kun kristinusko voimistui Pohjolassa. Tarinoita Thorista kerrottiin kuitenkin pitkään suullisesti ja merkittiin lopulta myös muistiin. 1800-luvulla tarinat kokivat renessanssin muun muassa tanskalaisen kansallisromanttisen runoilijan Adam Oehlenschlägerin ansiosta.

Oehlenschläger kirjoitti runoelman Thorin matkasta Jotunheimiin. Thor on suosittu hahmo myös viihdeteollisuudessa. Se on seikkaillut niin Peter Madsenin Valhalla-sarjakuvassa kuin Marvelin piirroshahmonakin.

Thor-t-paita

Marvelin Thor-hahmo on siirretty sarjakuvista myös elokuviin, ja faneille on tarjolla paljon erilaisia Thor-tuotteita.

© Attitude Holland
Historioitsija Lasse Sonne

Lasse Sonne toimii Kööpenhaminan yliopistossa. Hän on kirjoittanut teoksen Thor-kult i vikingetiden.

©

Thor oli ukkosenjumala ilman ukkosta

Tieteen Kuvalehti HISTORIA haastatteli historioitsija Lasse Christian Arboe Sonnea, joka on erikoistunut viikinkiajan Thor-kulttiin.

Millainen oli viikinkiajan Thor?
Thor-jumala oli suojelija ja puolustaja. Häntä voitiin kutsua rituaaleissa turvaamaan tiettyjä esineitä ja asioita, kuten riimukiviä.

Onko saagojen Thor-hahmolla mitään tekemistä viikinkien Thor-jumalan kanssa?
Lyhyesti: ei, en usko. Saagat kirjoitettiin muistiin satoja vuosia viikinkiajan jälkeen. Viikinkiaikaa tulisi tutkia ennemminkin aikalaiskirjoitusten ja arkeologisten jäännösten perusteella.

Mikä on tuorein uutinen Thor-kultista?
Thor-hahmo yhdistetään yleensä ukkoseen, mutta hiljattain on esitetty, ettei yhteys ehkä olekaan niin varma kuin tähän asti on yleisesti oletettu.