Norjalaiset pitävät Harald Kaunotukkaa ensimmäisenä kuninkaanaan.
Hän voitti vuonna 872 Hafrsfjordin taistelussa häntä vastaan liittoutuneet paikalliskuninkaat, minkä jälkeen hän saattoi julistautua koko Norjan kuninkaaksi.
Kuuluisa kuningas liittyy myös Islannin historiaan. Saaren nimittäin asuttivat norjalaiset, jotka pakenivat Haraldin hallintoa.
He etsivät paikan, jossa he pystyivät elämään kenenkään määräilemättä, ja perustivat Islantiin vapaavaltion, jolla ei ollut johtajaa.
Järjestely johti väkivaltaisuuksiin ja anarkiaan. Uudisasukkaat kilpailivat siitä, kuka saa haltuunsa eniten maata, ja puolustivat kunniaansa, jota he arvostivat yli kaiken.
He tulkitsivat helposti naapurin tokaisut loukkauksiksi, jotka tämä saattoi sovittaa vain avokätisellä korvauksella tai hengellään.
Sukujen välisiä riitoja puhkesi kaikkialla Islannissa, ja ne saattoivat kestää sukupolvien ajan niin, että suvut vuoron perään harvensivat toistensa rivejä.
Viikinkien ylpeydestä, kostonhimosta ja vainajien kunniaksi pidetyistä juomingeista kerrottiin myös saagoiksi kutsuttuissa tarinoissa.