Mistä alkaen marsilaiset ovat olleet pieniä ja vihreitä?

Nykyään on tavallista kuvata ulkoavaruudesta tulevat vieraat pieniksi ja vihreiksi olennoiksi. Mutta itse asiassa ensimmäiset kertomukset tällaisista olennoista ovat peräisin 900 vuoden takaa.

Nykyään on tavallista kuvata ulkoavaruudesta tulevat vieraat pieniksi ja vihreiksi olennoiksi. Mutta itse asiassa ensimmäiset kertomukset tällaisista olennoista ovat peräisin 900 vuoden takaa.

Shutterstock

Ajatus siitä, että avaruudessa asuu pieniä vihreitä olentoja, yleistyi 1950-luvun Yhdysvalloissa, kun lehdissä ja televisiossa haastateltiin usein ihmisiä, jotka väittivät nähneensä ufoja.

He kertoivat tavanneensa olentoja, jotka olivat ihmismäisiä mutta pienikokoisia ja vihreitä.

Käsitys levisi joukkotiedotusvälineistä viihdemaailmaan, elokuviin ja piirrettyihin.

Kyseessä ei kuitenkaan ole mikään uusi mielikuva, sillä jo 1100-luvulta peräisin olevassa englantilaisessa kansanlaulussa puhutaan kahdesta Woolpitin kylän läheltä löytyneestä pienestä hahmosta, tytöstä ja pojasta, joiden iho oli vihreä.

He puhuivat outoa kieltä, mutta opittuaan englantia he kertoivat tulevansa ”Pyhän Martinin maasta”, jossa kaikki olivat vihreitä.

Kertomusten mukaan lasten vihreys katosi vähitellen. Poika kuoli pian, mutta tyttö eli aikuisikään ja meni naimisiin.

Noin 700 vuotta myöhemmin vuonna 1809 ilmestyneessä satiirisessa kirjassa A History of New York annettiin ymmärtää avaruusolentojen olevan vihreitä.

Kirjassa joukko Kuun asukkaita vierailee Maassa ja kertoo myöhemmin Kuuhun palattuaan ihmisten olevan ”kauhean valkoisia eikä herneenvihreitä”.

Vihreät avaruusolennot ovat olleet tieteiskirjallisuuden vakiohahmoja 1900-luvun alusta asti.

Esimerkiksi Tarzaneistakin tunnetun Edgar Rice Burroughsin kirjassa Marsin prinsessa vuodelta 1912 marsilaisten kuvaillaan olevan vihreitä.