Miksi jäniksenkäpälää pidetään onnenkaluna?

Kelttien maailmassa kaniineja pidettiin onnentuojina – mutta vasta kun eurooppalainen ja afrikkalainen taikausko kohtasivat Amerikassa, jäniksen- ja kaninkäpälistä tuli onnenamuletteja.

Kelttien maailmassa kaniineja pidettiin onnentuojina – mutta vasta kun eurooppalainen ja afrikkalainen taikausko kohtasivat Amerikassa, jäniksen- ja kaninkäpälistä tuli onnenamuletteja.

Shutterstock

Tietyt eläimet on kautta historian yhdistetty eri kulttuureissa onneen ja hedelmällisyyteen.

Historioitsijat eivät tiedä, missä vaiheessa jänikset ja kanit yhdistettiin hyvään onneen, mutta esimerkiksi keltit uskoivat jo 600-luvulla eaa. niiden tuovan onnea.

Syynä oli luultavasti se, että jänikset ja kanit elivät maan alla ja niiden uskottiin siksi olevan yhteydessä manalaan.

Uskomus jänisten taikavoimiin levisi muihinkin kulttuureihin, ja esimerkiksi englantilainen Reginald Scot kirjoitti 1500-luvulla jäniksenkäpälän kipua lievittävästä voimasta.

Usko jäniksenkäpälän onnea tuoviin voimiin syntyi 1800-luvulla Yhdysvalloissa luultavasti eurooppalaisen ja afroamerikkalaisen taikauskon yhteensulautumana.

Onnea tuovalle käpälälle oli kuitenkin monia vaatimuksia: sen piti olla vasen takakäpälä ja jäniksen oli pitänyt kuolla kirkkomaalla keskiyöllä perjantaina 13. päivä vasenkätisen miehen käsissä.

Suomessa ensimmäisen saalisjäniksen vasen takakäpälä leikattiin irti suojaksi ”pahalta silmältä”.