Uskomus, jonka mukaan hevosenkenkä tuo onnea löytäjälleen, juontaa todennäköisesti juurensa siitä, että raudalla katsottiin olevan pahoja
henkiä torjuva voima.
Lisäksi hevosenkenkä naulattiin perinteisesti kavioon kiinni seitsemällä naulalla – ja seitsemää pidettiin monin paikoin pyhimpänä lukuna.
Tavasta pitää hevosenkenkää oven yläpuolella onnea tuomassa saadaan kiittää etenkin seppien nimikkopyhimystä Dunstan Pyhää.
Tarinan mukaan Dunstan toimi 900-luvulla koruseppänä Baltonsborough’ssa Etelä-Englannissa. Eräänä päivänä hänen luokseen saapui Paholainen, jonka hevoselta oli pudonnut yksi kenkä.
Paholainen pyysi seppää takomaan hevoselle uuden kengän. Dunstan ei näyttänyt tunnistaneensa Paholaista vaan ryhtyi työhön.
Äkkiä hän sieppasi Paholaista nenästä hehkuvilla pihdeillä ja hakkasi kengän tämän jalkaan hevosen sijaan.
Paholainen ulvoi kivusta ja saadakseen kengän irti joutui lupaamaan sepälle, ettei koskaan astuisi sisälle taloon, jonka oven yllä roikkui hevosenkenkä.
Todennäköisesti tarina vakuutti keskiajan ihmiset hevosenkengän pahaa karkoittavasta voimasta.
Alettiin myös uskoa, että hevosenkenkä oli ripustettava suupuoli ylöspäin, jotta onni pysyi sen sisällä.
Jos kenkä kiinnitettiin oven ylle suupuoli alaspäin, onni valui hukkaan. Jotkut uskovat myös, että kengän on oltava käytetty tuodakseen onnea.