Mikä nuoruuden lähde oli?

Kylpeminen nuoruuden lähteessä muutti vanhat naiset nuoriksi tyttösiksi – ja sekä Herodotos että espanjalaiset konkistadorit tiesivät, minne lähteen perässä kannatti suunnata.

Kylpeminen nuoruuden lähteessä muutti vanhat naiset nuoriksi tyttösiksi – ja sekä Herodotos että espanjalaiset konkistadorit tiesivät, minne lähteen perässä kannatti suunnata.

DIRECTMEDIA

Tarinaa nuoruuden lähteestä, joka nuorentaa kaikki siinä kylpevät tai siitä juovat, on kerrottu eri puolilla maailmaa tuhansia vuosia. Esimerkiksi kreikkalainen historioitsija Herodotos kirjoitti 400-luvulla eaa. nuoruuden lähteestä, joka sijaitsi Itä-Afrikassa ja takasi paikallisille noin 120 vuoden eliniän.

”Siinä kylpevät saivat hehkuvan ja kiinteän ihon, ikään kuin heidät olisi voideltu öljyllä, ja lähteestä nouseva ihana tuoksu toi mieleen orvokit”, hän kirjoitti.

Herodotosta kutsutaan "historian isäksi". Hän oli aikalaishistorioitsija, jonka kirjat perustuivat silminnäkijöiden kertomuksiin ja hänen omiin kokemuksiinsa – vaikkakaan tämä tuskin koski nuoruuden lähdettä.

© Anja B. Schaefer

Kertomukset ”elämän vedestä” olivat suosittuja myös keskiajalla.

Yhteistä niille oli se, että unelmien lähde sijaitsi yleensä jossakin kaukaisessa paikassa, jonne kenenkään oli mahdotonta päästä.

Siksi Euroopassa oltiin innoissaan, kun espanjalaiset konkistadorit alkoivat 1500-luvulla kertoa Uudessa maailmassa väitetysti olevista nuoruuden lähteistä.

Esimerkiksi Karibian asukkaat kuvailivat Bimini-nimistä maata, jossa kerrottiin olevan nuorentava ja parantava lähde.

Espanjalaisten aikalaiskirjoitusten mukaan suuri retkikunta etsi kyseistä nuoruuden lähdettä muun muassa nykyisen Floridan alueelta, mutta turhaan.

Kaikki Aleksanteri Suuresta espanjalaisiin seikkailijoihin etsivät nuoruuden lähdettä: