Olympoksen 12 kreikkalaista jumalaa hallitsivat Kreikkaa

Himokas jumalten kuningas

Antiikin Kreikan mahtavin jumala oli Zeus. Monet Kreikan kaupunkivaltioista olivat demokratioita, mutta Olymposvuorella ei demokratiaa tunnettu, vaan Zeus hallitsi kreikkalaisia jumalia.

Patriarkaaliset kreikkalaiset kuitenkin ihailivat Zeusta ankarana mutta oikeudenmukaisena isähahmona, joka piti huolta yhteiskunnan vakaudesta.

Zeus hallitsi kotoaan Olymposvuorelta taivasta ja saattoi rangaista vastustajiaan salamaniskuilla. Hän pystyi olemaan kaikkialla ja muuttamaan muotoaan, mitä hän hyödynsi varsinkin naisten viekoittelussa.

Tarut kertovat Zeuksen houkutelleen uteliaan foinikialaisen kuninkaantyttären Europen luokseen valkoisen härän hahmossa. Kun prinsessa oli kavunnut härän selkään, se kantoi hänet meren yli Kreetalle, missä Zeus otti ihmishahmon ja makasi hänen kanssaan.

Monet kreikkalaiskuninkaat väittivät polveutuvansa Zeuksesta. He toivoivat alamaistensa uskovan jumalaiseen syntyperäänsä ja unohtavan sen ansiosta vaatimukset demokraattisista uudistuksista.

Roomalaisilla Zeusta vastasi Jupiter.

Zeus oli

• Taivaan ja pilvien jumala
• Ukkosen ja muiden säätilojen jumala

Yhdeksän muusaa

Zeuksella oli runsaasti lapsia, muun muassa yhdeksän muusiksi kutsuttua tytärtä muistamisen jumalattaren Mnemosynen kanssa. Muusat inspiroivat ihmisiä kukin omalla taiteen alueellaan.

• Kalliope: Muusien johtaja, vastuualueena eeppinen runous
• Kleio: Historiankirjoitus ja kithara-kielisoittimen soitto
• Melpomene: Tragedia ja valituslaulut
• Erato: Eroottinen runous
• Euterpe: Huilun soitto
• Terpsikhore: Tanssi, kuorolaulu ja lyyran soitto
• Urania: Tähtitiede ja ennusrunot
• Thaleia: Komedia
• Polyhymnia: Laulu, tanssi, pantomiimi ja geometria

Linnunrata roiskahti Heran rinnasta

Hera oli jumalten kuningatar, joka asui Olympoksella miehensä Zeuksen kanssa. Hän kulki maailmalla riikinkukkojen vetämissä vaunuissa.

Vaikka Heran parisuhde ei ollut niitä vakaimpia, hän oli avioliiton ja synnytyksen jumalatar. Varsinkin naiset, jotka antiikin Kreikassa pysyttelivät usein kotona neljän seinän sisällä, palvoivat Heraa. Naiset vastasivat lastenhoidosta ja päivittäisistä kotitöistä.

Heralla oli Zeuksen kanssa pojat Ares ja Hefaistos, eikä hän halunnut huolehtia uskottoman miehensä syrjähypyistä syntyneistä lapsista. Erään tarun mukaan hän lähetti kaksi käärmettä tappamaan Zeuksen ja erään ihmisnaisen vastasyntyneen pojan Herakleen. Herakles-vauva kuitenkin kuristi käärmeet paljain käsin kehdossaan.

Toisen tarun mukaan Herakles puri nukkuvaa Heraa rinnasta, jolloin Hera heräsi heittäen vauvan sylistään ja rinnasta roiskui maitoa poikki koko öisen taivaankannen. Niin syntyi Linnunrata, jonka nimi viittaa monella kielellä maitoon, esimerkiksi englanniksi Milky Way.

Roomalaisessa mytologiassa Heraa vastaa Juno.

Hera oli

• Avioliiton jumalatar
• Synnytyksen jumalatar
• Kaikenlaisten naisten asioiden jumalatar

Merten valtias nostatti myrskyjä

Monet kreikkalaiset liikkuivat Välimerellä purjein varustetuissa soutulaivoissa trieereissä, ja heille oli tärkeää olla hyvissä väleissä meren jumalan Poseidonin kanssa.

Hän oli kreikkalainen meren jumala, joka oli oikukas ja kostonhimoinen ja joka saattoi ärsyyntyessään nostaa voimakkaita myrskyjä ja maanjäristyksiä, jos häntä haastettiin.

Sparta tuhoutui maanjäristyksessä vuonna 464 eaa., ja useimmat kreikkalaiset uskoivat sen olleen Poseidonin kosto siitä, että spartalaiset olivat häpäisseet Poseidonin temppelin vangitsemalla pyhäkköön turvaan hakeutuneita ihmisiä.

Poseidon rakastui meren jumalatar Amfitriteen, joka kuitenkin pakeni peloissaan mahtavaa Poseidonia. Tämä lähetti delfiinin Amfitriten perään, ja delfiini ylipuhui jumalattaren palaamaan Poseidonin vaimoksi.

Poseidon ja Amfitrite saivat pojan, Tritonin, joka pystyi ohjaamaan merituulia puhaltamalla suureen simpukankuoreen. Poseidon puolestaan pystyi nostattamaan myrskyn iskemällä kolmipiikillään.

Roomalaisessa mytologiassa Poseidonia vastaa Neptunus.

Poseidon oli kreikkalainen jumala, joka hallitsi

• Merta
• Maanjäristyksiä
• Hevosia

Kukkea jumalatar opetti maanviljelystä

Sadon ja hedelmällisyyden jumalatar Demeter oli yksi tärkeimmistä jumalista, sillä antiikin Kreikassa 80 prosenttia väestöstä eli maataloudesta. Demeterin kerrottiin opettaneen kreikkalaiset viljelemään maata.

Ateenassa Demeteriä kunnioitettiin syksyisin naisten juhlassa thesmoforiassa. Naiset leiriytyivät lehtimajoihin kukkulalle ja tekivät rituaaleja varmistaakseen seuraavan vuoden viljasadon ja oman hedelmällisyytensä.

Kreikkalaiset taiteilijat kuvasivat Demeterin kukkien, hedelmien ja viljojen ympäröimänä. 600-luvulta eaa. peräisin olevan Demeterille kirjoitetun hymnin mukaan kuoleman jumala Haades ryösti Demeterin tyttären Persefonen luokseen. Suruissaan Demeter unohti viljelysten hoitamisen.

Torjuakseen nälänhädän muut jumalat ylipuhuivat Haadeksen vapauttamaan Persefonen kuoleman valtakunnasta. Haades kuitenkin syötti ensin Persefonelle neljä granaattiomenan siementä, jotka pakottivat tämän palaamaan Haadeksen luo joka vuosi neljäksi kuukaudeksi, minä aikana maa ei tuottanut.

Roomalaisilla Ceres vastaa kreikkalaisen mytologian Demeteriä.

Demeter oli kreikkalainen jumalatar, joka hallitsi

• Hedelmällisyyttä
• Satoa
• Maanviljelyä

Ateenan suojelija syntyi isänsä otsasta

Kreikkalaisille Athene oli aktiivinen jumalatar, joka sekaantui usein ihmisten elämään. Hän oli sodan, taidekäsityön ja viisauden jumalatar sekä Ateenan kaupunkivaltion suojelija.

Hän sai asemansa Ateenassa kilvoiteltuaan Poseidonin kanssa lahjojen antamisessa kaupungille. Poseidon lahjoitti ateenalaisille suolavesilähteen, josta ei voinut juoda, kun taas Athenen lahja oli hedelmällinen oliivipuu. Kiitollisina ateenalaiset pyhittivät Akropoliskukkulan jumalattarelle, joka viisaudessaan oli nähnyt tarkasti, mitä he eniten halusivat.

Athenen viisaus liittyi siihen, että hänen kerrottiin syntyneen Zeuksen aivoista. Zeus nielaisi rakastajattarensa Metiksen, koska hän pelkäsi tämän synnyttävän pojan, joka murhaisi isänsä. Sen jälkeen Zeus sai niin ankaran päänsäryn, että seppäjumala Hefaistoksen piti iskeä reikä jumalten kuninkaan otsaluuhun – ja sieltä pongahti Athene täydessä sotavarustuksessa ja ase kädessään.

Roomalaisten Minerva vastaa kreikkalaisten Athenea.

Athene oli kreikkalainen jumalatar, joka hallitsi

• Viisautta
• Sotaa
• Taidekäsityötä

Lyyransoittaja käytti biologista asetta

Tavallisille kreikkalaisille Apollon – ennustamisen, musiikin ja parantamisen jumala – liittyi erityisesti Delfoin kaupunkiin, sillä hänen kerrottiin voittaneen siellä Python-lohikäärmeen.

Delfoissa kreikkalaiset saivat esittää kysymyksiä oraakkelille eli papitar Pythialle, joka välitti transsissa Apollonin vastaukset kysyjille. Suositun Apollonin kunniaksi järjestettiin joka neljäs vuosi Python kisat, jotka tunnettiin varsinkin hevoskilpailuistaan.

Apollon kuvattiin metsästysjousen kanssa, jolla hän saattoi ampua sairastuttavia nuolia. Lisäksi hänellä oli lyyra, jonka Hermes-jumala oli tehnyt kilpikonnan kilvestä.

Ilias-runoelman mukaan Apollon raivostui Troijan sodassa, kun kuningas Agamemnon vangitsi erään Apollonin papin tyttären. Apollon ampui vihoissaan kreikkalaissotilaita kohti nuolisateen, joka sairastutti heidät ruttoon, eikä lopettanut ampumista ennen kuin Agamemnon antoi tytön palata isänsä luo.

Kreikkalaisten Apollon tunnetaan lähes samalla nimellä Apollo roomalaisessa mytologiassa.

Apollon oli kreikkalainen jumala, joka hallitsi

• Aurinkoa ja valoa
• Ennustamista
• Musiikkia ja runoutta
• Parantamista ja sairauksia

Luonnon suojelija vaati ihmisuhrin

Metsästyksen jumalatar Artemis lienee peräisin ajalta ennen kuin kreikkalaisista tuli pääosin viljelijöitä. Maanviljely yleistyi vuoden 600 eaa. jälkeen ja metsästyksestä tuli yläluokan harrastus, mutta Artemista ei silti unohdettu.

Efesoksessa nykyisessä Turkissa oli Artemiin temppeli, joka oli yksi maailman seitsemästä ihmeestä. Siellä oli kuuluisa kullasta ja norsunluusta valmistettu Artemiin patsas.

Artemis tunnettiin koskemattomana. Myytin mukaan metsästäjä Aktaion jäi eräänä päivänä katselemaan, kun Artemis kylpi alasti lähteessä, ja jumalatar rankaisi röyhkimystä muuttamalla tämän hirveksi, jonka tämän omat metsästyskoirat sitten raatelivat hengiltä.

Kaksoisveljensä Apollonin tavoin Artemiillakin oli jousi ja huomattavia voimia, joita käyttää vastustajiaan kohtaan. Iliaan mukaan kuningas Agamemnon tappoi yhden Artemiin hirvistä, jolloin Artemis pysäytti tuulen estääkseen Agamemnonin laivastoa pääsemästä Troijaan. Hän vapautti tuulen vasta kun Agamemnon oli uhrannut tyttärensä Ifigeneian.

Roomalaisen mytologian Diana vastaa kreikkalaisten Artemista.

Artemis oli kreikkalainen jumalatar, joka hallitsi

• Metsästystä
• Villieläimiä
• Siveyttä

Ilkeä sodan jumala synnytti pahaa verta

Kun kaupunkivaltiot ajautuivat aseellisen konfliktin partaalle, kreikkalaiset uskoivat sen olevan sodan jumala Areksen syytä. Ares oli riidankylväjä, joka nautti ruokkiessaan epäluottamusta. Siksi muut jumalatkaan eivät pitäneet hänestä, ja hän pysytteli mielellään ennemmin Traakiassa kuin Olympoksella, missä hän jäi vanhempiensa Heran ja Zeuksen varjoon.

Ares kuvattiin usein jalkaväen sotilaana, mutta joidenkin tarujen mukaan hän kulki tulta syöksevien orien vetämissä vaunuissa. Hän oli naimaton, mutta hänellä oli kaksi lasta rakkauden jumalattaren Afroditen kanssa: Phobos (”kauhu”) ja Deimos (”pelko”).

Kreikka kärsi pitkään lukuisista sodista, niin ulkoisista persialaisia vastaan kuin sisäisistä kreikkalaisten kaupunkivaltioiden kesken. Silti harva kutsui Aresta suojakseen vihollista vastaan, sillä häntä pidettiin ensisijaisesti sodan tuhoisien puolien, kuten vihan ja verenhimon, jumalana.

Monet kääntyivät ennemmin sodan strategian hallitsevan Athenen puoleen.

Ares vastaa roomalaisten Mars-jumalaa.

Ares oli kreikkalainen jumala, joka hallitsi

• Sotaa
• Rohkeutta

Rujo seppä varusti jumalat

Kreikan seppäjumala Hefaistoksella oli lihaksikas yläruumis mutta rujot kampurajalat. Hänen isänsä Zeuksen kerrotaan paiskanneen hänet Olympokselta Egeanmeressä sijaitsevaan Lemnoksen saareen pettyneenä epämuodostuneeseen poikaansa, ja toisen tarun mukaan hänen äitinsä Hera yritti hukuttaa hänet.

Rujo Hefaistos nai kuitenkin kauniin Afroditen, josta hän oli jatkuvasti mustasukkainen.

Ulkonäkönsä puutteet Hefaistos korvasi käsityötaidoillaan, ja hän takoi esimerkiksi paljon jumalten taikavarusteita, kuten Afroditen rakkausvyön, Hermeksen siivekkäät sandaalit ja Zeuksen salamat. Hefaistos oli tärkeä jumala Kreikan lukuisille sepille, jotka valmistivat pajoissaan pronssista miekkoja, kirveitä ja auroja.

Vaikka Hefaistos ei ollut jumalista suosituin, hyvin säilynyt Hefaisteion-temppeli vuodelta 449 eaa. kertoo, että kreikkalaiset kunnioittivat seppien jumalaa. Se sijaitsee kukkulalla Ateenan torin luoteispuolella, ja antiikin aikaan siellä oli Hefaistoksen pronssipatsas.

Kreikkalaisen mytologian Hefaistos vastaa roomalaisilla Vulkanusta.

Hefaistos oli kreikkalainen jumala, joka hallitsi

• Tulta
• Seppiä
• Tulivuoria

Iloluontoinen jumalatar sytytti sotia

Rakkauden ja kauneuden jumalattaren Afroditen syntymä oli outo tapaus: hänen kerrottiin ilmestyneen maailmaan Kyproksen rannikolla, kun kastroidun titaani Uranoksen siitin yhtyi meren vaahdon kanssa.

Afrodite oli niin kaunis, että Zeus pelkäsi muiden jumalien tappelevan hänestä. Siksi Zeus naitti hänet rammalle Hefaistokselle, jota kukaan ei kadehtinut. Naiivi aviomies takoi vaimolleen maagisen rakkausyvön, jonka ansiosta tällä oli suhteita sekä kuolevaisten miesten että muiden kreikkalaisten jumalien, kuten Areksen ja Hermeksen kanssa.

Afroditen kauneus uhkasi jättää varjoonsa Heran ja Athenen. Iliaan mukaan jumalattaret pyysivät Troijan prinssiä Parista ojentamaan yhdelle heistä omenan, jossa luki ”kauneimmalle”. Hän antoi sen Afroditelle, ja niin tästä tuli Troijan sodaksi kärjistyneen kiistan keskushahmo.

Afrodite herätti kuumotusta, mistä kertoo myös se, että ajanlaskumme alun tienoilla kirjoittaneen roomalaisen historioitsijan Strabonin mukaan Afroditen temppelissä Korintissa toimi yli tuhat prostituoitua.

Roomalaisten Venus vastaa kreikkalaisen mytologian Afroditea.

Afrodite oli kreikkalainen jumalatar, joka hallitsi

• Rakkautta
• Halua ja seksiä

Rajoja ylittänyt rosvo keksi lyyran

Jumalten viestinviejä Hermes oli kreikkalainen teiden, rajojen ja siirtymisen jumala, joka suojeli matkalaisia, urheilijoita – ja varkaita. Tarut kertovat, että hän hankki jo lapsena huonon maineen varastamalla Apollonin lehmät.

Kun Apollon halusi karjansa takaisin, viekas lapsijumala alkoi soittaa uutta keksintöään, kilpikonnan kilvestä tekemäänsä lyyraa. Sävelet soivat niin kauniisti, että Apollon hyväksyi lyyran maksuksi varastetusta karjasta ja vieläpä antoi Hermekselle paimensauvan, josta tuli tämän tunnusmerkki.

Matkahattu päässään ja siivekkäissä sandaaleissaan Hermes kulki kaikkialla sauvoineen, jonka ympäri oli kietoutunut kaksi käärmettä. Hän oli ainoa, joka pystyi ylittämään elävien ja kuolleiden maailman rajan, ja siksi hän olikin psykhopompos, joka kuljetti kuolleiden sielut manalaan.

Tästä tärkeästä roolista huolimatta kreikkalaiset uhrasivat harvoin Hermekselle. Toisaalta kaikilla urheilupaikoilla oli hermejä eli Hermeksen patsaita innoittamassa urheilijoita ylittämään omat rajansa.

Roomalaisilla Hermestä vastasi Merkurius.

Hermes oli kreikkalainen jumala, joka hallitsi

• Kauppiaita
• Varkaita
• Matkustavaisia

Kaikki välttelivät kuoleman jumalaa

Kreikkalaisten kuoleman jumala Haades oli Zeuksen ja Poseidonin veli. Maailmojen jaossa Zeus sai taivaan, Poseidon meren ja Haades manalan, joka tunnettiin myös nimellä Haades.

Toisin kuin veljensä, Haades ei saanut paikkaa Olympoksella, ja se katkeroitti hänet. Jumalten väliset jännitteet pahenivat, kun Haades kaappasi jumalatar Persefonen.

Kreikkalaiset pelkäsivät kauheaa Haadesta niin paljon, etteivät he uskaltaneet lausua hänen nimeään. He jopa käänsivät katseensa pois Haadeksen kuvista tuodessaan hänelle uhrilahjoja, mielellään mustaturkkisia eläimiä.

Kreikkalaiset uskoivat kuolleiden sielujen joutuvan tuomiolle tuonpuoleisessa. Erityisen pahat päätyivät ikuisesti kidutettavaksi Tartarokseen, erityisen hyvät taas pääsivät Elysionin onnelaan, ja suurin osa päätyi tylsille kukkaniityille.

Matkalla manalaan vainajien tuli kulkea Styksvirran yli. Siksi kreikkalaisille pantiin usein hautajaisissa oboli-kolikko suuhun, jotta heillä olisi millä maksaa Styksin lautturille Kharonille.