Nyky-Kazakstan syntyi Neuvostoliiton raunioista vuonna 1991. Maan itsenäistyttyä kazakit saivat hallintaansa alueensa, jotka olivat olleet vuosisatoja venäläisten tai neuvostoliittolaisten hallinnassa. Neuvostoliitto muun muassa testasi Kazakstanissa ydinaseita ja varastoi sinne kemiallisia jätteitä.
Kazakit ovat taistelleet itsenäisyydestä vuosisatoja.
Kazakkeja on alistettu vuosisatoja
1700-luvulta alkaen ensin Venäjän keisari ja sitten kommunistihallinto ovat yrittäneet alistaa paimentolaiselämää viettäneet ja kapinoivat kazakit.
1500-luku
Kazakkien paimentolaisheimot yhdistivät voimansa. Seuraavina vuosisatoina ne joutuivat taistelemaan toistuvasti venäläisiä ja kiinalaisia vastaan, jotka pyrkivät laajentamaan alueitaan.
1700-luku
Useat heimot solmivat Venäjän hallitsijoiden kanssa löyhiä liittoja, ja Venäjän vaikutusvalta kazakkien keskuudessa kasvoi.
1820-luku
Keisari otti kazakkien mailla käyttöön Venäjän hallinnon, lainsäädännön ja verotuksen. Osa kazakeista muutti Kiinaan, osa taas suhtautui venäläistämiseen myönteisesti.
1868
Kazakkien maat liitettiin lopullisesti Venäjän keisarikuntaan, ja alueelle muutti suuria määriä venäläisiä viljelemään maata.
1917
Kazakit irtautuivat hajoavasta Venäjän keisarikunnasta ja perustivat itsenäisen valtion. Jo vuonna 1920 kazakit joutuivat bolsevikkien valtaan ja Neuvostoliiton hallintaan.
1930-luku
Neuvostohallinto pakotti paimentolaiset asettumaan viljelemään maata kollektiiveissa. Jopa 40 prosenttia kazakkiväestöstä kuoli nälkään tai taisteluissa esivallan kanssa.
1991
Neuvostoliitto hajosi, ja Kazakstanin tuore presidentti Nursultan Nazarbajev julisti joulukuussa 1991 maansa itsenäiseksi.
Kazakstanilaisten riemu itsenäistymisestä jäi kuitenkin lyhyeksi. Presidentiksi valittiin Nursultan Nazarbajev vaaleissa, joissa hän sai 95 prosenttia äänistä ja joissa hän oli ainoa ehdokas – eikä Nazarbajev luopunut sen jälkeen asemastaan kolmeen vuosikymmeneen.
Presidentti määrää kaikesta
Nazarbajevin kaudella maata hallittiin autoritaarisesti, sanan- ja lehdistönvapautta rajoitettiin ja kaikki poliittinen vastarinta tukahdutettiin. Presidentti kahmi itselleen lisää valtaa niin, että hän pystyi esimerkiksi hajottamaan parlamentin tai kumoamaan lakimuutokset. Lisäksi presidentti kykeni nimittämään ja erottamaan hallituksen, ja hänellä oli myös valta puuttua oikeusjuttuihin.
Kun Nazarbajev lopulta erosi vuonna 2019, hän valitsi itse seuraajansa. Myös seuraaja on voittanut kaikki vaalit, joiden rehellisyyttä kansainväliset tarkkailijat ovat arvostelleet.
Kazakstanin suhteet Venäjään ovat tiiviit, ja Venäjä on lähettänyt maahan joukkoja hillitsemään levottomuuksia.
Kazakstanilla on paljon öljy- ja kaasuvaroja. Valtaosa väestöstä ei pääse nauttimaan rikkauksista, jotka päätyvät presidentin lähipiirille.
Polttoaineiden hintojen nopean kaksinkertaistumisen vuoksi maassa puhkesi vuoden 2022 alussa mielenosoituksia sosiaalisen ja taloudellisen epätasa-arvon vastustamiseksi. Presidentti tuomitsi mielenosoittajat terroristeiksi, jotka haluavat horjuttaa maan vakautta.
