Kremlin.ru
Nazarbajev, Putin

Milloin Kazakstan syntyi?

Kazakstan irtautui Neuvostoliitosta vuonna 1991. Maan tulevaisuus ja taloustilanne näyttivät lupaavalta, kunnes presidentiksi valittiin Nursultan Nazarbajev.

Nyky-Kazakstan syntyi Neuvostoliiton raunioista vuonna 1991. Maan itsenäistyttyä kazakit saivat hallintaansa alueensa, jotka olivat olleet vuosisatoja venäläisten tai neuvostoliittolaisten hallinnassa. Neuvostoliitto muun muassa testasi Kazakstanissa ydinaseita ja varastoi sinne kemiallisia jätteitä.

Kazakit

Kazakit ovat taistelleet itsenäisyydestä vuosisatoja.

© Creative Commons

Kazakkeja on alistettu vuosisatoja

1700-luvulta alkaen ensin Venäjän keisari ja sitten kommunistihallinto ovat yrittäneet alistaa paimentolaiselämää viettäneet ja kapinoivat kazakit.

Kazakstanilaisten riemu itsenäistymisestä jäi kuitenkin lyhyeksi. Presidentiksi valittiin Nursultan Nazarbajev vaaleissa, joissa hän sai 95 prosenttia äänistä ja joissa hän oli ainoa ehdokas – eikä Nazarbajev luopunut sen jälkeen asemastaan kolmeen vuosikymmeneen.

Presidentti määrää kaikesta

Nazarbajevin kaudella maata hallittiin autoritaarisesti, sanan- ja lehdistönvapautta rajoitettiin ja kaikki poliittinen vastarinta tukahdutettiin. Presidentti kahmi itselleen lisää valtaa niin, että hän pystyi esimerkiksi hajottamaan parlamentin tai kumoamaan lakimuutokset. Lisäksi presidentti kykeni nimittämään ja erottamaan hallituksen, ja hänellä oli myös valta puuttua oikeusjuttuihin.

Kun Nazarbajev lopulta erosi vuonna 2019, hän valitsi itse seuraajansa. Myös seuraaja on voittanut kaikki vaalit, joiden rehellisyyttä kansainväliset tarkkailijat ovat arvostelleet.

Nazarbajev, Putin

Kazakstanin suhteet Venäjään ovat tiiviit, ja Venäjä on lähettänyt maahan joukkoja hillitsemään levottomuuksia.

© Kremlin.ru

Kazakstanilla on paljon öljy- ja kaasuvaroja. Valtaosa väestöstä ei pääse nauttimaan rikkauksista, jotka päätyvät presidentin lähipiirille.

Polttoaineiden hintojen nopean kaksinkertaistumisen vuoksi maassa puhkesi vuoden 2022 alussa mielenosoituksia sosiaalisen ja taloudellisen epätasa-arvon vastustamiseksi. Presidentti tuomitsi mielenosoittajat terroristeiksi, jotka haluavat horjuttaa maan vakautta.