Nyky-Kazakstan syntyi Neuvostoliiton raunioista vuonna 1991. Maan itsenäistyttyä kazakit saivat hallintaansa alueensa, jotka olivat olleet vuosisatoja venäläisten tai neuvostoliittolaisten hallinnassa. Neuvostoliitto muun muassa testasi Kazakstanissa ydinaseita ja varastoi sinne kemiallisia jätteitä.
Kazakstanilaisten riemu itsenäistymisestä jäi kuitenkin lyhyeksi. Presidentiksi valittiin Nursultan Nazarbajev vaaleissa, joissa hän sai 95 prosenttia äänistä ja joissa hän oli ainoa ehdokas – eikä Nazarbajev luopunut sen jälkeen asemastaan kolmeen vuosikymmeneen.
Presidentti määrää kaikesta
Nazarbajevin kaudella maata hallittiin autoritaarisesti, sanan- ja lehdistönvapautta rajoitettiin ja kaikki poliittinen vastarinta tukahdutettiin. Presidentti kahmi itselleen lisää valtaa niin, että hän pystyi esimerkiksi hajottamaan parlamentin tai kumoamaan lakimuutokset. Lisäksi presidentti kykeni nimittämään ja erottamaan hallituksen, ja hänellä oli myös valta puuttua oikeusjuttuihin.
Kun Nazarbajev lopulta erosi vuonna 2019, hän valitsi itse seuraajansa. Myös seuraaja on voittanut kaikki vaalit, joiden rehellisyyttä kansainväliset tarkkailijat ovat arvostelleet.
Kazakstanilla on paljon öljy- ja kaasuvaroja. Valtaosa väestöstä ei pääse nauttimaan rikkauksista, jotka päätyvät presidentin lähipiirille.
Polttoaineiden hintojen nopean kaksinkertaistumisen vuoksi maassa puhkesi vuoden 2022 alussa mielenosoituksia sosiaalisen ja taloudellisen epätasa-arvon vastustamiseksi. Presidentti tuomitsi mielenosoittajat terroristeiksi, jotka haluavat horjuttaa maan vakautta.