Diplomatia ei ole millään muotoa uusi keksintö. Jo antiikin aikana kuninkaat käyttivät lähettiläitä, jotka kävivät heidän puolestaan neuvotteluja. Yksi vanhimmista arkeologisista todisteista diplomatiayhteyksistä ovat Amarnan kirjeet eli kokoelma savitauluja 1300-luvulta eaa.
Taulut sisältävät noin 300 kirjettä Egyptin faraoiden Akhenatenin ja Amenofis III:n virkamiehiltä ja faraoiden vasallikuninkailta Lähi-idässä. Niiden joukossa on 58 kirjettä Bybloksen kuninkaalta Rib-Haddalta nyky-Libanonin alueelta. Kuningas yritti kirjeissään sinnikkäästi taivutella Akhenatenia lähettämään sotilaita, jotka auttaisivat häntä puolustautumaan naapurivaltioita vastaan.
Egyptin diplomaatit ikuistivat ensimmäisen tunnetun rauhansopimuksen savitauluun noin 3 300 vuotta sitten.
Egyptiläiset neuvottelivat ensimmäisen rauhansopimuksen
Toisessa kirjeessä kuningas Tushratta nyky-Syyrian alueelta yritti naittaa tyttärensä Akhenatenille. Ratkaiseva ehto koski faraon antamaa vastalahjaa.
”Lähettäköön veljeni minulle paljon kultaa. Veljeni maassa kultaa on kuin tomua. Älköön veljeni aiheuttako minulle puutetta”, Tushratta kirjoittaa.
Egyptiläisten diplomaattien tähtihetki koitti sata vuotta myöhemmin, kun he neuvottelivat maailman ensimmäisen tunnetun rauhansopimuksen. Se tapahtui heettiläisiä vastaan käydyn suuren taistelun jälkeen vuonna 1274 eaa.
Sopimuksessa osapuolet lupasivat, että he luopuisivat kaikista vihollisuuksista ja auttaisivat toisiaan muita vihollisia vastaan. Sopimuksen rikkova hallitsija saisi rangaistuksen jumalilta, jotka ”tuhoaisivat hänen talonsa, maansa ja alamaisensa”.