Työläisten juhlan juuret ovat Yhdysvalloissa
1886: 1. toukokuuta Yhdysvalloissa järjestettiin mielenosoituksia, joissa vaadittiin kahdeksantuntista työpäivää.
Mielenosoittajien ja poliisien välisissä yhteenotoissa kuoli ainakin 10 työläistä.
Lehtisissä työläisiä kehotettiin "aseistautumaan ja saapumaan paikalle suurilukuisina".
Kuohunta jatkui, ja kolme päivää myöhemmin neljä siviiliä ja yhdeksän virkavallan edustajaa kuoli kahakoissa Chicagossa.
Mielenosoitusten aikana poliisien joukossa räjähti pommi. Levottomuuksissa kuoli yhteensä seitsemän poliisia.
Poliisi suoritti joukkopidätyksiä, ja seitsemän ihmistä sai syytteen anarkismista ja valtion vastustamisesta.
Tuomiona oli kuolema hirttämällä.
Kuvat seitsemästä miehestä, jotka tuomittiin kuolemaan osallisuudestaan mellakoihin.
Uhreja muistettiin 1. toukokuuta
Vuonna 1889 työläisten toinen internationaali päätti, että mielenosoitusten uhreja muistettaisiin maailmanlaajuisesti 1.5.1890.
Siitä lähtien päivä vakiintui työläisten kansainväliseksi juhlapäiväksi.