Transparency International -järjestö on julkaissut vuodesta 1995 lähtien joka vuosi luettelon maailman vähiten korruptoituneista maista – ja Pohjoismaat ovat aina olleet kärkipäässä 180 maan joukossa.
Uusimmalla listalla, joka julkaistiin tammikuussa 2023, Tanska on ensimmäisellä ja Suomi toisella sijalla. Myös Norja ja Ruotsi ovat viiden parhaan joukossa. Pohjoismaiden hyville sijoituksille on syynsä.
Viranomaisten valvonta
Ensinnäkin Pohjoismaat tunnetaan julkishallinnon avoimuudesta ja läpinäkyvyydestä.
Se tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kansalaisilla on mahdollisuus ja oikeus saada hallinnon päätöksistä julkista tietoa, kuten hallinnon tuottamia asiakirjoja, vain pyytämällä ja ilman viivytyksiä.
Suomi on toisella sijalla maailman vähiten korruptoituneiden maiden listalla.
Viranomaisilla on myös velvollisuus rekisteröidä ja tallentaa tapausten käsittelyyn liittyvät yhteydenotot, jotta kansalaiset saavat käsityksen sisäisistä päätöksentekoprosesseista.
Tämä oikeus on taattu erilaisissa julkisuutta koskevissa laeissa, ja se takaa vallanpitäjien toimien läpinäkyvyyden ja valvonnan.
Lehdistö on vallan vahtikoira
Lisäksi Pohjoismaissa on vahva vapaan ja riippumattoman, viranomaisia ja poliitikkoja kriittisesti valvovan lehdistön perinne.
Useissa tieteellisissä tutkimuksissa on dokumentoitu suuren lehdistönvapauden ja alhaisen korruption välinen yhteys. Maailman ensimmäinen merkittävä painovapauslaki hyväksyttiin vuonna 1766 Ruotsissa ja Suomessa – pitkälti suomalaisen Anders Chydeniuksen ansiosta. Laki poisti sensuurin ja sääti hallinnon ja oikeuden päätökset julkisiksi.