Alkuvuodesta 2023 sadattuhannet israelilaiset kerääntyivät suurkaupunkien kaduille osoittamaan mieltään pääministeri Benjamin Netanjahua vastaan.
Protestien syynä oli kiistelty uudistus, joka kasvattaisi poliitikkojen valtaa suhteessa oikeuslaitokseen. Asiantuntijoiden mukaan uudistus heikentää demokratiaa.
Israelin myrskyisä suhde demokratiaan alkoi vuonna 1948, jolloin maa perustettiin demokraattiseksi juutalaisvaltioksi. Itsenäisyyden alkuaikoina tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden demokraattiset periaatteet kukoistivat, ja uudet lait turvasivat kansalaisten oikeudet.
Kehitys päättyi kuitenkin äkkiä vuonna 1995, kun juutalainen ääriliike ampui pääministeri Jitzhak Rabinin. Murha tuhosi rauhanprosessin palestiinalaisten kanssa, ja sitä seurannut konflikti johti nationalismin ja uskonnollisten ääriliikkeiden nousuun.
Alkuvuodesta 2023 tuhannet israelilaiset kerääntyivät päivittäin kaupunkien kaduille osoittamaan mieltään.
Rabinin murha jakoi Israelin
Oikeistokonservatiivi Benjamin Netanjahun valinta pääministeriksi vuonna 1996 pahensi kahtiajakoa, jossa toisella puolella ovat ääriuskonnolliset ja kansallismieliset ja toisella puolella demokratian kannattajat.
Netanjahu hyväksyi useita lakeja, jotka vahvistivat Israelin identiteettiä juutalaisvaltiona demokraattisten arvojen kustannuksella muun muassa kaventamalla arabiväestön oikeuksia.
Marraskuussa 2022 Netanjahu nousi taas valtaan ja liittoutui siihen asti liian radikaaleina pidettyjen äärioikeistolaisten poliitikkojen kanssa.
Nyt keskeisiin poliittisiin tehtäviin nousseet äärioikeistolaiset haaveilevat vain juutalaisille tarkoitetusta autoritaarisesta valtiosta. Ensimmäinen askel on kontrolloida tuomioistuimia, jotka ovat tähän asti estäneet muun muassa uusien juutalaissiirtokuntien perustamisen palestiinalaisalueille.