Kun Saksan liittotasavalta eli Länsi-Saksa syntyi vuonna 1949, maalle haluttiin väliaikainen pääkaupunki, ja pieni ja mitätön Bonn sopi siihen hyvin.
Muina vaihtoehtoina harkittiin Frankfurt am Mainia, Kasselia ja Stuttgartia. Kassel oli liian lähellä Neuvostoliiton miehitysaluetta (DDR), ja Stuttgart kärsi talousvaikeuksista.
Frankfurt sen sijaan oli saksalaisille historiallisesti keskeinen paikka, ja siellä oli esimerkiksi uuden parlamentin käyttöön sopivia tyhjiä rakennuksia.
Frankfurt kuitenkin sivuutettiin juuri hyvien puoliensa vuoksi, sillä länsisaksalaiset poliitikot toivoivat Saksojen pian yhdistyvän ja Berliinistä tulevan jälleen koko maan pääkaupunki, ja he pelkäsivät, ettei Frankfurt silloin enää luopuisikaan väliaikaiseksi tarkoitetusta pääkaupungin asemastaan.