Kesällä 1967 San Franciscoon saapui kymmeniätuhansia nuoria, ja kaupunki täyttyi pian musiikista, huumeista ja vapaasta rakkaudesta. Ajanjakso sai sittemmin nimen summer of love eli rakkauden kesä.
Historiaan jääneen kauden takana oli hippiliike, joka oli 1960-luvulla alkanut vetää puoleensa yhä useampia yhdysvaltalaisnuoria. Liike edusti vastakulttuuria, joka halusi rikkoa yhteiskunnan konservatiivisia normeja ja edistää yhteisöllisyyttä, seksuaalista vapautta, ympäristötietoisuutta ja psykedeelisten huumeiden vapaata käyttöä.
Hipit uskoivat voivansa muuttaa maailmaa rakkaudella.
Kaupunki täyttyi nuorista
Rakkauden kesän siemenet oli kylvetty jo tammikuussa 1967, kun hipit kokoontuivat San Franciscoon protestoimaan LSD:n käytön kieltämistä vastaan. Jopa 30 000 nuorta saapui kuulemaan puheita, runoja ja musiikkia – ja käyttämään LSD:tä. Kokoontuminen sai laajasti julkisuutta, ja se innosti tuhansia nuoria eri puolilta Yhdysvaltoja saapumaan San Franciscoon kokeilemaan huumeita ja seksiä yhteiskunnan normeista vapautuneina.
Kesän aikana yhteishenki alkoi kuitenkin rakoilla, ja kadut täyttyivät nälkäisistä ja kodittomista hipeistä. Rikollisuus kasvoi rajusti. Loppukesästä monet lähtivätkin kaupungista, ja jäljelle jääneet järjestivät rituaalihautajaiset osoittaakseen rakkauden kesän päättyneen.