Mikä oli Etelämeren kupla?

Miksi ylikuumenneita osakemarkkinoita kutsutaan ”talouskuplaksi”?

Talouskuplista alettiin puhua Britannian osakemarkkinoiden romahdettua vuonna 1720. South Sea Companyn osakkeen arvo nousi huimasti ja romahti pian lähes lähtötasolle.

Termi ”talouskupla” syntyi ­Britanniassa, jossa sillä ­viitattiin 1700-luvun alussa ­yliarvostettuja osakkeita ­kaupanneeseen osakeyh­tiöön. Yhtiö lupasi osakkeen­omistajille tähtitieteellisiä tuottoja, kunnes huijaus paljastui ja niin sanottu Etelämeren kupla puhkesi vuonna 1720.

Britannian talousministeri John Aislabie perusti vuonna 1711 South Sea Company -nimisen osakeyhtiön ratkaisuksi sotien köyhdyttämän Britannian velkaongelmaan. Rahan sijasta velkojat saivat Britannian ­Etelä-Amerikan kauppaa yksinoikeudella ­hallitsevan yhtiön osakkeita.

Kevääseen 1720 mennessä South Sea Companyn osakkeen arvo oli noussut sadasta punnasta tuhanteen puntaan. Osakkaat alkoivat myydä osakkeitaan suurella voitolla, jolloin osakkeen kurssi laski ­roimasti ja osakemarkkinat joutuivat kaaokseen. Syyskuussa 1720 South Sea Companyn osake oli enää 150 punnan arvoinen, ja monet osakkeenomistajat menivät vararikkoon.

Syy Etelämeren talous­kuplasta vieritettiin Aislabien harteille, ja hän sai vankeustuomion. Pääministeri James Stanhope sai skandaalin ­aiheuttaman häpeän vuoksi sairauskoh­tauksen ja kuoli.

Valtio otti yhtiön ohjaukseensa ja maksoi sen kautta velkaansa vuoteen 1850 asti.