Talouskuplasta puhutaan silloin, kun jonkin tuotteen arvo kasvaa keinottelun seurauksena niin korkeaksi, ettei se ole enää missään suhteessa tuotteen reaaliarvoon.
Ensimmäisenä talouskuplana voidaan pitää Hollannin 1630-luvulla villinnyttä tulppaanihuumaa.
Tulppaanien tuonti Eurooppaan alkoi 1550-luvulla, ja niistä tuli pian rikkaiden statussymboleja.
Kasvitieteilijätkin hullaantuivat uudesta kukasta ja alkoivat jalostaa siitä yhä uusia värikkäitä lajikkeita.
Hollannin talous kasvoi 1600-luvun alkupuolella vauhdilla, ja sen ansiosta myös vaurastunut keskiluokka pystyi ostamaan tulppaaneja, joiden hinta alkoi nousta.
Tulppaanien kasvatus alkoi 900-luvulla Persiassa.
Tulppaani tuli Eurooppaan vuonna 1554, kun Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan suurlähettiläs lähetti kukkasipulilajitelman Istanbulista Wieniin.
Tulppaani levisi Euroopassa nopeasti, ja Hollantiin se saapui 1590-luvulla.
Kasvitieteilijä Carolus Clusius alkoi jalostaa tulppaaneja, ja niiden suosio alkoi kasvaa.
Talouskuplaksi tulppaanimania kuitenkin paisui vasta, kun kauppiaat alkoivat keinotella myös tulppaanien sipuleilla.
Nyt kauppaa käytiin myös kukilla, joita ei ollut vielä edes olemassa. Himoituimpien tulppaanilajikkeiden kukkasipulit saattoivat maksaa jopa talon hinnan verran.
Vuonna 1637 lähes koko Hollanti keinotteli tulppaaneilla, kun kupla puhkesi.
Tulppaanien hinnat olivat nousseet niin korkeiksi, ettei kenelläkään enää ollut varaa niihin, ja kun suursijoittajat alkoivat myydä osuuksiaan, markkinat romahtivat.
Seurauksena oli lama, ja hallituksen oli nimitettävä komissio pelastamaan sijoittajat ja maan talous.
Osakkeen hinta nousi puolessa vuodessa 125:sta tuhanteen puntaan.
Pörssiromahdus puhkaisi kuplan
Talouden romahtamista kutsuttiin ensimmäisen kerran ”kuplaksi” niin sanotun Etelämeren kuplan yhteydessä vuonna 1720.
Kupla syntyi, kun britit alkoivat joukolla ostaa Etelä-Amerikan kauppaa monopolilla hallinneen Etelämeren kauppakomppanian osakkeita.
Osakkeen hinta nousi nopeasti pilviin ja romahti yhtä nopeasti, kun suuri joukko ihmisiä alkoi myydä osakkeitaan samaan aikaan.
Yksi suuria summia menettäneistä keinottelijoista oli tiedemies Isaac Newton.
