Talouskuplasta puhutaan silloin, kun jonkin tuotteen arvo kasvaa keinottelun seurauksena niin korkeaksi, ettei se ole enää missään suhteessa tuotteen reaaliarvoon.
Ensimmäisenä talouskuplana voidaan pitää Hollannin 1630-luvulla villinnyttä tulppaanihuumaa.
Tulppaanien tuonti Eurooppaan alkoi 1550-luvulla, ja niistä tuli pian rikkaiden statussymboleja.
Kasvitieteilijätkin hullaantuivat uudesta kukasta ja alkoivat jalostaa siitä yhä uusia värikkäitä lajikkeita.
Hollannin talous kasvoi 1600-luvun alkupuolella vauhdilla, ja sen ansiosta myös vaurastunut keskiluokka pystyi ostamaan tulppaaneja, joiden hinta alkoi nousta.
Talouskuplaksi tulppaanimania kuitenkin paisui vasta, kun kauppiaat alkoivat keinotella myös tulppaanien sipuleilla.
Nyt kauppaa käytiin myös kukilla, joita ei ollut vielä edes olemassa. Himoituimpien tulppaanilajikkeiden kukkasipulit saattoivat maksaa jopa talon hinnan verran.
Vuonna 1637 lähes koko Hollanti keinotteli tulppaaneilla, kun kupla puhkesi.
Tulppaanien hinnat olivat nousseet niin korkeiksi, ettei kenelläkään enää ollut varaa niihin, ja kun suursijoittajat alkoivat myydä osuuksiaan, markkinat romahtivat.
Seurauksena oli lama, ja hallituksen oli nimitettävä komissio pelastamaan sijoittajat ja maan talous.