Lukion historia Suomessa on suoraan yhteydessä yhteiskuntaan
Suomen koulutusjärjestelmä on tunnettu oikeastaan kaikkialla maailmassa. Se on todistettu kerta toisensa jälkeen olevan maailman paras järjestelmä.
Tämä kertoo siitä, että kyseessä on hyvinkin joustava ja innovatiivinen järjestelmä. Ilman joustavuutta, Suomen koulujärjestelmä ei olisi voinut pysyä mukana yhteiskunnan muuttuvissa vaatimuksissa. Tämä tietenkin vaikuttaa myös Suomen lukiokoulutukseen. Yhteiskunnalla ja Suomen historian suurilla tapahtumilla on ollut suora vaikutus Suomen Lukioihin ja niiden muotoutumiseen.
Ylioppilastodistuksen vaatimustaso kerää kritiikkiä
Suomessa Lukioiden ja niiden päättökokeiden suorittamisesta saaduista ylioppilastutkinnon saamisesta vastaa nykyään YTL eli ylioppilastutkintolautakunta. Se on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen ministeriö, joka vastaa tutkinnon johtamisesta ja järjestämisestä. Toisin sanoen YTL vaikuttaa myös suoraa lukioiden päättökokeisiin.
Ylioppilastutkinnon suorittaminen on yleisesti lukion suorittamisen päämäärä. Se on hyvin tärkeä tutkinto, vaikkakin sen arvo on hieman laskenut vuosien saatossa. Silti sillä on vieläkin erityinen asema.
Viimeisten vuosien aikana juuri nämä päättökokeet ovat saaneet paljon kritiikkiä. Jotkut kokeet ovat todettu aivan liian haastaviksi lukioikäisille opiskelijoille, jotka jo nyt käyttävät työkaluja kuten inspos.fi oppiakseen paremmin. Päättökokeista on tullut suhteessa haastavampia vuosien kuluessa, mikä on aiheuttanut kiistaa jo jonkin aikaa.
Lukiokoulutus on jopa Suomen itsenäisyyttä vanhempi
Päättökokeiden muuttaminen ei ole kuitenkaan kaikista yksinkertaisin asia. Tämä johtuu siitä, että lukion historia kattaa itse asiassa hyvin pitkälle Suomessa, eikä mitään vanhaa instituutio muuteta ihan noin vain.
Lukion tarkoitus alkujaan oli olla yleissivistävä koulutus, joka valmisteli opiskelijan yliopistoa varten. Se on saanut alkunsa jo 1800-luvun alussa, tehden siitä vanhemman kuin Suomen itsenäisyys. Koulutusta antoivat aluksi eri kaupunkien kymnaasit ja Turun triviaalikoulu.
Lukioilla oli heti alusta lähtien hyvin tärkeä asema. Tämä johtui siitä, että vuonna 1852 Keisarillisen Aleksanterin Yliopisto teki uudistuksen, jonka mukaan opiskelijoilta vaadittiin ylioppilastutkinto kouluun pääsemistä varten. Tämä tutkinto voitiin hankkia pelkästään kymnaasien eli alkuperäisten lukioiden kautta.
Vuonna 1872 lukiokoulutus otti askeleen lähemmäksi sitä muotoa, minkälainen se on nykyään. Tällöin kehitettiin lyseot, jotka yhdistivät lukiokoulutuksen ja peruskoulutuksen.
Ratkaisu keskeytetyillä koulutuksille
Sotien aikana Suomessa kohdattiin uudenlainen ongelma. Kaikki lyseon aloittaneet opiskelijat eivät pystyneet suorittamaan opintoja kokonaan loppuun. Tämän takia koulutus päädyttiin jakamaan kahteen eri osaan, viisi vuotta kestävään keskikouluun ja kolmivuotiseen lukioon.
Tämä koulutuksen jakaminen on tietenkin käytössä vieläkin. Se on kuitenkin muuttunut monella eri tavalla vuosien saatossa. 1970-luvulla Suomessa siirryttiin peruskoulujärjestelmään, joka on käytössä vielä nykypäivänäkin. Tämän kautta opiskelijoille avattiin keski- ja kansakouluja ja monista lukioista tehtiin kunnallisia. Tällöin myös asetettiin vaatimus peruskoulun päättötodistuksesta lukioon pääsemiseen.
Nykyinen opiskelumuoto on luotu tuomaan joustavuutta
Nykypäivänä lukio on varsin joustava koulutus, vaikka sen tarkoitus on vieläkin samanlainen kuin 200 vuotta sitten. Opiskelijoilla on mahdollisuus vaikuttaa hyvin paljon ottamiinsa kursseihin. Tämä otettiin käyttöön vasta muutama kymmen vuosi takaperin, 1980-1990 -luvuilla. Sen lisäksi vuonna 1998 aloitettiin kaksoistutkinnon tarjoaminen opiskelijoille, jonka avulla opiskelijoilla oli entistä enemmän vaihtoehtoja.
Yhteiskunnan muutokset tulevat vaikuttamaan entisestään opiskeluihin
Jo lukioikäiset opiskelijat ottavat nykyään äänekkäästi kantaa omien etujensa puolesta. Opettajien ja muiden viranomaisten välinen kuilu opiskelijoiden kanssa kapenee koko ajan entisestään. Tästä syystä lukiolaiset vaativat myös helpommin erilaisia asioita.
Tämä nostaa kysymyksen tulevaisuudesta. Lukio-opiskelu on kokonaisuudessaan muuttunut huomattavasti vuosien saatossa joustaen yhteiskunnan vaatimuksiin. Tuleeko lukioista ja ylioppilastodistuksesta vastaava YTL joustamaan myös jatkossa opiskelijoiden vaatimusten mukaan? Vai ottaako organisaatio askeleen toiseen suuntaan, kiristäen opiskelijoiden koulutusta?
Tietenkään tähän kysymykseen ei ole suoraa vastausta, vaan se tullaan näkemään tulevaisuudessa. Lukiokoulutuksella tulee kuitenkin olemaan varmasti tärkeä paikka yhteiskunnassamme, mikä ei varmastikaan tule muuttumaan.