Kymmenen erikoista lemmikkiä
Elisabet I:llä oli marsu, ranskalaisella kenraalilla Lafayettella alligaattori Valkoisen talon kylpyammeessa ja Henrik III sai lahjaksi norsun. Lue kaikkiaan kymmenestä eksoottisesta lemmikistä.

Henrik III:n norsu Matthew Parisin kuvaamana. Ranskan kuninkaan Ludvig IX:n lahjoittama norsu kävi Englannin hoville kalliiksi muun muassa siksi, että sille syötettiin ensiluokkaista ruokaa ja juotettiin punaviiniä.
1. Kuoliko norsu alkoholimyrkytykseen?
Joulukuussa 1254 Englannin kuningas Henrik III antoi Kentin kreivikunnan sheriffille poikkeuksellisen tehtävän. Tämän piti varustaa laiva, jolla voitiin kuljettaa norsu Ranskan rannikolta Wissantista Calais'n läheltä Lontooseen. Lisäksi eläimelle piti rakentaa talli Toweriin.
Norsu oli lahja Ranskan kuninkaalta Ludvig IX:lta. Vuosina 1252–1253 Ludvig osallistui ristiretkeen, ja Egyptin emiiri lahjoitti norsun hänelle yhteistyön merkiksi, sillä molemmat valtiot kävivät sotaa Syyrian muslimeja vastaan. Lontooseen kuljetettu norsu oli luultavasti sama yksilö.
Kallis huvitus
Kirjallisissa lähteissä on säilynyt tarkat tiedot siitä, mitä norsun ylläpito maksoi. Esimerkiksi vuonna 1256 eläimen hoivaaminen kevensi valtion kassaa yli 24 punnalla, mikä oli enemmän kuin kului yhden ritarin pitämiseen kuninkaan palveluksessa. Hyvästä hoidosta huolimatta norsu kuoli 14. helmikuuta 1257.
Ilmasto oli liian kylmä
Norsun on väitetty kuolleen liikaan punaviiniin, mutta se ei luultavasti pidä paikkaansa. Todennäköisin kuolinsyy on se, että norsu ei selvinnyt Englannin synkistä ja kylmistä talvista.
2. Kirahvi katkaisi niskansa
Renessanssiajan Euroopassa jokaisella itseään kunnioittavalla ruhtinaalla oli oma eksoottisten eläinten kokoelmansa. Firenzen hallitsija Lorenzo de Medici löi kaikki muut laudalta vuonna 1486, kun hän liitti kokoelmaansa kirahvin. Se oli todistettavasti ensimmäinen kirahvi Euroopassa sitten antiikin aikojen.
Kirahvi ihastutti
Lorenzo de Medicin kirahvi herätti Firenzessä suurta huomiota. ”Ihmiset luulevat katselevansa tornia eivätkä eläintä”, runoilija Antonio Costanzo kirjoitti. Kirahvi vaelsi pitkin palatsialuetta ja herätti suurta hilpeyttä kurkistellessaan ensimmäisen kerroksen ikkunoista sisään.
… mutta sitten sen niska murtui
Lorenzo de Medici kärsi huonoista hermoista ja rauhoittui eläintensä parissa. Siksi hänelle olikin erittäin suuri järkytys, kun vähän aikaa Firenzeen saapumisen jälkeen kirahvin pää jäi kiinni sille rakennetun tallin kattorakenteisiin. Eläimen niska murtui ja se kuoli.
Lähtemätön vaikutus
Kun Medicin suku pitkään Lorenzon vuonna 1492 sattuneen kuoleman jälkeen pyysi kirjailija, arkkitehti ja kuvataiteilija Giorgio Vasaria maalaamaan taulun, joka kuvasi Lorenzon tärkeimpiä saavutuksia, kirahvi pääsi mukaan, vaikka sen oleskelu Firenzessä olikin jäänyt lyhyeksi.
3. Kuningattaren lemmikki aloitti marsuboomin
Englannin kuningattarella Elisabeth I:llä oli ilmeisesti lemmikkinään marsu.
Marsut ovat pieniä jyrsijöitä, jotka ovat peräisin Etelä-Amerikasta. Andeilla asuneet kansat kasvattivat niitä jo vuoden 5000 eaa. tienoilla ruoaksi. Varhaisimmat eurooppalaiskuvaukset marsuista ovat kuitenkin vasta vuodelta 1554. Tuohon aikoihin espanjalaiset ja englantilaiset kauppiaat toivat näitä eksoottisia eläimiä Eurooppaan.
Elisabet I hallitsi vuosina 1558–1603, ja hän oli erittäin suosittu. Hänen suosionsa oli varmasti yksi syy siihen, että Euroopan hoveissa marsujen kasvattamisesta tuli muodikasta.
4. Aiheuttiko norsu uskonpuhdistuksen?
Vuonna 1513 paavi Leo X sai epätavallisen lahjan. Portugalin kuningas Manuel I lähetti paaville nimittäin valkoisen norsun merkiksi uskollisuudestaan katolista kirkkoa kohtaan.
Paavin suosikkieläin kuoli
Roomassa Hanno-norsusta tuli nopeasti paavin suosikki. Hän rakennutti tälle oman tallin Pietarinkirkon ja paavin palatsin välille. Hanno osallistui usein myös uskonnollisiin kulkueisiin. Vain kolme vuotta Roomaan tulonsa jälkeen Hanno äkkiä sairastui ja kuoli alle seitsemänvuotiaana eli norsuksi hyvin nuorena.
Kapinointia tuhlaavaisuutta vastaan
Hannon kuolema oli vain yksi Leo X:tä kohdanneista vastoinkäymisistä. Vuonna 1517 Martti Luther julkisti teesinsä Wittenbergissä, mikä johti uskonpuhdistukseen. Samaan aikaan kapinoitiin myös katolisen kirkon tuhlaavaisuutta vastaan. Hanno oli hyvä esimerkki avokätisestä rahojenkäytöstä.