Ensimmäinen historiallinen kertomus Elisabet I:n valtakaudesta Englannissa on turhauttanut historioitsijoita vuosisatojen ajan.
Monet William Camdenin elämäkerrallisen teoksen Annals kohdat ovat lukukelvottomia, koska niiden päälle on joko kirjoitettu tai liimattu niin perusteellisesti ohuita paperiliuskoja, että niiden poistaminen tuhoaisi tekstin.
"Meillä on kymmenen nidettä käsin kirjoitettua käsikirjoitusta", sanoo kuraattori Julian Harrison British Librarysta. Näissä kymmenessä niteessä on "kirjaimellisesti satoja kohtia, jotka on peitetty".
Moderni valokuvaustekniikka paljasto lopulta, mitä sensuroiduille sivuille on kirjoitettu hallitsijasta, joka tunnettiin kansanomaisesti neitsytkuningattarena.
Kirjoittaja sensuroi itseään
Annals on määrittänyt historiankirjoituksen sävyn suurimmalle osalle Elisabet I:n hallituskaudesta, joka kesti vuodesta 1558 kuningattaren kuolemaan vuonna 1603. Teos julkaistiin neljässä kirjassa – kolme ensimmäistä vuonna 1615 ja viimeinen vuonna 1625.
Tutkijoiden mukaan luultavasti kirjailija itse, William Camden, päätti sensuroida ja muokata teosta, koska aiemmat painokset sisälsivät tietoja, jotka eivät miellyttäneet Elisabet I:n seuraajaa Jaakob I:tä.
Nyt kävi muun muassa ilmi, että Camdenin väite, jonka mukaan Elisabet oli pitkään suosinut skotlantilaista kuningasta Jaakobia seuraajakseen, oli myöhempi lisäys.
Camden päätti myös poistaa otteen, joka käsitteli mahdollista salamurhayritystä Elisabet I:tä vastaan vuonna 1598. Nimettömän salamurhaajan huhuttiin nimenneen juuri skotlantilaisen kuningas Jaakobin kuningatarta vastaan suunnatun salaliiton takapiruksi.
Väite osoittautui vääräksi, mutta Jaakob I ei luultavasti olisi halunnut sitä lainkaan mainittavan.
William Camden (oikealla) sensuroi itse Elisabet I:tä käsittelevän teoksensa miellyttääkseen kuningattaren seuraajaa Jaakob I:tä (vasemmalla).