Tyrannimaisen vaatelain piti pelastaa Englannin talous
Elisabet I uskoi muotivirtausten vahingoittavan yhteiskuntaa. Niinpä hän hyväksyi vuonna 1574 ankaran ylellisyyslain, joka rajoitti vaatteilla koreilua, rahoitti puolustusta ja pönkitti ylhäisaatelin asemaa.

Ylellisyyslain nojalla kuningatar sai vapaasti käyttää mieleisiään värejä ja kalliita kankaita.
Vuonna 1574 Elisabet I ei enää voinut ummistaa silmiään, sillä alamaisten viehtymys koreisiin vaatteisiin uhkasi jo valtakunnan taloutta.
Lisäksi alamaisten muotitietoisuus uhkasi häivyttää yhteiskuntaluokkien väliset rajat: jos varakas porvari sai pukeutua kuin herttua, hän saattoi alkaa havitella korkeampaa asemaa yhteiskunnassa, ja sitä yläluokka ei voinut sallia.
Niinpä kuningatar sääti niin sanotun ylellisyyslain, jonka tarkoitus oli rajoittaa kalliiden muotivaatteiden tuontia Etelä-Euroopasta ja säädellä eri säätyjen pukeutumista, ja pelastaa siten valtion talous ja yhteiskuntajärjestys.
”Koreileva pukeutuminen ja tarpeettomien vierasmaalaisten tuotteiden käyttö on lisääntynyt siinä määrin, että se koituu vielä valtakuntamme turmioksi”, todettiin laissa, jota perusteltiin myös huolella nuorten aatelismiesten kohtalosta:
”Turhamaisuuden houkuttamina he tuhlaavat omat varansa ja perimänsä maat ja ottavat niin paljon velkaa, etteivät he voi ylläpitää elintapojaan rikkomatta lakia, jolloin heistä ei enää ole hyötyä valtakunnalle.”
Englannin puolustus perustui aatelismiesten kykyyn ostaa aseita ja hevosia ja puolustaa maata. Kuningatar pyrkikin ylellisyyslailla rajoittamaan aateliston kulutustottumuksia valtakunnan eduksi.