Ruotsin kuningas Kaarle XII oli 30. marraskuuta 1718 tarkastamassa joukkojaan, jotka piirittivät Fredrikstenin linnoitusta Norjassa, kun hän sai osuman ohimoonsa ja kuoli.
Tästä historioitsijat ovat olleet yksimielisiä, mutta tappavan ammuksen alkuperästä on kiistelty 300 vuotta.
Oliko ampuja linnoituksen tanskalainen tai norjalainen sotilas? Vai joku Kaarlen omista sotaan kyllästyneistä sotilaista? Vai ehkä ranskalaissyntyinen upseeri André Sicre, jonka Kaarlen lanko oli palkannut tappamaan kuninkaan?
Oulun yliopiston tutkijat dosentti Juho-Antti Junnon johdolla ovat selvittäneet asian.
Vuonna 1718 kuolleelle Kaarlelle on tehty vuosien mittaan kolme ruumiinavausta. Nämä piirrokset kuninkaan kallon vammoista ovat vuodelta 1917.
Pikku kuulat olivat tappavia
Tutkijat tekivät oikeuslääketieteellisiä tutkimuksia soturikuninkaaksi kutsutun Kaarle XII:n kallon malleille ja suorittivat koeammuntoja saman tyyppisillä ammuksilla, joita sotilaat piirityksen aikana käyttivät.
Tutkimuksen mukaan musketin ammus ei pystyisi aiheuttamaan niin suuria vammoja kuin kuninkaan kallossa on. 1700-luvun tykinkuulat sen sijaan pystyivät. Frederikstenistä ammuttiin ruotsalaisia niin sanotuilla kartessiammuksilla, joissa on pieniä rautakuulia.
Kallon vammoista tutkijat päättelivät, että Kaarleen osui kartessiammuksen kuula osumanopeudella 200 m/s, mikä vastaisi noin 200 metrin päästä Fredrikstenin linnoituksesta ammutun ammuksen nopeutta.