Tanskalainen draama Kuningatar ja henkilääkäri sijoittuu 1700-luvun loppupuolelle, jolloin Tanskaa hallitsee Kristian VII.
Hallitsemisen sijaan kuningas viettää kuitenkin mieluummin aikaansa Kööpenhaminan yöelämässä ”Kalossi-Katriinaksi” kutsutun prostituoidun kanssa.
Saadakseen kuninkaan aisoihin leskikuningatar Juliane Marie järjestää tälle avioliiton englantilaisen prinsessan Caroline Mathilden kanssa.
Hoviin saapuu myös saksalainen lääkäri Johann Friedrich Struensee hoitamaan kuningasta, joka nykytiedon mukaan sairasti skitsofreniaa.
Struenseen ja Caroline Mathilden välille syntyy suhde, ja yhdessä he alkavat muuttaa Tanskaa valistusajan ihanteiden mukaan.
Historiallinen konteksti unohtuu
Kolmiodraamasta tehtiin vuonna 2012 elokuva Kuningatar ja henkilääkäri (tansk. En kongelig affære, engl. Royal Affair), joka on nähtävissä Disney+:ssa ja Viaplayssä.
Elokuva on kuin romanttinen kamarinäytelmä. Puvustus on upeaa, ja aikakausi on vangittu tunnelmallisesti kuviin, jotka ovat kuin rokokoomaalauksesta.
Harvassa tanskalaiselokuvassa on nähty niin romanttista historiakerrontaa. Se on myös elokuvan suurin ongelma.
Filmi: Struensee mestataan
Tuhannet ihmiset ovat saapuneet seuraamaan Struenseen mestausta. Hän asettuu pää pölkylle ja kuolee pyövelin kirveen ensimmäisestä iskusta.
Todellisuus: Struensee teloitettiin verisesti
Struenseen teloitus oli brutaalimpi. Ilmeisesti häneltä hakattiin ensin toinen käsi irti, minkä jälkeen hänet mestattiin, ja hän kuoli vasta kolmannella iskulla.
Historiantutkijat uskovat, että Struenseen ja kuningatar Caroline Mathilden suhde ei todellisuudessa ollut erityisen kiihkeä. On jopa esitetty epäilyjä siitä, olivatko he todella edes rakastuneita toisiinsa.
Ohjaaja Nikolaj Arcelin harlekiiniromaania muistuttava näkemys kuvaa kiellettyjä tanssiaskeleita juhlasalissa, kuumia silmäyksiä illallispöydässä ja villiä seksiä makuukamarissa.
Struensee ja Caroline Mathilde esitetään valistusajan sankareina yksinvallan pimeyteen vajonneessa Tanskassa. Pari on kuin sekoitus Romeota ja Juliaa ja Jeanne d’Arcia taistelemassa muutoksen ja kansan vapauden puolesta.
Filmi: Struensee ja kuningatar ovat jumalallisen kauniita
Elokuvassa henkilääkäri Johann Struenseeta ja kuningatar Caroline Mathildea esittävät pohjoismaisen elokuvan komistus ja kaunotar, tanskalainen Mads Mikkelsen ja ruotsalainen Alicia Vikander, joten kuuman suhteen syntymiseen on helppo uskoa.
Todellisuus: Tavallisia tallukoita
Struensee oli pieni ja paksu, ja kuningatarta on kuvattu pyöreäksi. Molemmat olivat siis ilmeisesti melko arkisen näköisiä.
Elokuvassa Struensee ohjailee kuningasta kuin sätkynukkea ja keplotettelee myöhemmin tältä valtakirjan ja saa näin vuodesta 1769 lähtien kolmessa vuodessa läpi lähes 2 000 poliittista uudistusta.
Tanskalainen varsin muutosvastainen yhteiskunta ei kuitenkaan ollut valmis Struenseen moderneihin ideoihin.
Uudet lait herättivät levottomuutta etenkin aatelistossa, joka menetti vähitellen etuoikeuksiaan. Lisäksi Struensee jyräsi yksinään lakeja läpi sellaista vauhtia, etteivät ne ehtineet juurtua, ennen kuin ne jo hylättiin uusien tieltä.
Filmi: Kuningatar antautuu suhteeseen
Kuningas Kristian VII pyytää henkilääkäriään Johann Struenseeta tekemään kuningattaresta ”hauskan”. Struensee aloittaa suhteen teini-ikäisen Caroline Mathilden kanssa, joka tulee raskaaksi.
Todellisuus: Suhde ei ollut (luultavasti) kovin kiihkeä
Parisuhteet ja syrjähypyt olivat 1700-luvulla usein käytännön sanelemia. Historioitsijoiden mukaan Caroline Mathilde ja Johann Struensee hyödynsivät toisiaan pääasiassa vain saadakseen haluamansa – valtaa.
Kansan viha jää selittämättä
Valistusajan ihanteisiin uskoneen Struenseen nouseminen todellisuudessa yksinvaltiaaksi diktaattoriksi on mielenkiintoinen seikka, jota elokuva ei valitettavasti mitenkään taustoita.
Elokuvan kuninkaallisessa kamarinäytelmässä ei ole tilaa tälle kertomukselle, mikä on sääli – etenkin, koska se auttaisi ymmärtämään, miksi kansa vihaa Struenseeta niin paljon.
”Kansaankin” tutustutaan oikeastaan vasta elokuvan lopulla, kun Struensee horjuu mestauslavalle teloitettavaksi ja katsoo silmästä silmään tuhansia hänen kuolemaansa katsomaan tulleita ihmisiä.
He sylkevät hänen päälleen ja syytävät hänelle herjauksia.
”Olen yksi teistä!” hän huutaa epätoivoisena.
Struensee ei ymmärrä mitään. Miksi he vihaavat häntä niin paljon? Miksi he eivät ilahtuneet hänen uudistuksistaan? Mitä hän teki väärin?
Valitettavasti samat kysymykset jäävät vaivaamaan myös katsojaa elokuvan lopputekstien alkaessa pyöriä.
