”The Crown” on taidokasta juoruilua kuninkaallisista

Netflixin hittisarja Britannian kuningattaresta ja hänen perheestään on upeasti kerrottu ja taiten tuotettu. Toisinaan se suhtautuu tosiasioihin kuitenkin hieman huolettomasti.

Netflixin hittisarja Britannian kuningattaresta ja hänen perheestään on upeasti kerrottu ja taiten tuotettu. Toisinaan se suhtautuu tosiasioihin kuitenkin hieman huolettomasti.

LANDMARK MEDIA/Imageselect

"Mikä on monarkian tarkoitus? Taipuuko kruunu kansan tahdon edessä? Vai pitäisikö sen pysyä ajan muutosten yläpuolella?” Kysymyksen esittää Britannian pääministeri Winston Churchill vastakruunatulle Elisabet II:lle yhdessä palkintoja voittaneen The Crown -sarjan ensimmäisen kauden jaksoista. On vuosi 1952, ja nuori kuningatar on juuri noussut Britannian valtaistuimelle isänsä Yrjö VI:n kuoltua.

Elisabet ei vastaa, mutta Churchillin kysymys kantaa läpi koko The Crown -sarjan, joka nostaa esiin mielenkiintoisen pohdinnan monarkian asemasta nyky-yhteiskunnassa.

95-vuotias kuningatar Elisabet on kantanut Britannian kruunua vajaat 70 vuotta. Hän on nähnyt brittiläisen imperiumin kukoistuksen ja kutistumisen, kylmän sodan, nuorisokapinan ja pääministeri Margaret Thatcherin hallinnon vastakkainasettelun ajan vuosina 1979–1990.

Katso The Crownin ensimmäisen kauden traileri:

Nämä historialliset ainekset muodostavat taustan kuningashuoneen sisäisille juonitteluille ja valtataisteluille. Tapahtumien esittäminen kuninkaallisen perheen silmin nähtynä on kerronnallisesti kiinnostavaa, mutta se myös häiritsee uskottavuutta.

Britannian kuninkaalliset eivät tunnetusti mielellään paljasta mitään elämästä Buckinghamin palatsissa, ja siksi The Crown vilisee oletuksia, taiteellisia vapauksia ja kuvitteellisia dialogeja kuninkaallisten päähenkilöiden välillä. Fiktion ja faktan sekoittaminen onkin synnyttänyt Britanniassa vilkasta keskustelua.

Konservatiivinen kulttuuriministeri Oliver Dowden totesi kruununprinssi Charlesin ja prinsessa Dianan suhdetta käsittelevän neljännen kauden alkaessa:

”Pelkäänpä, että katsojat, jotka eivät ole itse kokeneet näitä tapahtumia, eivät erota fiktiota faktasta.”

© Netflix

Sarja: Entinen kuningas panettelee monarkiaa

Edvard VIII oli kuninkaana vuoden verran, kunnes hän erosi avioituakseen yhdysvaltalaisen Wallis Simpsonin kanssa. Sarjassa hän käyttää perheestään pilkkanimiä Simpsonille kirjoittamissaan kirjeissä ja keskusteluissa tämän kanssa.

© ZUMA Press, Inc./Imageselect

Todellisuus: Kaikilla oli lisänimet

Edvardin sarjassa käyttämät nimitykset ovat lähes sana sanalta peräisin hänen ja Simpsonin välisestä kirjeenvaihdosta. He muun muassa kutsuvat kuninkaallisen perheen naisia ”noidiksi” ja Elisabetia ”Shirley Templeksi” kuuluisan lapsinäyttelijän mukaan.

Sekoitus fiktiota ja faktaa

Kuninkaallinen perhe ei ole julkisesti arvostellut The Crownia, mutta kuningashuoneen lähteet ovat antaneet lehdistön ymmärtää, että perheen närkästys sarjaan on kasvanut kausi kaudelta – eikä aivan perusteetta, jos sarjaa tarkastellaan lähemmin.

Ei ole esimerkiksi todisteita siitä, että prinssi Charles jutteli päivittäin rakastajattarensa Camilla Parker Bowlesin kanssa puhelimessa Dianan tuijottaessa yksinään televisiota huoneessaan, kuten sarjassa esitetään. Kuningashuoneeseen perehtyneen brittiläisen kirjailijan Hugo Vickersin mukaan Charles ja Camilla eivät juurikaan pitäneet yhteyttä Charlesin ja Dianan avioliiton ensimmäisinä vuosina.

© Netflix

Sarja: Murtovaras puhuu politiikkaa kuningattaren kanssa

Elisabet havahtuu vuonna 1982 unestaan siihen, että Michael Fagan seisoo hänen makuuhuoneessaan. Kuningatar kuuntelee kiinnostuneena työttömän miehen valitusta Thatcherin sosiaalipolitiikasta.

© James Mullin/Shutterstock/Ritzau Scanpix

Todellisuus: Elisabet pakeni makuuhuoneesta

Faganin mukaan kuningattarella ei ollut aikomustakaan jutella hänen kanssaan hänen yllätysvisiitillään. ”Kun hän heräsi ja näki minut, hän ryntäsi ulos huoneesta”, Fagan kuvaili tapahtumia vuonna 2012.

Sarja ei muuntele historiaa ainoastaan kuninkaallisten suhteen. Ensimmäisellä kaudella kokonainen jakso on omistettu savusumulle, joka peitti Lontoon vuonna 1952. Monta päivää kestänyt myrkyllinen sumu aiheutti tragedian, sillä se tappoi jopa 12 000 ihmistä Lontoossa.

Sarjassa yksi sumun uhreista on Churchillin sihteeri, ja vasta tämän kuolema saa tilannetta siihen asti vähätelleen pääministerin tarttumaan ongelmaan. Koko tarina sihteeristä on sepitettä.

Todenmukaisemmin kuvataan Britannian kansaa jakanutta pääministeriä Margaret Thatcheria, ja keskiöön nostetaan etenkin kuningattaren ja ”Rautarouvan” välinen kireä suhde. Kuningashuone ei koskaan arvostellut julkisesti Thatcheria ja tämän politiikkaa, mutta kirjan The Queen and Mrs Thatcher (2016) kirjoittaneen historioitsija Dean Palmerin mukaan naisten viikoittaiset tapaamiset olivat tiukan muodollisia.

”Jää heidän välillään ei koskaan sulanut”, Palmer kuvailee.

© Imageselect

Sarja: Vaikeneminen suuren tragedian hetkellä

Vuonna 1966 hiilijätekasan vyöry surmasi 144 ihmistä Aberfanin kaivoskaupungissa. Pääministeri kiirehti heti paikalle, mutta kuningatar Elisabet vieraili kaupungissa vasta 8 päivän päästä.

© Mirrorpix/Getty Images

Todellisuus: Kuningatar katuu vitkutteluaan

Kerrotaan, että kuningatar ei pitänyt sillä hetkellä sopivana tunkeutua onnettomuuspaikalle viemään huomiota kesken uhrien etsintöjen. Elisabet on myöhemmin kertonut katuvansa vitkutteluaan suunnattomasti.

Visuaalisesti koukuttava perhedraama

Yksi asia, josta ei ole moitteen sanaa, on sarjan uskottava ulkoasu. The Crown on maksanut 13 miljoonaa dollaria per jakso, mikä tekee siitä maailman kalleimman sarjan, ja se näkyy muun muassa puvustuksessa, lavastuksessa ja avustajissa.

Useimmat jaksot keskittyvät tositapahtumaan, aina kuningatar Elisabetin kruunajaisista IRA:n tekemään prinssi Philipin enon lordi Mountbattenin murhaan, joka on niin vaikuttavasti kuvattu, että katsoja tempautuu vahvasti tapahtumien tunnelmaan.

Vaikka juorut sekoittuvat sarjassa valikoituihin historiallisiin tapahtumiin, The Crown on viime kädessä viihdyttävä ja vaikuttava kuvaus kuningasperheen draamoista vuosikymmenien mittaan.

HISTORIAN TUOMIO: 4/6 TÄHTEÄ