Joulukuun 14. päivänä vuonna 1838 Buckinghamin palatsin yövahti William Cox oli juuri astumassa linnan juhlavaan marmorisaliin, kun hän yhtäkkiä näki lasioven läpi tumman suttuisen hahmon. Kello oli noin viisi aamulla, ja kuin tyhjästä ilmestynyt noenmusta muukalainen säikäytti Coxin perinpohjin.
Outo hahmo tuijotti häntä takaisin silmät selällään. Pian kutsumattoman vieraan huulille levisi virne, ja hän katosi näkymättömiin salin pylväiden taakse. 19-vuotias kuningatar Viktoria ei ollut onneksi palatsissa paikalla, mutta vaikka majesteetti ei ollutkaan vaarassa, Cox käynnisti etsinnät.
Yksi Britannin hovin historian eriskummallisimmista episodeista oli alkanut.

Kuningatar Viktoria otti ensimmäisenä kuninkaallisena Buckinghamin palatsin asuinkäyttöön vuonna 1837.
Marmorisalista Cox löysi kuningattaren muotokuvan, joka oli noen tahrima. Maalauksen alla oli majesteetille osoitettu kirje, jonka tunkeutuja oli ilmeisesti avannut ja lukenut.
Cox hälytti linnan vartijat, ja pian he huomasivat jonkun liikkuvan marmorisalin pylväiden takana. Nokinen tunkeutuja ryntäsi esiin – jälleen leveästi hymyillen.
Hahmo kiipesi ikkunasta ulos ja juoksi kuninkaallisen puutarhan läpi. Vartijat säntäsivät perään ja saivat hänet lopulta kiinni. Kun vartijat tutkivat tunkeilijan, joka ilmoitti nimekseen Edward Jones, he löysivät hänen taskuistaan useita kuningattaren alushousuja.
Piilotteli palatsissa 11 kuukautta
Jones ei ollut ensimmäinen tunkeilija palatsissa Viktorian noustua kuningattareksi vuonna 1837. Palatsin turvajärjestelyt olivat kehnolla tolalla, ja viisi kuukautta aiemmin vartijat olivat löytäneet miehen nukkumasta vain metrien päästä kuningattaren makuuhuoneesta.

Viktoria oli vain 18-vuotias, kun hänet kruunattiin Britannian kuningattareksi.
Linnan vartijoiden tiedettiin juopottelevan ja nukahtelevan työssään. Kun linnaa ympäröivä muurikaan ei ollut kovin korkea, kulkurit saattoivat kiivetä öisin sen yli ja käydä nukkumaan linnan puutarhaan.
Edward Jonesin ei ollut tarvinnut edes kiipeillä, sillä hän oli onnistunut pujahtamaan vartijoiden ohi pääsisäänkäynnistä ja suunnannut sitten tutkimaan linnan yli seitsemääsataa huonetta.
Kertomansa mukaan Jones oli oleskellut Buckinghamin palatsissa 11 kuukautta. Päivisin hän oli piileksinyt kuninkaallisten huonekalujen takana, ja öiksi hän oli kömpinyt tulisijaan – siksi hän oli ollut nokinen, kun vartijat viimein saivat napattua hänet.
Edward Jones tunnusti seikkailunsa yksityiskohdat oikeudenkäynnissä Guildhallin oikeustalolla Lontoossa 28. joulukuuta vuonna 1838. Kuningattaren vainoajan tarina täytti lehtien palstat, joilla häneen viitattiin nimellä ”Boy Jones” eli Jones-poika.

Jones tunkeutui palatsiin neljästi
Buckinghamin palatsin turvallisuus oli retuperällä, ja Edward Jones pääsi helposti livahtamaan sisään. Joulukuun 1838 ja maaliskuun 1841 välisenä aikana hän tunkeutui kuninkaalliseen kotiin neljästi.
1. Marmorisali
Vartijat ottivat ”Boy Jonesin” ensi kertaa kiinni 14. joulukuuta 1838, kun yövahti Cox löysi teinipojan 40 metriä pitkästä marmorisalista. Jones ei tätä säikähtänyt vaan palasi palatsiin vielä kolmesti.
2. Linnan puutarha
Joulukuun 1. päivä 1840 Jones ylitti muurin kuninkaalliseen puutarhaan idän suunnasta ja pääsi avonaisen ikkunan kautta linnan tiloihin. Koska linnassa oli paljon vieraita, Jones lähti sukkelasti, taas kenenkään huomaamatta.
3. Valtaistuinsali
- joulukuuta 1840 Jones pujahti ikkunasta palvelusväen tiloihin ja varasti ruokaa. Hän vietti yön linnassa ja istuskeli seuraavana päivänä Viktorian valtaistuimella. Illalla hänet löydettiin sohvan alta.
4. Muotokuvagalleria
Jones tunkeutui linnaan viimeisen kerran 16. maaliskuuta 1841. Palatsin vartiointia oli parannettu, ja eräs uusista vahdeista sai hänet kiinni muotokuvagalleriassa – taskut täynnä lihaa ja perunoita.
Pidätyksen yhteydessä Edward Jonesin taskuista löytyneitä kuningattaren alushousuja ei mainittu oikeudenkäynnissä kertakaan – hovi piti siitä visusti huolen. Hovia nimittäin kauhistutti, millainen skandaali puhkeaisi, jos kävisi ilmi, että teinipoika oli päässyt tonkimaan Viktorian kuninkaallisia alusvaatteita.
Nuori stalkkeri pääsi kuitenkin lopulta vapaalle jalalle, koska hän ei ollut murtautunut palatsiin ryöstöaikeissa.
”Tekosesi johtuu vain typerästä röyhkeydestä, ja toivon, ettei se toistu”, tuomari varoitti.
”Paljon kiitoksia, sir”, Edward Jones vastasi ja häipyi matkoihinsa oikeustalolta.
Piiloutui Viktorian huoneeseen
Jones ei kuitenkaan ottanut vaarin tuomarin sanoista. Pari vuotta myöhemmin, 1. ja 2. joulukuuta 1840, kuninkaallinen tunkeilija nimittäin vieraili jälleen palatsissa. Jälkimmäisenä päivänä palvelija löysi hänet kuningattaren pukeutumishuoneesta sohvan alta.

Teinipoika Jones väitti vakoilevansa Viktoriaa ja Albertia, koska hän aikoi kirjoittaa heistä kirjan.
Kun kuningatar Viktoria kuuli seuraavana päivänä puolisoltaan prinssi Albertilta yön tapahtumista, hän kirjoitti tapauksesta järkyttyneenä päiväkirjaansa:
”Ajatella, jos hän olisi tunkeutunut makuuhuoneeseeni. Miten peloissani olisin ollutkaan!”
Oikeudessa Boy Jones kertoi, miten hän oli muun muassa istunut sottaisella takamuksellaan Viktorian valtaistuimella. Nyt teini ei selvinnyt enää kuitenkaan pelkällä varoituksella. Hänet tuomittiin irtolaisuudesta ja määrättiin kolmeksi kuukaudeksi pakkotyöhön Tothill Fieldsin kuritushuoneeseen polkemaan vankien lihasvoimalla käytettävää myllynratasta.
Tämäkään ei silti Jonesia vielä pysäyttänyt. Vain parin viikon kuluttua vapautumisestaan maaliskuussa 1841 hän murtautui jälleen palatsiin – tällä kertaa muka keräämään aineistoa kirjaan, jonka hän kirjoittaisi kuningattaresta ja tämän miehestä.
Edward Jonesista oli tullut jo melkoinen päänvaiva Britannian pääministerille lordi Melbournelle – Jones toi kiusallisen selvästi esiin hallinnon vaikeudet vahvistaa palatsin turvallisuutta.
Pian sisäministeriö sieppasikin Jonesin, ja hänet lähetettiin Britannian laivaston mukana merille.
Rangaistuksena Edward Jones joutui polkemaan muiden vankien kanssa myllynratasta 8–10 tuntia päivässä.
Jones ei edelleenkään luovuttanut, ja jo lokakuussa 1842 laivan ankkuroiduttua Portsmouthin satamaan hän pakeni ja käveli 120 kilometriä Lontooseen päästäkseen jälleen Buckinghamin palatsiin. Hänet saatiin kuitenkin kiinni ennen kuin hän pääsi palatsin sisäänkäynnille asti.
Jones päätyi Australiaan
Tämän jälkeen Jones ei päässyt enää lähellekään palatsia. Viktorian vainoaja vietti seuraavat vuosikymmenet laivaston leivissä merillä, kunnes hän asettui Perthiin, Australiaan. Hän muutti nimensä Thomas Jonesiksi ja sai työtä kaupungin julkisena asioiden kuuluttajana.
Jones kuoli Perthissä vuonna 1893, kun hän putosi juovuksissa sillalta ja mursi niskansa. Hän oli 69-vuotias.