Henkilääkäri Johann Friedrich Struensee hallitsi Tanskaa Kristian VII:n aikana 16 kuukauden ajan ja uudisti maata innokkaasti. Mads Mikkelsen näytteli Struenseetä tästä tehdyssä tanskalaiselokuvassa.

© Zentropa Productions

Struenseesta tuli Tanskan yksinvaltias

J. F. Struensee oli köyhäinlääkärinä nähnyt yhteiskunnan varjopuolet, ja hänen suurin toiveensa oli tehdä Tanskasta edistyksellinen valtio. Hän pääsikin valtaan voittamalla kuninkaan luottamuksen ja kuningattaren rakkauden, mutta kansa ei ollut valmis hänen yhteiskunnallisiin uudistuksiinsa.

torstai 29. elokuuta 2019 teksti Linda Corfitz Jensen

Yksi asuinhuone oli kaikki, mihin Johann Friedrich Struenseella oli varaa. 28-vuotias Struensee toimi vuonna 1766 köyhäinlääkärinä Tanskan toiseksi suurimmassa kaupungissa Altonassa, joka sijaitsi Holsteinissa lähellä Hampuria. 

Hänen palkkansa oli kehno ja työnsä kuluttavaa, ja hän joutui päivittäin tekemisiin hädän ja kurjuuden kanssa kaupungin surkeissa köyhäinkortteleissa, joissa tautiepidemiat riehuivat ja hygienia oli tuntematon käsite.

Hänen tehtävänään oli myös valvoa ”ruttosairaalaa”, jonne joutuivat parantumattomasti sairaat ja jossa mielenvikaisia pidettiin häkeissä. Siellä ei ollut hoitohenkilökuntaa, ja haisevat käymäläsangot tyhjennettiin vain harvoin.

”Niin kammottavassa ympäristössä selväjärkinenkin tulee hulluksi ennen kuin hullu tulee järkiinsä”, nuori lääkäri kirjoitti järkyttyneenä muistiinpanoihinsa.

Nimenomaan järki oli Struenseen suurten mielenkiinnon kohde. Aikansa suuten filosofien, kuten Voltairen, innoittamana hän piti järkeä elämän ohjenuorana vanhojen auktoriteettien, kuten uskonnon ja säädyn sijaan.

18. lokakuuta koko Altona oli kuin järkensä menettänyt. Kadut olivat täynnä uteliaita juhlivia kansalaisia; Tanskan uusi kuningatar oli saapunut kaupunkiin. 15-vuotias prinsessa Karoliina Matilda oli matkustanut laivalla Englannista avioituakseen Tanskan kuninkaan Kristian VII:n kanssa. 

Muodollisesti hän oli jo kuningatar, sillä hänet oli juuri ennen lähtöään vihitty kuninkaan sijaisen kanssa Lontoossa.

Uuden kuningattaren ensimmäinen virallinen velvollisuus oli pitää vastaanotto Altonan silmäätekeville. Audienssiin osallistui myös kaupungin köyhäinlääkäri. Hän kumarsi syvään ja esitteli itsensä J. F. Struenseeksi. Nuori kuningatar ei tehnyt häneen suurtakaan vaikutusta.

Kuningatar jatkoi matkaansa Kööpenhaminaan juonitteluja ja valtataisteluja kuhisevaan hoviin. Maan johtavat virkamiehet mielistelivät 17-vuotiasta kuningasta, joka ei selvästi ollut tehtäviensä tasalla. Hän kärsi vainoharhaisuudesta ja sai väkivaltaisia vihanpurkauksia. 

Todellinen valta oli aatelisilla virkamiehillä, joista jokainen yritti vain edistää omaa etuaan. Kuningas puolestaan lähinnä pakeni velvollisuuksiaan juhlimalla nuorista miehistä koostuvan seurueensa kanssa Kööpenhaminan yössä.

Taustalla tilannetta seurasi Kristianin äitipuoli, leskikuningatar Juliane Marie. Hän toivoi kuninkaan romahtavan, jotta hänen oma poikansa ja kuninkaan velipuoli, kruununprinssi Fredrik, voisi nousta valtaistuimelle.

1766 – Hovi jakaantui kahteen

Karoliina Matilda tapasi miehensä ensimmäisen kerran Roskildessa. Kristian pyysi häntä kohteliaasti istuutumaan viereensä vaunuihin, ja Karoliina vastasi iloisesti – ilmeisesti liiankin välittömästi hovineidon ankarasta vilkaisusta päätellen. 

Karoliina oppikin nopeasti pitämään etäiset välit mieheensä.

Kuningattaresta tuli miehensä pisteliäiden kommenttien maalitaulu, ja tämä oli haluton hoitamaan aviollisia velvol-lisuuksiaan. Pian nuorten välit olivat jäätävät, ja hovi jakautui kahteen kilpailevaan leiriin. 

Christiansborg oli valmistuessaan vuonna 1736 Pohjois-Euroopan suurin linna. Tanskan kuningas-pari asui siellä noin tuhannen hengen hoveineen.

© Rosenborg Slot

1767 – Kuningas hurvitteli

Kuningas tarvitsi kruununperijän ja onnistui kaikesta huolimatta saattamaan Karoliinan raskaaksi. Se ei lähentänyt hovin riiteleviä siipiä toisiinsa, ja kuningas oli edelleen yhtä saamaton valtion asioissa kuin kuningattarenkin suhteen.

Kuningas jätti Karoliinan kotiin kesäksi, kun hän itse lähti pitkälle kesälomalle pahamaineisen häirikköjoukkionsa kanssa. Kuningatar tunsi itsensä loukatuksi joutuessaan jäämään kotiin, ja syksyn kuluessa hänen nöyryytyksensä vain kasvoi Kristianin irstailun ja rellestämisen yllyttyä.

Hovin juonittelijat naureskelivat kuninkaan pakkomielteiselle onanoinnille. Lisäksi kuningas muun muassa nimitti suuren koiransa, Gourmandin, lähimmäksi neuvonantajakseen.

Kuningattaren nöyryytys oli täydellinen, kun kuningas otti koiransa Gourmandin sekä rakastajattarensa, luksuskurtisaani ”Kalossi-Katriinan” mukaan esityksiin hovin teatteriin, missä koira ja kurtisaani saivat istua aitiossa kuninkaan kanssa.

Kuningas vieraili kurtisaaninsa kanssa kaupungin bordelleissa, joissa he yhdessä tuhosivat paikkoja ja pieksivät muita prostituoituja. Katriinalla oli tapana pukeutua mieheksi, ja jopa kansa alkoi pitää pariskunnan käytöstä moraalittomana ja rahvaanomaisena. 

Uuden vuoden vaihteessa hovin korkeimmat virkamiehet päättivät puuttua tilanteeseen. He lähettivät Kalossi-Katriinan Holsteiniin ja lupasivat hänelle 400 riikintaalerin vuotuisen eläkkeen, jos hän pysyisi kaukana kuninkaasta ja hovista.

Kuningas oli neuvoton menetettyään lähimmän ystävänsä. Kuningattarelta hän ei saanut lohtua, vaan pariskunnan välit pysyivät etäisinä. 

1768  Lääkäri tuli taloon

5. kesäkuuta kuningas ylitti 55 hengen seurueen kanssa Elbejoen Tanskan tuolloisella etelärajalla. Kuninkaan oli määrä tehdä kahden vuoden opintomatka Eurooppaan.

Mukaan palkattiin uusi lääkäri, Johann Friedrich Struensee Altonasta. Hänellä näytti olevan kuninkaaseen rauhoittava vaikutus, mikä olikin tarpeen, sillä matka lukuisine edustustehtävineen ja jatkuvine muutoksineen kävi nuoren kuninkaan hermoille.

Kun seurue käytyään useissa hoveissa Saksassa saapui Hollantiin Antwerpeniin, Struensee kirjoitti uudesta työnantajastaan: ”Hän ehdotti täysin vakavissaan, että karkaisimme yhdessä. Hän halusi ryhtyä sotilaaksi ollakseen vastuussa itsestään vain itselleen.”

Kuningas vetäytyi itseensä. Euroopan tanssiaiset, naamiaiset ja illalliset eivät tehneet häntä onnelliseksi. Hoviväki piti sitä merkkinä siitä, että nuori kuningas oli kasvamassa aikuiseksi. 

Kahdeksan kuukauden kuluttua seurue kuitenkin joutui palaamaan kotiin kuninkaan vaatimuksesta. Sitä ennen tämä oli muun muassa tuhonnut majapaikkoja Saksassa, Hollannissa, Englannissa ja Ranskassa saatuaan raivokohtauksia.

Matkalääkärillä oli kuitenkin ollut yllättävän hyvä vaikutus kuninkaaseen, ja Tanskassa Struensee ylennettiin kuninkaan henkilääkäriksi. 

1769 – Pelkotiloja

Struensee uskalsi sanoa kuninkaalle vastaan vaikuttamatta kuitenkaan alentuvalta. Hän kuunteli kuninkaan sanoja tarkkaavaisesti mutta nöyristelemättä. Struenseesta tuli Kristianille läheinen, lähes uskottu. Hän tuntui ymmärtävän kuningasta, joka oli kauhuissaan ja sai välillä huutokohtauksia, saattoi yhtäkkiä purskahtaa väkinäiseen nauruun tai ryntäillä pitkin linnan puistoa tai huoneita.

Kristian kertoi Struenseelle äidistään, joka oli kuollut hänen ollessaan vasta kolmevuotias, ja kuinka hänen äitipuolensa, nykyinen leskikuningatar Juliane Marie, oli pitänyt hänestä huolen, kunnes sai itse pojan, Fredrikin. 

Hän kertoi, miten hän kerran rekiretkellä oli pudonnut veteen ja ollut vähällä hukkua, mutta Juliane Marie oli vain katsellut häntä kylmän tyytyväisenä ikään kuin olisi halunnut hänen kuolevan – jotta Fredrikistä tulisi kuningas. Kuningas alkoi vihata velipuoltaan.

Struensee mietti, miten suuri osa kuninkaan tarinoista oli mielikuvitusta tai pakkomiellettä, sillä kuningas oli väkivallan ja kuolemanajatusten riivaama. 

Alakulo ja vainoharhaisuus olivat valtaamassa aiemmin niin huvittelunhaluisen kuninkaan mielen. Struenseesta oli kuitenkin tullut kuninkaan paras ystävä, jonka seurassa tämä tunsi olonsa turvallisemmaksi kuin muiden.

Nuori kuningatar Karoliina Matilda ei alkuun sen sijaan juurikaan perustanut uudesta henkilääkäristä. Tämä kuului kuninkaan sisäpiiriin ja oli siis puolensa valinnut. 

Hänen ynseytensä oli kuitenkin aiheetonta, sillä Struensee yritti saada kuninkaan myötämieliseksi kuningattarelle ja lähentää heidän suhteitaan. Lääkärinä hän alkoi tavata kuningatartakin yhä useammin. 

Kaikki oli yhtä auvoa kolmen hengen liitossa. Karoliina Matilda ja Struensee olivat rakastavaisia, ja Struenseella oli rauhoittava vaikutus hulluun kuninkaaseen. 

1770 – Kuningatar ja Struensee

Tapaamiset tihenivät, ja kuningattaresta ja lääkäristä tuli rakastavaisia. Struenseen sädekehä vielä kirkastui sekä kuningattaren että kuninkaan silmissä, kun hän toukokuussa rokotti kruununprinssin onnistuneesti isorokkoa vastaan. 

Struensee nimitettiin kuninkaan esittelijäksi ja kuningattaren kabinettisihteeriksi. Henkilääkäri oli edennyt Tanskan kuningasparin sisäpiiriin ja yhä lähemmäksi valtaa.

Eräs hieno hovineito pani muutoksen merkille: ”Merkillistä siinä oli se, että kuninkaan ja kuningattaren suhde oli selvästi parempi kuin koskaan. He keskustelivat usein keskenään.”

Struensee määräsi kuninkaalle kylmiä kylpyjä tämän pakonomaisen itsetyydytyksen hillitsemiseksi, ja samalla hän yritti suostutella kuningasta aviovuoteeseen kuningattaren kanssa. Se oli välttämätöntä, sillä kuningatar odotti taas lasta ja skandaali oli valmis, jos alettaisiin huhuta, että kuninkaan henkilääkäri oli saattanut kuningattaren raskaaksi.

Karoliina Matilda ja Struensee kävivät pitkiä ja perusteellisia keskusteluja filosofiasta, rakkaudesta ja politiikasta. Samaan aikaan he punoivat suunnitelmia hankkiutuakseen eroon vihollisistaan hovissa. Kesämatkalla Holsteiniin kaksikko toimeenpani puhdistuksen, jossa monet merkittävät henkilöt saivat lähteä hovista.

Kaiken piti näyttää siltä, että joko kuningatar tai hallitsijaparin ystävä kreivi Rantzau piti ohjia käsissään. Syyskuussa hovin palatessa kotiin todellinen valta oli kuitenkin Struenseella.

Struensee oli työteliäs ja ahkera. Hän halusi toteuttaa monia valistusajan kumouksellisia ideoita Tanskassa. Uudistuksia virtasi Struenseen kynästä papereille, jotka kuningas sitten sinetöi ja allekirjoitti. 

Vuoden loppuun mennessä Struensee suostutteli kuninkaan lakkauttamaan valtioneuvoston, aatelisista koostuvan elimen, joka oli toiminut kuninkaan neuvonantajana valtiollisissa asioissa ja jolla oli todellinen valta Tanskassa ennen Struenseeta.

Nyt Tanskaa hallitsivat kuningas ja Struensee. Struensee hoiti kaikki tärkeimmät asiat, ja kuninkaalla oli päätösvalta vähäpätöisemmissä asioissa.

Esimerkiksi kuningas sai päättää erään Bornholmiin karkotetun entisen hovin palvelijan armahtamisesta. Samana päivänä Struensee päätti huomattavasti merkityksellisemmästä asiasta: lottoarpajaisten aloittamisesta valtionkassan kartuttamiseksi.

Kabinettimääräykset irtisanomisista, virkojen lakkauttamisesta ja palkanalennuksista herättivät kuitenkin pahaa verta niissä, joita muutokset koskivat. Rahojaan ja asemiaan menettäneet alkoivat juoruilla Struenseen ja kuningattaren suhteesta. Huhut levisivät, eikä kuningattaren selvästi näkyvä raskaus parantanut asiaa. 

1771 – Struensee valtaan

Tanskan uusi prinsessa Louise Augusta syntyi 7. heinäkuuta. Hovissa ja kansan parissa juoruiltiin, että lapsi oli Struenseen – La Petite Struensee. Se oli kuitenkin yhdentekevää, sillä Karoliina Matilda ja Struensee olivat kuninkaan suosiossa. 

Epäpyhä kolmikko kaksine lapsineen olivat kuin yhtä perhettä. Varmistaakseen asemansa Struensee nimitytti itsensä kreiviksi, mikä vahvisti hänen asemaansa ja vaikutusvaltaansa.

Kreivin arvo ei kuitenkaan riittänyt Struenseelle, vaan hän sai Kristianin nimittämään itsensä gehejmekabinetministeriksi. Se oli uusi nimike, joka käytännössä takasi hänelle kaiken vallan, sillä enää hän ei tarvinnut kuninkaan allekirjoitusta lakeihin. Struenseesta oli tullut Tanskan yksinvaltias.

Struensee oli astunut monien varpaille innostuksessaan uudistaa yhteiskuntaa valistusajan aatteiden mukaisesti. Etenkin leskikuningatar oli pöyristynyt nähdessään, mitä hovissa tapahtui vain viisi vuotta hänen miehensä kuoleman jälkeen.

Nousukas Struensee oli ominut itselleen prinssi Fredrikin paikan hoviteatterin aitiossa, leikannut tämän elatusmaksua ja jopa kieltänyt prinssiltä pääsyn Christiansborgin maneesiin ja evännyt tältä siten mahdollisuuden harjoitella ratsastusta.  

1772 – Leskikuningatar kosti

Pian vuodenvaihteen jälkeen alkoi liikkua huhuja, jotka säikäyttivät Juliane Marien siinä määrin, että hän katsoi parhaaksi toimia. Struenseen väitettiin suunnittelevan vallankaappausta. 

Kerrottiin, että Struensee ja Karoliina olivat valmistuttaneet hevosille paraativaljaat ja että pari oli nähty kävelevän käsikynkkää kuninkaallisiin juhlavaatteisiin pukeutuneena, mikä vaikutti kovin epäilyttävältä. Lisäksi Kööpenhaminassa kiersi tekaistu vallastaluopumiskirje, jossa oli Kristian VII:n allekirjoitus.

Huhuissa ei ollut perää, mutta Juliane Marien ei ollut vaikea hankkia liittolaisia. Virkamiehet, tilanomistajat, kansa, kirkonmiehet ja jopa Struenseen omat ystävät olivat tyytymättömiä – puhumattakaan kuninkaallisesta henkivartiostosta, jonka Struensee oli irtisanonut. Koko armeija piti tekoa hävyttömänä.

Leskikuningatar, hänen lähin neuvonantajansa Ove Høegh-Guldberg sekä hänen poikansa prinssi Fredrik johtivat salaliittoa. Høegh-Guldberg otti yhteyttä vaikutusvaltaisiin upseereihin, jotka oli helppo suostutella mukaan. 

Pahasti velkaanunut kreivi Rantzau – Struenseen vanha ystävä ja liittolainen – oli kimpaantunut Struenseelle, kun tämä ei ollut auttanut häntä pääsemään veloistaan, ja liittyi vallankaappaajiin. Suunnitelman toteutuksen ajankohta, paikka ja jokaisen tehtävä sovittiin tarkasti, sillä jos jokin menisi vikaan, seuraukset olisivat kohtalokkaat. 

Vallankaappaus alkoi naamiaisten jälkeen 17. tammikuuta kello neljältä aamuyöstä, kun leskikuningatar seurueineen tunkeutui kuninkaan huoneistoon.

Kristian katsoi kauhistuneena sänkynsä ylle kumartuneita kasvoja. Vielä kauhistuneempi hän oli kuullessaan, että Struensee ja kuningatar suunnittelivat hänen murhaamistaan. Hänelle ojennettiin allekirjoitettavaksi papereita, ja hetken vastusteltuaan hän teki työtä käskettyä. 

Sen jälkeen hänet vietiin kerrosta ylemmäksi leskikuningattaren huoneistoon, jossa häntä rauhoiteltiin tarjoamalla hänelle teetä ja iskemällä suonta. 

Yhdessä allekirjoittamistaan asiakirjoista kuningas antoi Juliane Marielle ja Fredrikille vallan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin Struenseen syrjäyttämiseksi. Asiakirjan ja allekirjoituksen päiväykseksi merkittiin 10. tammikuuta.

Struenseen pidätys. Kuvan alalaidassa on hänen samana iltana naamiaisissa käyttämänsä naamio. 

© Ullstein Bild

Sitten yksi eversti tunkeutui kahden upseerin kanssa Struenseen makuuhuoneeseen ja julisti hänet vangituksi. Struensee vaati saada nähdäkseen vangitsemismääräyksen, mutta sitä ei näytetty. Hän tajusi menettäneensä pelin ja lähti vangitsijoiden mukaan.

Kello seitsemältä aamulla 20-vuotiaan Karoliina Matildan oveen paukutettiin. Nähtyään ovella Rantzaun neljän sotilaan kanssa kuningatar tajusi suhteensa lääkäriin paljastuneen, ja hän huusi kiivaasti kuningasta apuun, mutta turhaan. 

Nähtyään Rantzaun kädessä karkotusmääräyksen hän tiesi, mitä se tarkoitti: hänet karkotettaisiin linnasta ja Struensee menettäisi henkensä. 

Lue lisää

Asser Amdisen: Til nytte og fornøjelse. Johann Friedrich Struensee 1737-1772, Akademisk Forlag A/S, 2002. Sv. Cedergreen Bech: Struensee og hans tid, Politikens Forlag, 1972. Paul Barz: Doktor Struensee – rebel blandt hofsnoge, Bogans Forlag A/S, 1986. Ulrik Langen: Den Afmægtige – en biografi om Christian 7., Jyllands-Postens Forlag, 2008.

Ehkä sinua kiinnostaa...