Our website does not support Internet Explorer.

To get the best experience on our website and of our content, please use a more modern browser like Edge, Chrome, Safari or similar.

Kruunu ja verta

Skandaalit ravistelivat Pohjolan kuningashuoneita

Kolmen kimppa, homoseksuaalisia suhteita ja ei-kuninkaallinen keinohedelmöitys – Pohjolan kuninkaalliset kohut eivät kalpene lainkaan brittihovin skandaalien rinnalla.

Shutterstock

Salarakas kiristi kuningasta

Paikka: Ruotsi
Aika: 1930-luku

Ruotsin Kustaa V

Hovi maksoi maltaita, jottei kuningas Kustaan homoseksuaaliset taipumukset paljastuisi.

© Sepia Times/Getty Images & Shutterstock

Vuonna 1933 entinen rangaistusvanki Kurt Haijby haki lupaa avata majatalo Tukholmaan. Hänen hakemuksensa evättiin, koska hänet oli aiemmin tuomittu muun muassa poliisin murhasta.

Haijby ei kuitenkaan luovuttanut. Hän hakeutui Ruotsin kuninkaan Kustaa V:n (1858–1950) puheille pyytääkseen tältä apua, ja Haijbyn mukaan hänen ja 74-vuotiaan hallitsijan välille syntyi seksuaalinen suhde. Suhde kesti kolme vuotta ja tuli hoville kalliiksi: aina ollessaan rahapulassa Haijby uhkasi kieliä kuninkaan seksuaalisista mieltymyksistä ja vaati rahaa vaikenemisestaan.

Vuosien mittaan hovi maksoi hänelle 250 000 Ruotsin kruunua, eikä kiristys loppunut edes Kustaan kuolemaan vuonna 1950.

”Nyt totuus tulee julki”, Haijby uhkaili vuonna 1952 uutta kuningasta. Kustaa VI Aadolf kuitenkin haastoi Haijbyn oikeuteen ja voitti, ja tämä tuomittiin kuudeksi vuodeksi pakkotyöhön.

Paljastus aiheutti skandaalin – kuitenkin pikemminkin kiristyksen kuin kuninkaan suhteen vuoksi. Vapauduttuaan Haijby eli hiljaiseloa Tukholman laitamilla, kunnes tappoi itsensä vuonna 1965.

Pohjolan syrjäytetty hallitsija ryhtyi merirosvoksi

Paikka: Tanska, Norja ja Ruotsi
Aika: 1439–1449

Erik Pommerilainen ja merirosvolippu

Erik Pommerilainen hankki 10 vuotta elantonsa merirosvoudella.

© Nationalmuseum Stockholm & Shutterstock

Eerik Pommerilaisella oli kunnianhimoisia aikeita, kun hän vuonna 1412 peri Tanskan, Norjan ja Ruotsin Margareeta I:ltä. Nuori kuningas havitteli etenkin Schleswigin herttuakuntaa kasvattaakseen valtakuntaansa.

Eerikin armeija ei kuitenkaan pärjännyt, kun mahtava saksalainen hansaliitto asettui tukemaan vastapuolta, ja Eerik joutui luopumaan valloitusaikeistaan. Lisäksi kansa alkoi kapinoida Norjassa ja Ruotsissa Eerikin sotansa rahoittamiseksi harjoittamaa riistoverotusta vastaan.

Valtakunnan rakoilu pakotti Eerikin luopumaan kruunustaan. Hän asettui Gotlantiin, jossa hän ryhtyi merirosvoksi ja pani sotilaansa ryöstelemään tanskalaisia ja ruotsalaisia kauppalaivoja.

Eerik palasi lyhytaikaisesti hallitsemaan Tanskaa mutta joutui pian taas pakenemaan Gotlantiin – mukanaan laivassaan Tanskan valtionkassa.

Prinsessa tuli raskaaksi miehensä ollessa merillä

Paikka: Norja
Aika: 1903

Kuningatar Maud, kuningas Haakon VII ja prinssi Olav

Norjan kuningatar Maud miehensä ja poikansa kanssa vuonna 1910.

© Library of Congress & Shutterstock

Norjan prinsessa, sittemmin kuningatar, Maud oli kärsinyt lapsettomuudesta kuusi vuotta, kun hän tuli raskaaksi vuonna 1902. Heinäkuussa 1903 hän synnytti pojan, Olavin.

Vuosia myöhemmin tapaus herätti keskustelua. Maudin aviomies, Tanskan prinssi Carl, joka valittiin vuonna 1905 Norjan kuninkaaksi maan irtauduttua Ruotsista, oli nimittäin hedelmöityksen aikaan laivalla kaukana kotimaasta. Kirjailija Tor Bomann-Larsen kirjoitti vuonna 2004 julkaisemassaan kirjassa, että Maud oli taas noihin aikoihin klinikalla Englannissa.

Bomann-Larsenin mukaan onkin todennäköistä, että Maudin poika syntyi keinohedelmöityksen tuloksena – tekniikka oli tunnettu jo 1880-luvulta asti.

Jos teoria pitää paikkansa, Norjan kuningassuku ei periydykään Tanskan kuningasperheestä vaan brittiläisestä lääkärisuvusta.

Toistaiseksi ei kuitenkaan ole todistettu, oliko prinssi Carl – myöhemmin kuningas Haakon VII – lapsen isä vai lankeaako kunnia kuningattaren lääkärille, Sir Francis Lakingille, kuten kirja väittää.

Amatööri tuhosi muinaismuistoja

Paikka: Tanska
Aika: 1848–1863

Fredrik VII, kaivaukset ja lapio

Fredrik VII heittäytyi suurella innolla 1800-luvun villitykseen, arkeologisiin kaivauksiin.

© August Schiøtt & Shutterstock

1800-luvulla Tanskassa vallitsi suuri kiinnostus maan menneisyyttä kohtaan, ja kuningas Fredrik VII oli ajan hengessä mukana. Hän osallistui innokkaasti arkeologisiin kaivauksiin kuninkaallisen jahtimestarinsa ja maan johtavien arkeologien kanssa.

Hallitsijan into kaivauksiin ei kuitenkaan johtunut vain kiinnostuksesta historiaan, vaan hän halusi usein laistaa virallisista velvollisuuksistaan. Kentällä hän asui mielellään teltassa palvelijoiden tarjoillessa ylellisiä aterioita. Näin hovin tiukkoihin sääntöihin kyllästynyt hallitsija sai parhaat puolet kummastakin maailmasta.

Kuninkaan arkeologisilla puuhilla oli ajoittain katastrofaalisia seurauksia. Kun Fredrik oli vuonna 1851 kaivauksilla keskiaikaisella Grønholtin linnoituksella Pohjois-Sjellannissa, hän määräsi apulaisensa kaivamaan niin rajusti, että he kaivautuivat läpi vanhan maavallin. Siinä tuhoutui monta maakerrosta ja menetettiin paljon arvokasta tietoa.

1800-luvun puolivälissä arkeologia oli vielä lapsenkengissään ja moni asiantuntija lankesi tietämättään samankaltaisiin virheisiin, mutta kuninkaan kovakouraiset menettelytavat järkyttivät arkeologeja jo tuolloin.

Aikansa johtava keskiaikaisten linnojen asiantuntija kuvaili kaivauksia suorastaan ”vandalismiksi”. Kun Fredrik VII kymmenen vuotta myöhemmin aloitti arkeologiset kaivaukset Jellingin viikinkikummulla, arkeologit pitivätkin häntä tiukasti talutusnuorassaan.

Vakoojaprinsessa otti avioeron

Paikka: Ruotsi
Aika: 1913

Prinssi Vilhelm, Maria Pavlovna ja poika

Maria Pavlovna poikansa ja aviomiehensä kanssa – kun kaikki oli vielä hyvin.

© Atelier Jaeger & Shutterstock

Ruotsin prinssi Vilhelm avioitui vuonna 1908 venäläisen suuriruhtinaan Pavelin tyttären Maria Pavlovnan kanssa. Avioliiton piti vahvistaa Ruotsin ja Venäjän suhteita.

Maria herätti pahennusta hovissa polttamalla tupakkaa kuin mies ja liukumalla rappusia alas hopeisella tarjottimella. Vielä suurempi kohu syntyi, kun pahat kielet tiesivät kertoa, että hänellä oli suhde Venäjän Tukholman suurlähettilääseen.

Lisäksi huhuttiin, että Maria toimi venäläisten vakoilijana. Vuonna 1913 hovi ilmoitti, että prinsessa viettäisi talven Italiassa ”munuaiskohtauksen” vuoksi. Mariassa ei ollut mitään vikaa, eikä hän myöskään matkustanut Italiaan, vaan sen sijaan hän otti avioeron ja lähti Ruotsista.

Koskaan ei selvinnyt, oliko vakoojahuhuissa jotakin perää, mutta ruotsalaisten oli vaikeaa antaa Marialle anteeksi sitä, että lähtiessään hän jätti Ruotsiin viisivuotiaan Lennart-poikansa. Äiti ja poika tapasivat seuraavan kerran vasta Lennartin ollessa jo aikuinen.

Kuningas hajotti paikkoja

Paikka: Tanska
Aika: 1766–1808

Kristian VII ja hajonnut peili

Tanskan ailahteleva kuningas rikkoi peilejä ja paljon muuta.

© Alexander Roslin/Frederiksborg Slot & Shutterstock

Kristian VII oli valtaosan hallintoajastaan kuningas vain nimellisesti mielenterveysongelmiensa vuoksi. Todellista valtaa käyttivät hänen veljensä ja henkilääkärinsä Johann Friedrich Struensee.

Vuonna 1771 Kristian järjesti varsinaisen näytöksen Kööpenhaminan pohjoispuolella sijaitsevassa Hirschholmin linnassaan. Ensin 21-vuotias kuningas juoksenteli puutarhassa sinne tänne, sitten hän alkoi kahden nuorukaisen kanssa hajottaa linnan ikkunoita ja irtaimistoa.

Peilit, posliinit ja huonekalut päätyivät linnan järveen, ja puutarhan patsaat kaadettiin. Hovimies Enevold Brandt sai lopulta tarpeekseen kuninkaan riehumisesta, otti tämän kiinni ja pieksi tämän. Brandt teloitettiin myöhemmin teostaan.

Kuningas sai apua aviovuoteessa

Paikka: Ruotsi
Aika: 1771–1792

Ruotsin Kustaa III ja Sofia Magdalena

Kuningaspari oli seksuaalisesti kokematon ja tarvitsi apua aviovuoteessa.

© Erik Cornelius/Nationalmuseum, Nationalmuseum Stockholm & Shutterstock

Ruotsin Kustaa III avioitui 20-vuotiaana vuonna 1766 Tanskan saman ikäisen prinsessan Sofia Magdalenan kanssa. Avioliitto sai niin sanotusti täyttymyksensä vasta 9 vuoden päästä.

Osa ongelmaa oli se, että Kustaan äiti, leskikuningatar Loviisa Ulriika, vihasi kaikkea tanskalaista, ja lisäksi hän piti poikaansa tiukasti otteessaan säilyttääkseen poliittisen vaikutusvaltansa. Toisaalta Kustaa III ilmeisesti kelpuutti vuoteeseensa mieluiten miehiä. Asiaa ei auttanut, että Sofia Magdalena oli saanut ankaran uskonnollisen kasvatuksen ja oli ylen siveä.

Kun paine kruununperillisen saamiseksi oli kasvanut suureksi vuonna 1778, kuningaspari kääntyi kymmenen lapsen isän, suomalaissyntyisen kreivin Adolf Fredrik Munckin puoleen. Kerrotaan, että Munck ei tyytynyt vain neuvomaan vaan liittyi nuoren parin seuraan aviovuoteeseen.

Tapaus kirvoitti härskejä pilapiirroksia sekä huhuja, joiden mukaan Munck oli Kustaan ja Sofia Magdalenan esikoisen, Kustaa IV Aadolfin, isä. Pariskunta sai myöhemmin toisenkin pojan – ilmeisesti ilman Munckin apua.

Kuningatar vaihtoi uskontoa ja muutti maasta

Paikka: Ruotsi
Aika: 1654

Ruotsin kuningatar Kristiina

Kuningatar Kristiina hallitsi 18-vuotiaasta siihen asti kunnes lähti Ruotsista 10 vuotta myöhemmin.

© Skoklosters Slot & Shutterstock

Kuningatar Kristiina aiheutti vuonna 1654 yhden Euroopan suurimmista kuninkaallisista skandaaleista muuttaessaan pois Ruotsista ja aloittaessaan uuden elämän katolisena. Kääntyminen katolisuuteen saattoi tiukan protestanttisessa Ruotsissa merkitä kuolemantuomiota, joten kuningatar ilmoitti ensin vain luopuvansa kruunusta.

Kristiina tiesi ajankohdan olevan sikälikin huono, että kolmikymmenvuotisen sodan päättymisestä oli kulunut vasta kuusi vuotta. Sodassa tuhansia ruotsalaisia oli kuollut taisteluissa katolisia vastaan, ja kaatuneisiin kuului myös kuningattaren isä, Kustaa II Aadolf.

Kristiina luovutti kruunun serkulleen Kaarle X Kustaalle ja matkusti valeasussa Tanskan läpi. Belgiassa hän kääntyi katoliseksi ja jatkoi sitten Roomaan. Paaville kuningattaren kääntyminen oli propagandavoitto, ja Kristiina sai keisarillisen vastaanoton – hänet muun muassa kannettiin Vatikaaniin kantotuolissa.

Paavi kohteli Kristiinaa ikään kuin tämä olisi edelleen kuningatar, ja tämä puolestaan sekaantui innolla Vatikaanin ulkopolitiikkaan.
Kun Kristiinan seuraaja Kaarle X Kustaa kuoli vuonna 1660, hän matkusti kotimaahansa toiveenaan nousta jälleen valtaan, mutta ruotsalainen aateli tyrmäsi aikeen.

Kristiina palasi Roomaan, jossa hän eli lopun elämäänsä. Hän kuoli vuonna 1689, ja hänet haudattiin Pietarinkirkkoon.

Kristiina aiheutti monia skandaaleita:

  • Hän murhautti italialaisen hovimiehen vuonna 1657.
  • Hän pukeutui miesten vaatteisiin ja käyttäytyi miehekkäästi.
  • Hän vietteli kardinaali Decio Azzolinon.

Fredrik IX naukkaili liikaa

Paikka: Tanska
Aika: 1947–1972

Kuningas Fredrik IX, kuningatar Ingrid ja olutta

Kuninkaalliset velvollisuudet saivat Fredrik IX:n tarttumaan lasiin.

© Walther Maansson/Ritzau Scanpix & Shutterstock

Tanskan nykyisen kuningattaren Margareeta II:n isä ei nuorena sylkenyt lasiin. Hän aloitti päivänsä kahdella suurella lasillisella portviiniä ja kumosi päivän mittaan useita alkoholiannoksia. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1947, kun Fredrik IX seurasi isäänsä valtaistuimelle.

Pääministeri Hans Hedtoft katsoi välttämättömäksi kehottaa hovia pitämään Fredrikille vakavan puhuttelun, sillä Fredrik painiskeli selvästi vakavavan alkoholiongelman kanssa – ja siinä taistelussa hän näytti olevan häviöllä.

Kuningatar Ingridin kerrotaan todenneen aviomiehelleen, että tämän ”terveys ei kestä kaikkia niitä laseja, joita valtionpäämiehen eteen tuodaan”.

Fredrik otti neuvosta vaarin ja joi loppuelämänsä vain vettä, tabascolla terästettyä tomaattimehua ja norjalaista Solo-virvoitusjuomaa.

Prinssi valitsi rakkauden

Paikka: Ruotsi
Aika: 1932

Prinssi Lennart ja Karin Nissvandt hääpäivänään

Prinssi Lennart lähti maasta morsiamensa kanssa ja oli siitä lähtien herra Bernadotte.

© Bettmann/Getty Images & Shutterstock

Kaikki tuntevat tarinan Britannian kuninkaasta Edvardista, joka vuonna 1936 valitsi rouva Simpsonin kruunun sijaan. Vastaavanlainen skandaali oli ravistellut Ruotsia neljä vuotta aiemmin.

Vanhempiensa erottua (ks. Vakoojaprinsessa otti avioeron) vuonna 1914 viisivuotias prinssi Lennart muutti isoäitinsä, Ruotsin kuningatar Viktorian luo. Tämän ankara kasvatus synnytti hänessä voimakkaan vapauden- ja rakkaudenkaipuun.

Hän löysi haluamansa aatelittoman Karin Nissvandtin luota, ja pari avioitui vuonna 1932. Kuningasperhe raivostui, sillä Lennart ei ollut kysynyt isältään lupaa avioliittoon, ja kuningas riisti pojaltaan tittelit ja oikeuden kruunuun. Lennart ja Karin lähtivät pian Ruotsista ja asettuivat Saksaan.

Kuningas myönsi uskottomuuden

Paikka: Ruotsi
Aika: 2010

Ruotsin Kaarle XVI Kustaa

Kuningas kielsi käyneensä strippiklubilla.

© Anders Wiklund/TT/Ritzau Scanpix & Shutterstock

Vuonna 2010 ilmestyneessä paljastuskirjassa Den motvillige monarken (”vastentahtoinen monarkki”) väitettiin, että Ruotsin Kaarle XVI Kustaa oli ollut kuningatar Silvialle uskoton. Kirjan mukaan kuninkaalla oli 1990-luvun lopulla noin vuoden kestänyt suhde Army of Lovers -yhtyeen laulajana tunnetun Camilla Henemarkin kanssa.

”Kuningas oli kuin rakastunut koulupoika. Yhdessä vaiheessa hän puhui, että heidän kahden pitäisi matkustaa yhdessä jollekin eksoottiselle saarelle – kuten Marlon Brandon Tetiora Ranskan Polynesiassa – missä he eläisivät pelkillä kookospähkinöillä”, kirjassa kuvailtiin.

Eivätkä kohujutut loppuneet siihen. Kirjan mukaan kuningas oli törsännyt 12 000 dollaria strippibaariin vuonna 1996 Atlantassa olympialaisten aikaan. Kuohuttavat paljastukset saivat monet ruotsalaislehdet vaatimaan kuninkaan eroa.

Kaarle Kustaa tunnusti uskottomuuden mutta painotti, että se oli tapahtunut ”kauan sitten”. Väitteet käynnistään strippibaarissa kuningas kuitenkin torjui täysin.

Lue lisää
Sjöberg, Rauscher & Meyer: Carl XVI Gustaf – den motvillige monarken, Lind & Co, 2010
H. Dehn-Nielsen: Christian 7. – den gale konge, Sesam, 2000

Lue myös:

Kirjaudu sisään

Tarkista sähköpostiosoite
Salasana vaaditaan
Näytä Piilota

Oletko jo tilaaja? Oletko jo lehden tilaaja? Napsauta tästä

Uusi käyttäjä? Näin saat käyttöoikeuden!

Nollaa salasana

Syötä sähköpostiosoitteesi, niin saat ohjeet salasanasi nollaamiseksi.
Tarkista sähköpostiosoite

Tarkista sähköpostisi

Olemme lähettäneet sinulle sähköpostia osoitteeseen . Siinä on ohjeet, joiden avulla voit nollata salasanasi. Jos et ole saanut sähköpostia, tarkista, että se ei ole joutunut roskapostin joukkoon.

Anna uusi salasana.

Nyt sinun pitää antaa uusi salana. Salasanassa pitää olla vähintään 6 merkkiä. Kun olet luonut uuden sanasanan, sinua pyydetään kirjautumaan sisään palveluun.

Salasana vaaditaan
Näytä Piilota