Piispa Henrikin ristiretkitoveri kidutettiin kuoliaaksi
Uudet tutkimukset Eerik Pyhän jäännöksistä tukevat perimätiedon mukaista käsitystä Ruotsin kuninkaan väkivaltaisesta lopusta.
Legendan mukaan Ruotsin kuningas Eerik Pyhä kuoli väkivaltaisesti Uppsalan kirkon vieressä. Nyt asiasta on saatu todisteita.
Ruotsin kuningas Eerik Pyhä tunnetaan Suomessa piispa Henrikin ristiretkikumppanina, joka perimätiedon mukaan auttoi käännyttämään Suomen kristinuskoon. Hänen hahmonsa koristaa myös Tukholman kaupungin vaakunaa ja häntä pidetään kotimaassaan pyhimyksenä ja marttyyrina.
Tunnettuudestaan huolimatta suuria osia Ruotsista vuosina 1150–1160 hallinnesta kuningas Eerikistä tiedetään hyvin vähän.
Ainoa historiallinen todiste, joka Eerikin olemassaolosta on, on vanha pyhimyskertomus 1290-luvulta.
Siinä kerrotaan, miten nimeltä mainitsemattomat viholliset kiduttivat Eerik Pyhää julmasti ja miten tämä mestattiin 18. toukokuuta 1160 Uppsalan kirkon edessä.
Nyt ryhmä Uppsalan yliopiston tutkijoita on osoittanut, että tarinassa on todennäköisesti perää.
Suojattomat jalat olivat hyvä kohde
Vuoden 2014 puolivälistä alkaen tutkijat ovat analysoineet Uppsalan tuomiokirkossa vuodesta 1198 asti säilytettyä 23:a luuta, jotka pyhimykseksi julistetusta kuninkaasta ovat jäljellä.
Eerik Pyhän jalkojen luissa on ainakin yhdeksän viiltojälkeä, ja hänen niskanikamissaan on selviä merkkejä siitä, että hänet mestattiin.
Jalkojen vammat kertovat ruotsalaistutkijoiden mukaan siitä, että kuninkaalla oli hyökkäyksen aikana päällään haarniska, joka jätti hänen jalkansa paljaaksi vihollisen miekanterille.
Tanskalainen aatelinen pääepäilty
Uusimmalla tekniikalla tehdyt analyysit tukevat käsitystä, joka kuninkaan kohtalosta vallitsi vanhojen pyhien kirjoitusten perusteella:
Eerik Pyhää hakattiin, kunnes hän kaatui puolikuoliaana maahan, minkä jälkeen viholliset riisuivat häneltä haarniskan ja irrottivat hänen kuninkaallisen korkeutensa pään.
Tutkimus ei paljasta edelleenkään sitä, kuka Ruotsin kuninkaan hyökkäyksen järjesti.
Historioitsijat epäilevät kuitenkin vahvasti tanskalaista aatelismiestä Magnus Henrikssonia, mutta hänen syyllisyyttään ei ole voitu todistaa.