Norjan kuningas Harald V: ”Mitä voin tehdä puolestasi?”

Kysymys ”Mitä voin tehdä puolestasi?” on ollut keskeinen Harald V:n työssä Norjan kuninkaana.

Kun Harald kruunattiin Nidarosin tuomiokirkossa Trondheimissa 17. tammikuuta 1991, hän omaksui isänsä ja isoisänsä moton ”Kaikki Norjan puolesta”.

Siitä lähtien Norjan kuningas on antanut kaikkensa isänmaalleen ja pyrkinyt olemaan lähellä kansaansa.

”Hänen puheistaan kuvastuu hyvin myötätuntoinen kuningas – hän on käsitellyt kiusaamista, itsemurhia ja laiminlyötyjä lapsia ja antanut monille kuninkaallista rohkaisua. Hän on harvinaisen vaatimaton henkilö kuninkaan korkeassa asemassa. Uskon, että se selittää hänen suosionsa”, norjalainen historioitsija Harald Stanghelle analysoi 21. helmikuuta 2022 olleen Harald V:n 85-vuotissyntymäpäivän yhteydessä.

Harald V on aina pyrkinyt kohtaamaan norjalaisia kasvokkain, ja hän on koko hallintokautensa puhunut kiihkeästi avoimuuden, suvaitsevaisuuden ja inkluusion puolesta.

Harald V on tyylillään nykyaikaistanut Norjan kuningashuonetta ja tehnyt – joidenkuiden mielestä – vanhentuneesta instituutiosta merkityksellisen Norjan kansalle, niin vanhemmille kuin nuoremmillekin sukupolville.

Vuonna 2022 tehdyn mielipidemittauksen mukaan 81 prosenttia norjalaisista kannattaa monarkiaa, ja 16–20-vuotiaiden norjalaisten keskuudessakin kannatus oli lähes yhtä suurta, 76 prosenttia.

Vallassaolonsa 25-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2016 pitämässään puheessa Harald V asemoitui koko Norjan yhdistäväksi symboliksi, joka ottaa kaikki ihmiset avosylin vastaan.

”Norjalaiset ovat sinkkuja, eronneita, lapsiperheitä ja vanhoja aviopareja. Norjalaiset ovat tyttöjä, jotka pitävät tytöistä, poikia, jotka pitävät pojista, ja tyttöjä ja poikia, jotka pitävät toisistaan. Norjalaiset uskovat Jumalaan, Allahiin, kaikkeen ja ei mihinkään. Norjalaiset pitävät Griegistä ja Kygosta, Hellbilliestä ja Kari Bremnesistä. Norja olemme me”, hän sanoi.

Harald V:n ensi vuodet olivat dramaattiset.

Tuleva kuningas oli vain pari vuotta vanha, kun toinen maailmansota syttyi ja Norjan kuningasperhe joutui lähtemään maanpakoon Saksan asevoimat kannoillaan.

Turvallisuussyistä kuninkaallinen perhe jakaantui paon aikana niin, että kuningas ja kruununprinssi Olav jäivät aluksi Norjaan ja kruununprinsessa pakeni perheen kolmen lapsen kanssa Ruotsiin.

Sieltä Harald matkusti äitinsä ja kahden sisarensa kanssa Yhdysvaltoihin, missä he asettuivat Washingtoniin. He asuivat siellä Saksan antautumiseen asti vuonna 1945, minkä jälkeen koko perhe muutti takaisin Norjaan.

Prinssi Haraldin erityisasema historiankirjoissa sinetöityi jo hänen syntymässään, sillä hänestä tulisi jonakin päivänä ensimmäinen Norjassa syntynyt Norjan kuningas sitten vuonna 1370 syntyneen kuningas Olavi Haakoninpojan.

Oli kuitenkin täpärällä, ettei Harald olisi koskaan noussut valtaistuimelle.

Hän rakastui nuorena päättömästi vaatekauppiaan tyttäreen Sonja Haraldseniin, mutta kuningas Olavi ei hyväksynyt Sonjaa poikansa vaimoksi, sillä tämä ei ollut kuninkaallista sukua.

Kruununprinssi ja Sonja Haraldsen olivat kuitenkin salaa rakastavaisia yhdeksän vuotta.

Olavi myöntyi vasta, kun Harald ilmoitti isälleen jäävänsä naimattomaksi, jollei hän saisi Sonjaansa – mikä tarkoitti, ettei hän jatkaisi sukua ja saisi kruununperillistä.

Niinpä Harald sai pujottaa viimein sormuksen rakkaansa sormeen Oslon tuomiokirkossa 29. elokuuta 1968.

Hallitsijaparin avioliitto on kestänyt. Vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana ja taiteen tuntijana kuningatar Sonja on osallistunut Norjan kuningashuoneen nykyaikaistamiseen siinä missä miehensäkin.

Heillä on kaksi lasta, kruununprinssi Haakon ja prinsessa Märtha Louise.

Prinsessa on herättänyt Norjassa kohua monta kertaa. Vuonna 2002 hän luopui osin kuninkaallisista etuoikeuksistaan ja tittelistään ”kuninkaallisena korkeutena” voidakseen hoitaa omaa yritystään.

Nykyään hän seurustelee yhdysvaltalaisen samaanin Durek Verrettin kanssa.

Verrett on muun muassa väittänyt pystyvänsä parantamaan syöpää ja ennustamaan terroritekoja. Koronakriisin aikaan hän väitti tietyn medaljongin parantaneen hänet koronasta.

Kritiikki Märtha Louisea – ja etenkin hänen puolisoaan – kohtaan kasvoi, ja vuonna 2022 kuningashuone ilmoitti, että prinsessa ei ”tällä hetkellä enää hoida kuningashuoneen virallisia tehtäviä”.

Prinsessan titteli hänellä silti on edelleen. Harald V totesi:

”Hän on tyttäremme ja tulee aina olemaan, ja siksi hän on prinsessa Märtha-Louise”.

Siinä missä tytär näyttää lipuvan yhä enemmän uskomusmaailmaan – Märtha Louise on muun muassa avoimesti kertonut omaavansa yliluonnollisia kykyjä ja pystyvänsä puhumaan enkelien kanssa – isä Harald seisoo jalat tukevasti Norjan maaperällä.

Harald V on innokas ulkoiluihminen ja harrastaa muun muassa metsästystä ja purjehdusta.

Nuorempana hän voitti purjehduksessa sekä MM- että EM-kultaa, ja hän on osallistunut lajissa kolmesti myös olympialaisiin.

Rakkaus lajiin ei ole sammunut, ja kesällä 2022 85-vuotias kuningas osallistui kilpapurjehduksen 8mR-luokan MM-kisoihin Sira-nimisen veneen kipparina.

Harald miehistöineen sijoittui Siralla kilpailussa 10. sijalle.

Harald V on kuitenkin joutunut välillä luopumaan purjehtimisesta ja ulkoilmaelämästä sairastelun vuoksi.

Vuonna 2003 häneltä leikattiin virtsarakon syöpä.

Kaksi vuotta myöhemmin hän sai aorttaläpän ahtauman vuoksi keinosydänläpän, ja vuosina 2017, 2020, 2022 ja 2023 hän on joutunut sairaalaan virusinfektioiden vuoksi.

Terveysvaivat eivät kuitenkaan ole saaneet Harald V:tä pysähtymään. Hän kulkee edelleen maailmalla ja kansansa parissa toteuttamassa virallista mottoaan ”Kaikki Norjan puolesta” sekä epävirallista mottoaan:

”Mitä voin tehdä puolestasi?”