Kuninkaan poikia ruvettiin kutsumaan prinsseiksi myöhäiskeskiajalla.

Mistä tulee nimitys ”prinssi”?

Miksi kuninkaan poikia ­kutsutaan prinsseiksi?

Sana ”prinssi” on yli 2  000 vuotta vanha. Se juontuu ­latinankielisestä termistä ­princeps senatus, joka viittasi ajanlaskumme alkua edeltäneinä vuosisatoina Rooman senaatin puheenjohtajaan.

Vuonna 27 eaa. senaatti nimitti Octavianuksen Augustukseksi (kunnianarvoisa) ja elinikäi­seksi princepsiksi tämän ­voitettua sisällissodan ja noustua Rooman yksinval­tiaaksi. Siitä lähtien kaikki Rooman keisarit käyttivät princepsin arvonimeä, ­kunnes keisari Diocletianus luopui siitä 300-luvulla.

Octavianus sai arvonimen princeps, josta nykyisinkin ­käytetty ”prinssi” juontuu.

Rooman valtakunnan ­sorruttua vuonna 476 eurooppalaiset hallitsijat alkoivat käyttää princepsistä johdettua prinssin arvonimeä koros­taakseen asemaansa ­Rooman perinnön jatkajina. Prinssin (ruhtinaan) arvo­nimeä käyttivät etenkin kuningaskuntien sisällä ­olevien alueiden valtiaat.

1300-luvulla englantilaiset alkoivat ensimmäisinä kutsua kuninkaan poikaa prinssiksi, kun Edvard I:n pojasta tuli Walesin prinssi vuonna 1301. Tapa levisi vähitellen Englannista myös muualle Eurooppaan.